Kysymys 50-60 luvulla syntyneille
Kuuluiko liha/lihavalmisteet jokapäiväiseen ruokavalioonne lapsuudessa ja nuoruudessa?
Kommentit (54)
Kokolihaa syötiin vain karjalanpaistissa, lihakeitossa, läskisoosissa ja joulukinkussa. Jauhelihasta tehtiin pullia, pihvejä mureketta, kastiketta, laatikoita, keittoa. Kalaa syötiin paljon, torilla oli kaksi kalakauppiasta ja syksyllä saatiin sukulaisilta muikkua kokonainen tynnyri suolattuna.
Makkaraa, maksaa, munuaisia, nk mahapaikkaa, verta käytettiin ruuaksi. Itse viljeltiin nk.talviomenat, jotka pakattiin lastuvillaan, perunat, juurekset, marjat, joista tehtiin mehua ja hilloja. Oli vesipuolukoita ja puolukkasurvosta. Sieniä suolattiin ja tehtiin maustekurkkuja ja umpiosäilykkeitä.
Olen 17,19 ja 20. Sunnuntaina saattoi myös olla porsaankyljyksiä tai -leikkeitä, wieninleikkeitä tai talouskyljyksiä.
Synnyin -65 ja tavallisin ruoka kotona oli perunoita ja ruskeaa kastiketta ilman sattumia. Joskus oli porsaankyljyksiä tai vesihöyryssä lämmitettyä lenkkiä, ainoa jauheliharuoka oli makaronilaatikko.
Vanhempani on nyt 75 ja 80-vuotiaita, ja aina siellä syödään uunissa laitettuja lihanpalasia, ruskeaa kastiketta ja perunoita.
Ei joka päivä, ja määrät lihaa olivat pieniä. Hyvin harvoin enemmän kokolihaa, sunnuntaina porsaankyljyksiä tai naudanpaistia. Muuten liha pikkupaloina keitossa tai kastikkeessa. Paljon juureksia perunan lisäksi: lanttua, porkkanaa, naurista, erilaisia kaaleja. Kalaa syötiin kesät paljon, uunihauesta muikkuihin ja savusiikaan, isä kalasti. kasvikset viljeltiin itse, marjat kerättiin metsästä ja niitä syötiin paljon. Eipä oltu lihavia kukaan, koululuokallakaan ei ollut kuin muutama hieman pyöreämpi lapsi minun kouluaikana.
Asuin pk-seudulla ja vanhempani olivat suht vauraita. Äidilläni oli ikuinen laihis ja meitä lapsia ruokki joko lastenhoitaja tai mummi. Tosin mummi vannoi juuresten ja kasvisten nimeen, joten sitä puolta oli riittämiin. Niinpä meille ei saanut ostaa makkaraa, sillä se lihottaa ja on epäterveellistä. Lihaa oli harkitusti, ellei sitten lastenhoitaja jotakin helppoa vääntänyt.
Elin pitkään siinä harhaluulossa, ettei 60-luvulla ollut edes makkaraa.
Jauhelihaa ja välillä porsaankyljyksiä perunoiden ja kastikeen kanssa. Herahti oikein vesi kielelle, kun muisteli niitä kyljyksiä.
Mitähän te nuoret luulette silloin olleen pöydässä? Ei silloin oltu kuultukkaan soijasta tai humuksesta.
Jos oli kalaruokaa niin ei välttämättä. Ja meillä oli aika usein kun kalastettiin itse. Aamulla oli yleensä juustovoileipiä, niin ei tullut makaraakaan syötyä. Muutama kerta vuodessa oli pinaattikeittoa tai -lettuja, munakasta tai kesäkeittoa, eikä silloin lihaa syöty. Kokolihaa oli harvemmin, se oli herkkua. Sisäelimiä syötiin myös, ja verilettuja.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää, onneks ei oo tuo vuosikymmen.
Kaltaisesi soijapoikatyttö olisi kuusikymmentäluvulla survottu suohon.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän te nuoret luulette silloin olleen pöydässä? Ei silloin oltu kuultukkaan soijasta tai humuksesta.
Eikä kauramaidosta.
Omavaraistaloudessa elettiin. Kasvatettiin leipävilja, juurikasvit, vihannekset ja lihaa saatiin karjasta. Sonnit ja pässit teurastettiin. Kananmunatkin saatiin omasta kanalasta. Ainoa liha johon en suostunut koskemaan oli lammas. Perustelu käyttäytymiselle oli -kuka nyt ystävänsä syö? Lampaista sai villaa ja villasta kerättiin lankaa. Langasta neuvottiin sukkia ja villapaitoja. Suola ja sokeri taisivat olla niitä elintarvikkeita joita haettiin kaupasta.
Ei. Itsepyydystettyä kalaa oli melkein joka päivä. Jauhelihaa sai vain koulussa.
Me syötiin tosipaljon kalaa ja kanaa. Paljon vähemmän nautaa. Possua ei koskaa.
Vm 68 Hki
Maalla varmaan oli erilaista. Itse kaupunkilaisena muistan, että sunnuntaisin oli lihapullia ja joskus myöhemmin kokonaisena uunissa paistettua kanaa (joka ensin sulatettiin) ja äiti teki itse ranskalaisia perunoita, no eihän niitä silloin muuten saanutkaan. Se oli juhlaruokaa. Joskus iltaisin vkl oli lihapiirakka levyä tehty pellillä.
Meillä mummo teki usein ruokaa, asuttiin samassa talossa. Mummo teki usein meille läskisoosia vaikkei itse syönyt lihaa ollenkaan. Arkisin oli usein jotain soppaa, pakastesei ja silakat taisi olla lähes ainoita kaloja mitä syötiin. Silakat oli kyllä hyviä kun ne hastrattiin takassa ja ensin kastettiin suolaveteen.
Lammasta meillä ei koskaan syöty, äiti sanoi että se maistuu villasukalle, hän ei syö. Eikä siis valmistanutkaan. Karkkia eikä limuja ollut oikeastaan ollenkaan. Mummo osti joskus Paxeja ja jotain eucamentholeja. Rymdiä saatiin saunan päälle.
Syötiin, mutta ne määrät olivat erillaisia kun nykyään. Meillä kahdeksan hengen perhe söi viikossa sen määrän lihaa, mitä nykyään syön yksin päivässä
Olen syntynyt 60-luvun alussa ja kyllä kuului niin liha kuin kalakin. Olimme aivan tavallinen duunariperhe, enkä kokenut, että meillä olisi koskaan ollut puutetta mistään. Äiti teki aina ruuat sekä leipoi ja hyvin harvoin oli mitään valmisruokia. Hernekeitto taisi olla ainut valmisruoka, mitä meillä silloin tällöin syötiin.
Oma lapsuuteni 60-70-luvuilla oli elämäni onnellisinta aikaa. Muistelen edelleenkin lähes päivittäin kaikkea 70-lukuun ja etenkin sen alkupuoleen liittyvää. Se oli upeaa aikaa.
Meillä oli harvoin lihaa, koska oltiin köyhiä. Joulukinkunkin muistan nähneeni vasta yli 10-vuotiaana. Perunakeittoja oli: voihöystöperunat, maitoperunat, ruskeaa kastiketta, jossa oli lenkkimakkaraa. Silakoita oli usein kesäisin. Ne oli kai silloin halpoja. Oli paistetut silakat ja silakkaperunat. Hernekeittoa oli joskus, jossa sian läskiä. Kuivaneista leivistä tehtiin leipäpaistia. Kaurapuuroa taisi olla joka aamu. Riisipuuroa sunnuntaisin. Juustoa sain ensimmäisen kerran koulussa.
Ei ollut kyllä paino-ongelmia kellään.
Ei päivittäin, mutta jauhelihaa oli muutaman kerran viikossa. Kokolihaa harvoin, lähinnä kyljykset joskus ja kun käytiin mökillä, oli aina lenkkimakkaraa, mitä grillattiin isän omatekemässä grillissä. Kalaa oli aika paljon kun oli katiskoita ja verkkoja isällä järvessä, harrastekalastaja. Jauhelihaa oli. Vehnähöttöruokaa oli paljon, kuten mannapuuroa tai makaronivelliä ja marjapuuro oli aika tavanomaista, riisipuuroakin syötiin usein muulloinkin kuin jouluna. Savusilakoita ostettiin joskus kaupasta. Ne oli siihen aikaan kai aika halpoja?
Meillä oli yleensä: kuoriperunat ja ruskea kastike, joskus läskisoosi, siinä sipulia ja joskus siankylkeä tai muuta sianlihaa, tätä ei joka päivä. Joskus lisänä puolukkasurvosta, kurkkua tai punajuuriviipaleita.
Hernekeitto itse keitettynä, siinä sianlihaa tai sianpotkaa. Joskus myös siansorkkia seassa. Nyt ajateltuna aika kamalia.
Joskus pyhäksi lihapullia ja muusia tai leivinuunissa paistettua lihaa. Jouluna kinkku.
Suolasilakkaa ja perunaa. Lihasoppaa. Siinä porkkanaa ja lanttua.
Silakkalaatikkoa, riisipuuroa, ternijuustoa (kun lehmä poiki) leipomispäivinä.
Muistan myös niinsanotun sianpääsyltyn. Kokonainen sianpää, joka halkaistiin ja keitettiin isossa kattilassa suolan kanssa kypsäksi. Syötiin perunan tai leivän kanssa.
Näitä nyt joitakin meillä maalla 50-luvulla.