Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ymmärrä esivaihdevuosiaikojen hormooni heittelyä
14.04.2020 |
Sitä että välillä itkettää, kiukuttaa yms eikä siihen saa muiden sairauksien takia mitään hormoonihoitoa. Mies vaan uhkailee erolla. Mitä olette tällaisessa tilanteessa tehneet?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko päivän syömisesi yleensä?
Normaalia gluteenitonta kotiruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lueskellut deittipalveluiden kautta aviomiesten marmatuksia vaimojensa ikäkriireistä, vaihdevuosista jne. Suurin osa heistä ei tajua niistä yhtään mitään ja se käytös ei uppoa miesten logiikkaan. Niinpä niitä pitää heille selittää ja avata.
Tiedän naisena, että itku lähtee jostakin syystä. Voi parkua kurkku suorana, miten söpö pikku pupu juoksee pihassa ja sen emo auttaa sitä. Tai miten korona-ahdistus voi kasvaa liian isoksi möröksi, Joten kerro se hulluinkin syy miehelle ja sano, että tämä hemmetin hormoniheittely saa nyt ylireagoimaan. Älä vaadi mieheltä lohdutusta ja ymmärrystä, vaan asetu myös hänen tilalleen ja mieti missä menee kohtuuden raja sinunkin tunne-elämässä. Et ole kaksivuotias, joka ei tajua mistään mitään.
Erolla uhkailu on miehessä avuton reaktio saada sinua tajuamaan, että mies on aivan pihalla käytöksesi kanssa. Hän ei osaa muuta, koska ei pysty menemään pääsi sisälle. Selitä kuin kaksivuotiaalle, missä mennään sinun kanssasi.
Suosittelen myös huumoria. Naura joskus niille tunnekouhkaamisillesi. Osa on oikeastikin aivan hulluja.
Eipä se tunnu auttavan. Mies vaan hokee että pitäisi mennä psykologille eikä halua yhtään ymmärtää ikään liittyviä hormonijuttuja.
Onko sulla koskaan ollut ikää jolloin et olisi laittanut huonoa käyttäytymistäsi ja raivoamistasi hormonien piikkiin ja vielä vaatinut muilta jatkuvaa kärsivällisyyttä ja ymmärrystä?
Olen itse +50v nainen enkä missään nimessä koe oikeudekseni kohdella muita ihmisiä miten sattuu vain koska on vaihdevuodet tai hormonit heittelee. Minun vaivani, ei koko perheen tai työympäristön
Koko elämä on esijotakin! Diagnoosi löytyy aina, jos sitä etsii. Esikoronakin vaivaa kaikkia nuhaneniä. Testiin täytyisi päästä ehdottomasti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko päivän syömisesi yleensä?
Normaalia gluteenitonta kotiruokaa.
Jätä vielä sokeri, riisi ja kahvi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.
Enkä minä. Ei ollut koskaan mitään PMS-oireita tai muuta hormoneista johtuvaa sekoilua. N47
Ole sitten onnellinen, ettei sinulla ole. Eipä niitä vaikeita ja/tai vuosia kestäviä oireita kaikille tulekaan. Osalla vain loppuu menkat aikanaan ja se on ainoa, mistä tietää vaihdevuosien tulleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä miehelläni on haave että saisi nuoren tottelevaisen vaimon ja siksi muka ei ymmärrä tätä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.
Enkä minä. Ei ollut koskaan mitään PMS-oireita tai muuta hormoneista johtuvaa sekoilua. N47
Ole sitten onnellinen, ettei sinulla ole. Eipä niitä vaikeita ja/tai vuosia kestäviä oireita kaikille tulekaan. Osalla vain loppuu menkat aikanaan ja se on ainoa, mistä tietää vaihdevuosien tulleen.
Olenkin ja niin on mieheni myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ymmärrä, ja minulla on sentään esivaihdevuodet päällä, jo muutaman vuoden (ikää 45).
Tai siis ymmärrän toki ne tunne-elämän vaihtelut, mutta sitä en, miten aikuiset ihmiset purkaa kaikenlaiset tunneailahduksensa toisten päälle. Minä ainakin olen jo ajat sitten oppinut käsittelemään omat tunteeni sisälläni, ja harkitsemaan mitä niistä ilmaisen ulkomaailmalle. En itke aina jos itkettää, en raivoa aina jos raivostuttaa jne. Sen verran temperamenttinen luonne olin jo ennen esivaihtareitakin, että jos olisin antanut tulla vaan ulospäin mitä tulee, olisin ainakin saanut potkut moneen kertaan, ehkä jopa tappanut jonkun raivostuesani ja istuisin vankilassa.
Meneekö tämä ”hormonioireilu” aina samalla kaavalla? Ensin kukaan ei osaa tehdä tai sanoa sinun mielesi mukaan joten sinulla on täysi oikeus raivota ja huutaa. Jos joku uskaltautuu ärähtämään vastaan, sinulla on täysi oikeus purskahtaa itkuun koska kukaan ei ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa suhteessa olla muitakin ongelmia jos erolla uhkaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa suhteessa olla muitakin ongelmia jos erolla uhkaillaan.
Ei kai kukaan jaksa raivotarta, jolla on ensin perus-pms, sitten raskaushormonit, baby blues ja siitä päästään suoraan esivaihdevuosiin, vaihdevuosiin ja lopulta siihen että vanhuus vituttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko päivän syömisesi yleensä?
Normaalia gluteenitonta kotiruokaa.
Jätä vielä sokeri, riisi ja kahvi pois.
Ja maito, muna ja liha kanssa.
Vierailija kirjoitti:
On sitä vaan naisen sielussa paljon ruskeaa kuraa mitä pitää vain ymmärtää.
Ensin ollaan teini-ikäisiä ja hormonit heittelee.
Sitten on kuukautiset ja kierron kiukku- ja sekopäiviä pitää vaan ymmärtää.
Sitten on esivaihdevuodet ja epäjohdonmukaisessa raivoamisessa pitää tukea.
Sen jälkeen on ne oikeat vaihdevuodet ja tunnepurskauksissa pitää taas pitää reppanaa pystyssä.
Milloin naista voi kohdella tasaveroisena aikuisena ihmisenä, joka hallitsee tunteensa, eikä esiteinin kaltaisena lapsena?
Tätä minäkin mietin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko päivän syömisesi yleensä?
Normaalia gluteenitonta kotiruokaa.
Jätä vielä sokeri, riisi ja kahvi pois.
Ja maito, muna ja liha kanssa.
Juo pelkkää vettä ja hae apteekista ravintogeeliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä vaan naisen sielussa paljon ruskeaa kuraa mitä pitää vain ymmärtää.
Ensin ollaan teini-ikäisiä ja hormonit heittelee.
Sitten on kuukautiset ja kierron kiukku- ja sekopäiviä pitää vaan ymmärtää.
Sitten on esivaihdevuodet ja epäjohdonmukaisessa raivoamisessa pitää tukea.
Sen jälkeen on ne oikeat vaihdevuodet ja tunnepurskauksissa pitää taas pitää reppanaa pystyssä.
Milloin naista voi kohdella tasaveroisena aikuisena ihmisenä, joka hallitsee tunteensa, eikä esiteinin kaltaisena lapsena?
Tätä minäkin mietin.
Varmaankin miehenä vaikeaa, kun on itse jatkuvasti testosteronin takia räjähtelevä raivopää.
Jännää, että vaikka naiset ovat "hormonihirviöitä", nämä raivottaret eivät täytä vankiloita impulssikontrollin petettyä, vaan vankiloissa istuvat nämä "vakaat ja aikuiset miehet", jotka eivät ymmärrä "naisten heikkoja hermoja".
Tässäkin keskustelussa näyttää olevan se ongelma, että missään ei ole määritetty tarkalleen, mitä näihin hormoniheittelyihin tässä keskustelussa kuuluu, ja keskustelijat tekevät omia tulkintojaan puutteellisten tietojen pihjalta. Esim. muille räyhääminen tai itsekseen itkeminen ovat kaksi ihan eri planeetalta olevaa asiaa.
Mä olen nuorempi nainen, joten mulla ei ole tästä aiheesta omaa kokemusta. Mutta mulla on mun miehen kanssa tapana, että jos musta tuntuu joltain tai tarvitsen jotain, sanon sen mahdollisimman nopeasti, suoraan ja myös sen, mistä se johtuu. Jos en tiedä mistä jokin johtuu, sanon senkin, ja pyrin huomioimaan tilanteessa myös miehen, jne. Sillä tavalla tulen ymmärretyksi heti kättelyssä ja tilanteessa on helpompi navigoida, mutta se vaatii kyllä myös toiselta osapuolelta kiinnostusta, empatiaa ja ymmärrystä. Jos niitä ei vain ole, on tyhjästä paha nyhjäistä.
Erilaiset tunteet, ne epäloogisiltakin tuntuvat, kuuluvat kuitenkin (niin miesten kuin naisten) elämään, ja niiden hyväksyminen ja avoin käsittely tekee kaikesta helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet itse tehnyt oman käytöksesi tasaamiseksi, kun odottanut hormonihoitoja, joita et saa?
Lisännyt liikuntaa ja kokeillut luontaistuotteita, lopettanut kokonaan vähäisenkin alkoholinkäytön. Ei ole ollut apua mistään.
Hyvä! Hienoa että panpstat asiaan.
Liikunnassa kannattaa vielä lisätä lihaskuntoliikuntaa kuntosali, pilates, jooga.
Kannattaa ottaa tosissaan tuo ruokavalio ja opiskella sitä enemmän. Välillä ihmetyttää, kun valitetaan oireista, mutta sitten on ryypätty, syöty pitsaa ja ahmittu karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä vaan naisen sielussa paljon ruskeaa kuraa mitä pitää vain ymmärtää.
Ensin ollaan teini-ikäisiä ja hormonit heittelee.
Sitten on kuukautiset ja kierron kiukku- ja sekopäiviä pitää vaan ymmärtää.
Sitten on esivaihdevuodet ja epäjohdonmukaisessa raivoamisessa pitää tukea.
Sen jälkeen on ne oikeat vaihdevuodet ja tunnepurskauksissa pitää taas pitää reppanaa pystyssä.
Milloin naista voi kohdella tasaveroisena aikuisena ihmisenä, joka hallitsee tunteensa, eikä esiteinin kaltaisena lapsena?
Tätä minäkin mietin.
Varmaankin miehenä vaikeaa, kun on itse jatkuvasti testosteronin takia räjähtelevä raivopää.
Jännää, että vaikka naiset ovat "hormonihirviöitä", nämä raivottaret eivät täytä vankiloita impulssikontrollin petettyä, vaan vankiloissa istuvat nämä "vakaat ja aikuiset miehet", jotka eivät ymmärrä "naisten heikkoja hermoja".
Nyt taisi tulla kommentoitua hormonimyrskyn kourissa. Mitäpä veikkaat, moniko tasapainoinen ja vakaa ihminen on vankilassa väkivaltarikoksista, sukupuoleen katsomatta? Ja jos ajatusleikkiä jatketaan niin naisvankien määrä kasvaa jatkuvasti. Ja miehiin kohdistuva parisuhdeväkivalta, josta ei ole puhuttu aiemmin. Liekö syy sitten hormoneissa, luonnollisissa tai Tape Valkosen versioissa..
Kertoisitko päivän syömisesi yleensä?