Lue keskustelun säännöt.
Elämä ilman rakkautta.
12.04.2020 |
Kertokaa muut saman kokeneet miten päästä yli rakkauden kaipuusta? Olen koko elämäni ollut vailla kumppania ja välillä tuntuu todella pahalta ja masentavalta. Tiedän että onnea ei voi asettaa toisen harteille ja pitää oppia olemaan onnellinen yksin. sitten kun rakastat itseäsi voit löytää rakkauden, näin aina sanotaan. Suurimman osan ajasta olenkin, mutta kyllä ne vaikeat hetket tulee välillä, sitä on ehkä vaikea käsittää jos ei itse ole kokenut "ikuista" yksinäisyyttä. Eli helppoa sanoa muiden ole vain onnellinen.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tiedä yhtään pariskuntaa jossa osapuolet olisi muka onnellisia ilman parisuhdetta. Aikalailla riippuvaisia minun lähipiirissäni ollaan siitä että on parisuhde ja/tai lapsia.
Ja itselläni ei ole kumpiakaan, kyllä ärsyttääkin kun jotkut löytää aina heti uuden kun yksi suhde loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole sellainen ihminen että pystyisin joka viikko, saati sitten useita kertoja viikossa, käydä treffeillä uuden naisen kanssa. Kai se on nykyistä "sarjatulitreffailua" tinderin kulttuuria.
Itsekin taidan olla senverran vanhanaikainen, etten pysty ottamaan touhua niin kevyesti. Tulee sellainen tunne, että ollaanko siinä alkuunkaan tosissaan kun koetetaan valikoida kuin tuote tavaratalossa.
Well, there's broken silence
By thunder crashing in the dark
And this broken record
Spin endless circles in the bar
This world can hurt you
It cuts you deep and leaves a scar
Things fall apart, but nothing breaks like a heart
And nothing breaks like a heart
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tiedä yhtään pariskuntaa jossa osapuolet olisi muka onnellisia ilman parisuhdetta. Aikalailla riippuvaisia minun lähipiirissäni ollaan siitä että on parisuhde ja/tai lapsia.
Ja itselläni ei ole kumpiakaan, kyllä ärsyttääkin kun jotkut löytää aina heti uuden kun yksi suhde loppuu.
Mä en sanoisi, että mua ärsyttäisi, koska en koe että toisten onni on minulta mitenkään pois, päinvastoin. Mutta se kieltämättä vähän ärsyttää, jos minua tullaan neuvomaan kumppanin löytämisesta ja siitä kuinka oltiin niiiiin sinkkuja ja itsenäisiä ja juuri silloin se elämän rakkaus löytyi :-) Vaikka asia ei ainakaan täältä suunnasta ihan siltä näyttänyt. Noh, mutta ihmisen muisti on lyhyt ja varmasti tarkoittavat suurimmaksi osaksi hyvää noilla neuvoilla.
Etitkö tapaamista naisista negatiivisia puolia? Ikävä kyllä joillakin miehillä on tämä tapa..eli ei nähdä kenessäkään potentiaalia vaan helposti luovutetaan. Varsinkin kun olet tossa iässä niin olet ehkä vaativampi. Enää ei riitä kevyt suhde, pelkkä seksi johon kelpaa helpommin vaan tavoittelet jotain täydellistä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteessa olevat eivät osaa olla yksin. Siksi ne on suhteessa ja riitelevät ja pettävät toisiaan kun toinen ei teekään elämästä täydellistä. Yök... ei kiitos...
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tiedä yhtään pariskuntaa jossa osapuolet olisi muka onnellisia ilman parisuhdetta. Aikalailla riippuvaisia minun lähipiirissäni ollaan siitä että on parisuhde ja/tai lapsia.
Olen kuullut monen pitkässä suhteessa olevan suusta, että he eivätosaisi olla yksinään. Mutta jotenkin sitten sinkun pitäisi osata olla yksinään 100% onnellinen vuosien rakkaudettomuuden ja pettymysten jälkeen, koska muuten sitä rakkautta ei ainakaan löydy... :D Ja milloin etsitään liian tosissaan ja milloin ei yritetä tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkauden kaipuu on varmaan kaikilla ihmisillä riippumatta siitä onko parisuhteessa vai ei. Ne on onnellisia, jotka on löytäneet parisuhteen, jossa paljon lämpöä ja rakkautta ja seksiä. Kannattaisi varmaan yrittää jotain uutta; aloita uusi harrastus, käy jossain uudessa paikassa, jossa et ole ennen käynyt. Mene juttelemaan jollekin tuntemattomalle kivannäköiselle naiselle kauppakeskuksessa tai ravintolassa tai konsertissa ( kun korona ohi). Tai sitten vaan nöyrryt ja meet tinderiin tai johonkin muuhun deittisivustolle. Älä anna periksi.
Olen ollut deittisivuilla, ihan hyvin sain sitä kautta treffejä, ainakin ennakko odotuksiin nähden. Minuun ottivat naiset yhteyttä ja sain myös vastauksia heiltä joille kirjoitin. Nyt on kyllä tauolla tuo.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin minua ovat myös kadulla ja junassa tuntemattomat naiset lähestyneet ja olemme käyneet treffeillä! Itse en oikein helposti lähesty tuntematonta, kerran olen onnistunut treffeille sitä kautta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän off topic, mutta väitän, että ihmisen ydinongelma on aina yksinäisyys. Se on ihmisyyttä. Vaikka olisit hyvässä parisuhteessa, sinulla olisi kumppani, lapsia, tai vaikka ketä - niin me olemme viime kädessä aina yksin. ”Yksin sinä syntynyt oot, yksin sinä lähtevä oot”.
Ihminen janoaa toista ihmistä. Parisuhteen ongelmat nousevat, kun hän rakastumisvaiheen symbioosin jälkeen huomaa, että toinen ihminen ei koskaan pysty täyttämään sitä yksinäisyyden ydinolemusta. Se toinen pystyy olemaan vain rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta väitän, että ihmisen ydinongelma on aina yksinäisyys. Se on ihmisyyttä. Vaikka olisit hyvässä parisuhteessa, sinulla olisi kumppani, lapsia, tai vaikka ketä - niin me olemme viime kädessä aina yksin. ”Yksin sinä syntynyt oot, yksin sinä lähtevä oot”.
Ihminen janoaa toista ihmistä. Parisuhteen ongelmat nousevat, kun hän rakastumisvaiheen symbioosin jälkeen huomaa, että toinen ihminen ei koskaan pysty täyttämään sitä yksinäisyyden ydinolemusta. Se toinen pystyy olemaan vain rinnalla.
On se kuitenkin ihan eri asia olla yksin sekä henkisfilosofisesti että konkreettisesti kuin vain henkisfilosofisesti. Suurin osa ihmisistä ei osaa eikä halua olla yksin konkreettisesti, eikä se ole estänyt heitä löytämästä parisuhdetta. Suurin osa on myöskin onnettomia ilman parisuhdetta, eikä sekään ole estänyt heitä löytämästä kumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tehdään kun epäonnistutaan? Mietitään missä meni vikaan, otetaan opiksi ja yritetään uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen kertaa x.
Minä löysin parini vasta 40 v iässä, ja nyt 10 v onnea. Kun en koskaan lakannut yrittämästä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tehdään kun epäonnistutaan? Mietitään missä meni vikaan, otetaan opiksi ja yritetään uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen kertaa x.
Minä löysin parini vasta 40 v iässä, ja nyt 10 v onnea. Kun en koskaan lakannut yrittämästä.
Eikö sinulla ennen 40 ikävuotta ollut siis yhtään suhdetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta väitän, että ihmisen ydinongelma on aina yksinäisyys. Se on ihmisyyttä. Vaikka olisit hyvässä parisuhteessa, sinulla olisi kumppani, lapsia, tai vaikka ketä - niin me olemme viime kädessä aina yksin. ”Yksin sinä syntynyt oot, yksin sinä lähtevä oot”.
Ihminen janoaa toista ihmistä. Parisuhteen ongelmat nousevat, kun hän rakastumisvaiheen symbioosin jälkeen huomaa, että toinen ihminen ei koskaan pysty täyttämään sitä yksinäisyyden ydinolemusta. Se toinen pystyy olemaan vain rinnalla.
On se kuitenkin ihan eri asia olla yksin sekä henkisfilosofisesti että konkreettisesti kuin vain henkisfilosofisesti. Suurin osa ihmisistä ei osaa eikä halua olla yksin konkreettisesti, eikä se ole estänyt heitä löytämästä parisuhdetta. Suurin osa on myöskin onnettomia ilman parisuhdetta, eikä sekään ole estänyt heitä löytämästä kumppania.
Halusin ylläolevalla vain sanoa, että parisuhde ratkaisee vain sen konkreettisen ongelman, sen että vierellä olisi joku toinen. Se, että sinulla on kumppani, ei poista sitä, että loppupeleissä olet kuitenkin yksin. Ja kumppanisi on yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta väitän, että ihmisen ydinongelma on aina yksinäisyys. Se on ihmisyyttä. Vaikka olisit hyvässä parisuhteessa, sinulla olisi kumppani, lapsia, tai vaikka ketä - niin me olemme viime kädessä aina yksin. ”Yksin sinä syntynyt oot, yksin sinä lähtevä oot”.
Ihminen janoaa toista ihmistä. Parisuhteen ongelmat nousevat, kun hän rakastumisvaiheen symbioosin jälkeen huomaa, että toinen ihminen ei koskaan pysty täyttämään sitä yksinäisyyden ydinolemusta. Se toinen pystyy olemaan vain rinnalla.
On se kuitenkin ihan eri asia olla yksin sekä henkisfilosofisesti että konkreettisesti kuin vain henkisfilosofisesti. Suurin osa ihmisistä ei osaa eikä halua olla yksin konkreettisesti, eikä se ole estänyt heitä löytämästä parisuhdetta. Suurin osa on myöskin onnettomia ilman parisuhdetta, eikä sekään ole estänyt heitä löytämästä kumppania.
Halusin ylläolevalla vain sanoa, että parisuhde ratkaisee vain sen konkreettisen ongelman, sen että vierellä olisi joku toinen. Se, että sinulla on kumppani, ei poista sitä, että loppupeleissä olet kuitenkin yksin. Ja kumppanisi on yksin.
Ei se nyt noinkaan ole. Yksin on silloin kun on yksin. Jos on seurassa niin ei ole yksin. Itsensä voi tuntea yksinäiseksi myös seurassa, mutta useimmat ei tunne oloaan yksinäiseksi jos heillä on parisuhde/perhettä jne. Jossain tutkimuksessa joka viides suomalainen oli tuntenut itsensä yksinäiseksi mikä on todella vähän.
Täällä ikisinkku n32 ja täysin tuttuja nuo ajatukset. Eroan ap:sta kyllä siinä että ikinä ei ole kukaan irl lähestynyt, siis ei koskaan. Itse olen kyllä yrittänyt. Nettideittien kautta olen päässyt viimeisten 10v ajan keskimäärin 2 kertaa treffeille/vuosi. Koskaan ei ole kiinnostus molemminpuoleista.
Eikai tässä auta kuin luovuttaa. Ap:lla ainakin on toivoa kun on noin paljon vientiä, pakko sen joskus on natsata.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut deittisivuilla, ihan hyvin sain sitä kautta treffejä, ainakin ennakko odotuksiin nähden. Minuun ottivat naiset yhteyttä ja sain myös vastauksia heiltä joille kirjoitin. Nyt on kyllä tauolla tuo.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin minua ovat myös kadulla ja junassa tuntemattomat naiset lähestyneet ja olemme käyneet treffeillä! Itse en oikein helposti lähesty tuntematonta, kerran olen onnistunut treffeille sitä kautta.
Ap
Siis naisia tunkee ovista ja ikkunoista, mutta tunteet eivät vain leimahda? Et taida olla kovin herkästi ihastuvaa sorttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tehdään kun epäonnistutaan? Mietitään missä meni vikaan, otetaan opiksi ja yritetään uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen kertaa x.
Minä löysin parini vasta 40 v iässä, ja nyt 10 v onnea. Kun en koskaan lakannut yrittämästä.
Eikö sinulla ennen 40 ikävuotta ollut siis yhtään suhdetta?
Oli suhteita, mutta toisin kuin palstauli luulee, suhteen pitää olla HYVÄ ennen kuin se parantaa elämää, ei riitä että on vaan joku suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta väitän, että ihmisen ydinongelma on aina yksinäisyys. Se on ihmisyyttä. Vaikka olisit hyvässä parisuhteessa, sinulla olisi kumppani, lapsia, tai vaikka ketä - niin me olemme viime kädessä aina yksin. ”Yksin sinä syntynyt oot, yksin sinä lähtevä oot”.
Ihminen janoaa toista ihmistä. Parisuhteen ongelmat nousevat, kun hän rakastumisvaiheen symbioosin jälkeen huomaa, että toinen ihminen ei koskaan pysty täyttämään sitä yksinäisyyden ydinolemusta. Se toinen pystyy olemaan vain rinnalla.
On se kuitenkin ihan eri asia olla yksin sekä henkisfilosofisesti että konkreettisesti kuin vain henkisfilosofisesti. Suurin osa ihmisistä ei osaa eikä halua olla yksin konkreettisesti, eikä se ole estänyt heitä löytämästä parisuhdetta. Suurin osa on myöskin onnettomia ilman parisuhdetta, eikä sekään ole estänyt heitä löytämästä kumppania.
Halusin ylläolevalla vain sanoa, että parisuhde ratkaisee vain sen konkreettisen ongelman, sen että vierellä olisi joku toinen. Se, että sinulla on kumppani, ei poista sitä, että loppupeleissä olet kuitenkin yksin. Ja kumppanisi on yksin.
Olet oikeassa. Tämän tajuaminen vaatii kokemuksen kuolevaisuudesta. Siksi vain iäkkäämmät ymmärtävät tämän.
Minäkään en tiedä yhtään pariskuntaa jossa osapuolet olisi muka onnellisia ilman parisuhdetta. Aikalailla riippuvaisia minun lähipiirissäni ollaan siitä että on parisuhde ja/tai lapsia.