Nyt hajoaa pää! En jaksa enää päivääkään tätä jatkuvaa kokkaamista, televisiota, ulkoilua, työntekoa. Mihin voin mennä lataukseen?

Jos hyppäät ikkunasta, niin tee se riittävän korkealta ettei hoitohenkilökunnan tarvitse käyttää vähäistä hoitoaikaansa sinuun. On tärkeämpiäkin hoidettavia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalisti ihmiset pääsee ulos kodistaan, tapaa töissä ihmisiä, on mielenkiintoisia keskusteluja, juodaan yhdessä kahvia, käydään lounaalla. Onhan tässä nyt suurimmalla osalla ihmisistä elämänpiiri kaventunut huomattavasti.

No he voi nyt kokeilla miltä se työttömän/vähävaraisen arki tuntuu. Lisänä muiden hyvät neuvot "lopeta Netflix-tilaus, vaikka se on ainoa ilosi, leiki käpylehmillä ja käy kävelyllä, kyllä Suomessa on niiiiin suuret tuet!"

Meilläpäin työtön pääsee salille, uimaan ja ohjattuihin ryhmiin alle 5 e/krt. Siis yhteensä kaikki nuo.

Ja 30 euroo 10 krt, eli 3 euroa kerta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muista, että monet ihmiset maailmassa elävät paljon huonommissa oloissa. Mieti vaan, milä he sanoisivat, jos näkisivät sinun elämäsi ja valituksesi:

"En jakso kattoo enää Netflixii!"

Luuletko, että tämä olisi heille iso ongelma, jos saisivat muuttaa samanlaisiin olosuhteisiin kuin missä sinä elät?

Ja tämähän ei auta omaan tilanteeseen millään tavalla....

Ei tietenkään auta, jos ei osaa suhteuttaa asioita millään tasolla. Nyt, nainen, ryhdistäydy!

Tämä omasta mielestäni siinä mielessä hassua, että minua ei ole korona pelottanut vähääkään missään vaiheessa, ei nytkään. En vieläkään tajua, miksi koulujen pitää olla kiinni. Mitä pahaa nuo lapset on tehneet, että heiltä viedään elämästä kaverit, rytmi ja yksi lämmin ateria päivässä. Meidänkin suvussa ns. riskiryhmäläiset alkoivat eristäytymisen jo ennen pakkoakin, koska heidäkin mielestään heidän piti eristäytyä, ei lasten.

Voi ne lapsetkin sairastua ja kuolla koronaan. Ja heidän vanhempansa. Ja vaikkei kuolisi koronaan niin ilman rajoituksia teho-osastot olisi niin täynnä että voisi kuolla vaikka auto-onnettomuuteen kun ei riitä välineitä ja hlökuntaa hoitaa.

Atm, ihan sama. Vaihtelu virkistää.

Voi nyyhkyti nyyhkyti. Lukaisepa ajankuluksesi vaikka Anne Frankin päiväkirja. Kyllä todellakin on vähän aihetta sulla suhteuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi miten ihanaa olisikin jos suurin ongelma jaksamisen suhteen olisi se ettei jaksa enää katsoa netflixiä ja olla lasteni kanssa.

Toivottavasti kohta tulee lomautus ja pitkä sellainen että pääsen tekemään niitä asioita jotka aiheuttavat aplle tuollaista hermoromahdusta.

Jep. Tässä kun ei edes saa tietää koska kesäloma tulee vai tuleeko ollenkaan alkaa työnteko tuntua puuduttavalta.

Lapset yksin kotona ja joku muu kitisee miten ei jaksaisi itse omia lapsiaan.

Otan tiistaina kirjan mukaan töihin, ei nyt nappaa tämä työnteko sitten yhtään. Huomannut kollegoista saman.

Minäkin huomannut. Harva jaksaa laittaa kunnolla työvaatteita päälle, osa ei käytä enää ollenkaan. Käydään vähän hengailemassa työpaikalla, mitään ylimääräistä ei ainakaan kukaan tee.

Muelenkiinnolla odotan keksiikö joku miten tästä noustaan.

Jos joku alkaa potkuilla uhkailla niin muiden kanssa keskutellessa on tullut ilmi että aika sama se olisi.

Ja jos kotona oleminen rassaa niin meillä palkataan vieläkin, tänne vaan 1600-1800€/kk palkalla.

Kyllä mulle kolminkertaiset tulot nykytilanteeseeni nähden kelpaisi, tuskin kuitenkaan ilmoitat työpaikkaasi.

Mee mun entiseen duuniin, mä irtisanouduin. Sairaalahuoltaja, PSHP, peruspalkka 1914. Sijaisuuteen et tarvitse alan koulutusta, hyvä kunto, positiivinen asenne ja riittävät suojaimet riittävät. Onnea matkaan.

2-vuoro tarkoittaa nykyään työtä 2 osastolla päivässä tai 2 vuoroa peräkkäin. Sauvakävely piristää, kertoo työterveys. 

Vierailija kirjoitti:

Jos hyppäät ikkunasta, niin tee se riittävän korkealta ettei hoitohenkilökunnan tarvitse käyttää vähäistä hoitoaikaansa sinuun. On tärkeämpiäkin hoidettavia

Ai niin kun kuka? Sairaaloissa ei ole edes kiirettä. Mutta tuo nyt ei liity tähän asiaan mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalisti ihmiset pääsee ulos kodistaan, tapaa töissä ihmisiä, on mielenkiintoisia keskusteluja, juodaan yhdessä kahvia, käydään lounaalla. Onhan tässä nyt suurimmalla osalla ihmisistä elämänpiiri kaventunut huomattavasti.

No he voi nyt kokeilla miltä se työttömän/vähävaraisen arki tuntuu. Lisänä muiden hyvät neuvot "lopeta Netflix-tilaus, vaikka se on ainoa ilosi, leiki käpylehmillä ja käy kävelyllä, kyllä Suomessa on niiiiin suuret tuet!"

Äläpä yleistä! On paljon aktiivisia työttömiä, jotka eivät nysvää kotona kaiken aikaa.

Kyllä varmasti monellekin tulee yllätyksenä se, kuinka tylsiä ihmisiä he lopulta ovat.

Normaalioloissa sen oman tylsyyden saa peitettyä jatkuvaan tohotukseen ja menoon ja juoruamiseen ja muille naureskeluun ja pilkkaamiseen, mutta nyt olisi kaikki löydyttävä vähän niin kuin itsestä. Ja ai vttu miten tylsää se on! Ehheee, moni ottaisi eron itsestään jos pystyisi.

Mielenkiintoista on myös huomata, että monen tällaisen ihmisen haave olisi päästä jonnekin läpimään palmun alle tai uima-altaaseen pina coladaa juomaan. ELi alemman keskiluokan ikihaaveitahan nuo on - dubait ja thaikut - heillä taitaa se luovuus ja omatoimisuus olla kortilla muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Voi nyyhkyti nyyhkyti. Lukaisepa ajankuluksesi vaikka Anne Frankin päiväkirja. Kyllä todellakin on vähän aihetta sulla suhteuttaa.

Olen varmaan velliperse juu, mutta jos kaduilla kulkisi nutseja ampumavalmiudessa, voisin hyvinkin mennä tarjoutumaan heille harjoittelumaaliksi.

Normaalisti voi käydä kirjastossa, uimassa, tavata sukulaisia ja ystäviä, suunnitella kesälomaa, käydä töissä jne.

Eikö niille marjatiloille tarvittu väkeä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä varmasti monellekin tulee yllätyksenä se, kuinka tylsiä ihmisiä he lopulta ovat.

Normaalioloissa sen oman tylsyyden saa peitettyä jatkuvaan tohotukseen ja menoon ja juoruamiseen ja muille naureskeluun ja pilkkaamiseen, mutta nyt olisi kaikki löydyttävä vähän niin kuin itsestä. Ja ai vttu miten tylsää se on! Ehheee, moni ottaisi eron itsestään jos pystyisi.

Mielenkiintoista on myös huomata, että monen tällaisen ihmisen haave olisi päästä jonnekin läpimään palmun alle tai uima-altaaseen pina coladaa juomaan. ELi alemman keskiluokan ikihaaveitahan nuo on - dubait ja thaikut - heillä taitaa se luovuus ja omatoimisuus olla kortilla muutenkin.

Todellakin. Minä olen sentään julkaissut kirjailija, ja silti on näin tylsää. Millaista mahtaa olla kaikilla tavallisilla, mielikuvituksettomilla ihmisillä. Heille kokkaaminen ja kökkiminen on varmaan vielä vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö niille marjatiloille tarvittu väkeä?

Ap poimi teininä mansikoita pari kesää eikä varmasti enää pystyisi edes silloiseen vaatimattomaan työtahtiinsa. Joten kesälomailu marjatilallakin jäänee villiksi unelmaksi. Varsinkin jos se on Uudenmaan ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Karmeinta on tämä jatkuva ruuanlaitto. Minulla on kaksi teiniä, jotka syövät koko ajan. Jos ei ole ateria valmistumassa, ainakin pitää miettiä mitä seuraavaksi syötäisiin. Normaalisti syövät koulussa, kaupungilla, mummolla. Nyt vain kotona. Kunhan koulu taas alkaa, en laita ruokaa ainakaan vuoteen.

Mikset laita niitä tekemään ruokaa? Kasvisten pilkkominen, perunan tai pastan keittäminen ja vaikka lihan paistaminen ja maustaminen on niin helppoja juttuja, että alakouluikäinenkin osaa. Tai jos sulla on puoliso laita se tekemään. Ootko joku keittiöorja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalisti ihmiset pääsee ulos kodistaan, tapaa töissä ihmisiä, on mielenkiintoisia keskusteluja, juodaan yhdessä kahvia, käydään lounaalla. Onhan tässä nyt suurimmalla osalla ihmisistä elämänpiiri kaventunut huomattavasti.

No he voi nyt kokeilla miltä se työttömän/vähävaraisen arki tuntuu. Lisänä muiden hyvät neuvot "lopeta Netflix-tilaus, vaikka se on ainoa ilosi, leiki käpylehmillä ja käy kävelyllä, kyllä Suomessa on niiiiin suuret tuet!"

Siis miten niin tämä on työttömän arkea??? Onko työttömiltä kielletty kirjastot, leikkipuistot, ulkoilureittien laavut, uimahallit, torikahvit ym.??? Ei mulla ainakaan normielämässä paljon nykyistä enempää rahaa kulu, mutta tekemistä on pilvin pimein. Nyt sitä vaan yrittää kehittää viisi vuotiaalle erittäin aktiiviselle lapselle kotona tekemistä ja kuunnella sitä jatkuvaa kitinää, miksei käydä missään (lapsi rakastaa kiipeilyä ja uimista...).

No miksi et vie lasta ulos kiipeilemään ja purkamaan energiaa? Katsot vaan ettei ole paljoa muita ihmisiä paikalla. Ei ole pakko olla sisällä. Tuskin kaikki Suomen kansalaiset ovat riskiryhmään kuuluvia ja eivät voisi normaalisti ulkoilla.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi opeta ne lapset/teinit auttamaan ruuanlaitossa.

Meillä on ihan tarpeeksi vääntämistä muistakin asioista. Nekään eivät erityisesti kukoista täällä neljän seinän sisällä. Toinen on sentään jaksanut joka päivä käydä lenkillä, mutta äsken hänkin ilmoitti, että ei enää millään jaksaisi kiertää samoja pururatoja. Huudettiin sitten kumpikin suoraa huutoa toisillemme ihan vaan stressin purkamiseksi. Vähän helpotti.

Olisi tosiaan ihanaa päästä lomalle. Kohta meri olisi jo niin lämmin, että siellä voisi lillua. Ja tulla rannalle vaan pina coladalle. Normaalisti arjen ikävinä hetkinä helpottaa pelkkä tieto siitä, että voisi lähteä. Nyt ei ole sitäkään lohtua.

Miksi teit lapsia kun et osaa kasvattaa niitä?

Vierailija kirjoitti:

Karmeinta on tämä jatkuva ruuanlaitto. Minulla on kaksi teiniä, jotka syövät koko ajan. Jos ei ole ateria valmistumassa, ainakin pitää miettiä mitä seuraavaksi syötäisiin. Normaalisti syövät koulussa, kaupungilla, mummolla. Nyt vain kotona. Kunhan koulu taas alkaa, en laita ruokaa ainakaan vuoteen.

Tee niin isoja annoksia että niistä syö usean kerran. Tarvittaessa vaikka laita pakastimeen, jos eivät suostu peräkkäisinä päivinä syömään.

Yksinkertaista, kuten jos ennen höyrystit perunat niin nyt vaan kattilaan keitinveteen porisemaan.

Kokeile perusreseptejä. Esimerkiksi uunimunakas on helppo valmistaa. Käytä edullisia lisukkeita; pilko/raasta porkkanaa, suolakurkkuja, viipaloitua kurkkua.

Tarjoa pelkän pastan ja kastikkeen lisäksi vaikka vihanneksia. Tulee enemmän syötävää. Laita koulun tapaan vaikka aina pöydälle näkkileipää ja margariinia tai mihin budjetti antaa periksi.

Ymmärrän ap:ta. Onhan tämä tosi erikoista aikaa. Tsemppiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalisti ihmiset pääsee ulos kodistaan, tapaa töissä ihmisiä, on mielenkiintoisia keskusteluja, juodaan yhdessä kahvia, käydään lounaalla. Onhan tässä nyt suurimmalla osalla ihmisistä elämänpiiri kaventunut huomattavasti.

No he voi nyt kokeilla miltä se työttömän/vähävaraisen arki tuntuu. Lisänä muiden hyvät neuvot "lopeta Netflix-tilaus, vaikka se on ainoa ilosi, leiki käpylehmillä ja käy kävelyllä, kyllä Suomessa on niiiiin suuret tuet!"

Äläpä yleistä! On paljon aktiivisia työttömiä, jotka eivät nysvää kotona kaiken aikaa.

Niin tarkoitankin että tällä palstalla ja muualla tulee usein vastaan se että työttömällä ei saisi olla edes netflixiä vaan pitäisi tyytyä siihen kävelyyn ja käpylehmiin. Että ok, nyt voi monet kokeilla miltä se tuntuu kun ei ole niin paljoa virikkeitä, vaikka niitä edelleen on enemmän kuin mitä vähävaraiselle sallittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi opeta ne lapset/teinit auttamaan ruuanlaitossa.

Meillä on ihan tarpeeksi vääntämistä muistakin asioista. Nekään eivät erityisesti kukoista täällä neljän seinän sisällä. Toinen on sentään jaksanut joka päivä käydä lenkillä, mutta äsken hänkin ilmoitti, että ei enää millään jaksaisi kiertää samoja pururatoja. Huudettiin sitten kumpikin suoraa huutoa toisillemme ihan vaan stressin purkamiseksi. Vähän helpotti.

Olisi tosiaan ihanaa päästä lomalle. Kohta meri olisi jo niin lämmin, että siellä voisi lillua. Ja tulla rannalle vaan pina coladalle. Normaalisti arjen ikävinä hetkinä helpottaa pelkkä tieto siitä, että voisi lähteä. Nyt ei ole sitäkään lohtua.

Miksi teit lapsia kun et osaa kasvattaa niitä?

Hyvä kysymys, mutta hivenen myöhässä. Kiitos silti. Harmikseni en ollut tietoinen kasvatuskyvyttömyydestäni ennen kuin sain lapset. Onneksi sinä olet kaukonäköisempi.