Kysymys 50-60 luvulla syntyneille

Kyllä. Isäni oli maanviljelijä eli mistään ei ollut puutetta. Suola, sokeri ja appelsiinit taisi olla ainoat, mitä kaupasta ostettiin.

Ei ainakaan kokolihaa - jauhelihaa meillä oli useinkin ja sunnuntaina paistia.

Niitä napsahtavia nakkeja meillä oli äärimmäisen harvoin, koska olivat tuolloin tosi kalliita.

Talousnakkeja oli useammin, mutta olivat aika pahoja ja jauhoisia.

Aika monet ruuat tehtiin alusta loppuun itse, kuten maksalaatikot, herne- ja pinaattikeitot ym

Maaseudun lapsen ruokavalioon kuului. Olihan karjaa omassa navetassa ja riistaa metsästettiin ruuaksi eikä harrastukseksi. Säilykkeet ja makkarat lasketaan myös lihavalmisteiksi.

Mitä muuta me olisimme syöneet? Kalaa tietenkin, mutta hedelmiä ja vihanneksia ei samaan malliin ollut.

Kyllä.

Kyllä. Mutta meillä oli aina pöydässä myös vihanneksia tai juureksia eli kesällä kurkkua, tomaattia, salaattia, mausteyrttejä jne., syksymmällä kaalia ja talvella porkkanaraastetta. Syön yhä edelleen samalla tavalla kuin lapsuudessa eli leikkeleitä korkeintaan kerran viikossa, vihanneksia joka päivä.

Kyllä. 

Mun on helpompi kertoa,mitäei kuulunut ruokavalioon,kuin mitäoli.Vietin lapsuuteni ja varhaisnuoruuden maalla,emme olleet maanviljelijöitä.Isä työskenteli maatilalla.Meillä oli isohkokasvimaa,joten porkkanat,punajuuret,lantut,herneet ,ym. tulivat omasta maasta.Samoin kaikki vihreä,persilja,tilli jne.

Niitä sitten kuivattiin talven varalle.

Lihaa tai makkaraa oli joka päivä jossain muodoss,myös jauhelihaa,kuten laatikkoruokiin ja keittoihin sekä kastikkeeksi.Kalaa oli etenkin kesäisin,oli kaksi katiskaa järvessä.

Marjat kuten mustikat,puolukat.Isän työpaikkatalo antoi meille viinimarjat,itse poimimme ja omenoita.Itse kasvatimme mansikoita.

Oli hyvät ruuat,virvoitusjuomiaoli harvoin,koska melkein joka vuosi oli runsaasti mehuja.Ainakin aina jotain laatua,yleensä kaikkia sai jonkin verran.

Salaatteja tehtiin oman maan tuotteista,kastikkeena oli normaali kerma maustettuna,ruokakermoja ei silloin ollut.

Olen synt.1959.

Lihaa oli senkin vuoksi reilusti,koska isä teki monena vuonna talvella metsätöitä hevosen kanssa.Vaati hyvät ruuat,että jaksoi.

Synt. -68.

Ottaen huomioon, että liha oli kouluruuassa silloinkin melkein päivittäistä, niin kuuluihan se.

Kotona syötiin usein jauhelihaa tai kalaa. 

p.s.Hedelmiä syötiin,mitä vain oli tarjolla eli omenia ja päärynöitä.Kevättalvella alkoi varsinainen appelsiinibuumi,kun Jaffat tuli kauppaan,oli myös viinirypäleitä.

Äiti leipoi paljon,pullaa,rievää,kahvikakkuja ja juhlapyhiksi tietysti sesongin mukaan.Kesällä leivottiin vähän,koska pirtin uuni olisi kuumentanut liikaa taloa.Sitten syötiin kaupan tuotteita ja jäätelöä.

Jäätelöä ei yleensä syöty talvella kuten nykyään on tapana.Se oli kevään ja kesän herkku.

Kyllä. Kutakuinkin joka päivä jossakin muodossa.

Järkyttävää, onneks ei oo tuo vuosikymmen.

Koulussa oli, kotona ei. Perunat ja ruskea kastike oli aika vakioruoka. Liha oli useimmiten isän ampumaa riistaa, hirveä tai sit kaloja. Joskus juhlavampina päivinä välikyljystä ja jouluna poskettoman kokoinen kinkku.

Ei kuulunut. Meillä oli kyllä maatila, mutta ei niitä eläimiä syöty. Joskus syksyllä teurastettiin joku  mulliparka, mutta en muista, että siitä olisi juurikaan lihaa kotona näkynyt. Varmaan se myytiin , että saatiin rahaa muihin kuluihin. Enimmäkseen meillä syötiin kasvispainotteisesti. Jauhelihaa en nähnyt kotona koskaan. Mutta isäni oli kova kalastamaan ja kalaa meillä kyllä syötiin.  Sitä sitten olikin kaikissaeri muodoissa. Nykyään olen enimmäkseen kasvissyöjä. Josku syön kalaa, punaistalihaa en koskaan enkä kanaa.

Kyllä, tietenkin.

Ei raskaita maatilan töitä muuten olisi jaksanut tehdä.

Kasvatin kaneja ja ne syötiin.

Lampaita oli myös ja nekin syötiin.

Naudat meni teuraaksi.

Jouluksi aina kinkku. Ja ne jouluomenat.

Mandariinit ja muut hedelmät oli kalliita, ei meillä niitä syöty.

Ei todellakaan. Päivän pääateriana saattoi olla puuroa. Perunan kanssa syötiin mm. kananmunakastiketta tai ihan vain voi-maitokastiketta etenkin uusien perunoiden aikaan. Kalaa jonkin verran. Liha oli useimmiten jauhelihaa, broileri yleistyi vasta 1970-luvun loppupuolella. Makkaraa jonkin verran.

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää, onneks ei oo tuo vuosikymmen.

Ei siinä ollut mitään järkyttävää. lihaa ei juurikaan syöty, mutta muuten ruoka oli aika terveellistä; juureksia, kasviksia, marjoja, hedelmiä (omenia, appelsiinejä ja ja jopa banaaneja, sekä viinirypäleitä, jotka oli aika halpoja silloin ainakin syksyisin.) Ja tavallista kotituokaa. Puuroja , keittoja ja kyllä  saatiin jäätelöäkin ja karkkeja, mutta ei niitä niin paljon syöty, että olisi ollut ylipaino-ongelmia. Ihmiset oli silloin vielä normaali painoisia. Roskaruokaa kun ei juurikaan syöty.

Joka päivä, jos ei ollut kalaa. Lihatuotteiksi lasken kokolihan, jauhelihan, makkaran, maksan, veren. Kouluruoassa samoin oli lihaa useampia kertoja viikossa. Puuropäivinäkin oli lihaleikkelettä, tosin makkaraa tai maksamakkaraa.

Kyllä, lihaa syötiin ja syödään nyt ja tulevaisuudessa.

Margariinia meillä ei ole koskaan käytetty, eikä tulla käyttämään.

Yksi kesävieras toi kerran paketin margariinia, hänen lähdettyään äiti heitti sen tunkiolle.

Sunnuntaina tai isän vapaapäivänä oli paistia, poronkäristystä, broileria, lohta, naudanlihakastiketta tai sitten lihamureketta tai lihapullia. Viikolla sitten makkara-, maksa- tai sianlihakastiketta ( läskisoosi), merimiespihviä, savuluulaatikkoa, maksalaatikkoa, silakkalaatikkoa, verilättyjä, silakkapihveja tai muuta pannulla paistettua tai keitettyä kalaa, makkara-, liha-, kala- tai hernekeittoa. Joku uunimakkara tai mukaillut porilaiset olivat lauantairuoka. Jos ruoka oli kahdesti päivässä, oli toisena ruokana puuro+ edellisen aterian rippeet.

Roskaruokaa Käytiin ostamassa erittäin harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Sunnuntaina tai isän vapaapäivänä oli paistia, poronkäristystä, broileria, lohta, naudanlihakastiketta tai sitten lihamureketta tai lihapullia. Viikolla sitten makkara-, maksa- tai sianlihakastiketta ( läskisoosi), merimiespihviä, savuluulaatikkoa, maksalaatikkoa, silakkalaatikkoa, verilättyjä, silakkapihveja tai muuta pannulla paistettua tai keitettyä kalaa, makkara-, liha-, kala- tai hernekeittoa. Joku uunimakkara tai mukaillut porilaiset olivat lauantairuoka. Jos ruoka oli kahdesti päivässä, oli toisena ruokana puuro+ edellisen aterian rippeet.

Roskaruokaa Käytiin ostamassa erittäin harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa.

Myös naudan kieltä syötiin joskus sunnuntairuokana.