Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Englanniksi kirjoittaminen
08.04.2020 |
Tällainen pieni mielipidekysymys ”kirjailijanaluille” tai kirjoittajille. Jos englanti ei ole äidinkieli, eikö sillä kirjoittaminen ole aika riskialtista? Vaikka kielitaito olisikin sujuva, jäisi aivan varmasti tietyt ”nyanssit” ja kielikuvat vaillinaisiksi? Nyt puhun siis proosasta ja ehkä myös lyriikasta, en tietokirjallisuudesta. Joskus oikein harmittaa etenkin nuorten päätyminen kirjoittamaan muulla kuin äidinkielellään, ja silloin tuotos on mitä on, vaikka itse kirjoittaja olisikin lahjakas ja kehityskelpoinen.
Kommentit (70)
Having lived in England for ten years I would find it problematic to write in Finnish about my daily life. Kun taas joistakin asioista on helpompi kirjoittaa suomeksi. The important thing is, one mustn't translate. Se ajatus pitää ajatella sillä kielellä jolla sen kirjoittaa. I am fully aware that some are incapable of thinking in a foreign language but you might want to give them the benefit of the doubt before judging their literary attempts. Also, sometimes for a native speaker, it can be refreshing to read something written by a non-native writer - expressions can take on new meanings in the hands of someone whose background differs from one's own.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ap:n kanssa samaa mieltä mutta syyhän on se että nuorille englanti vaan tuntuu paljon luontevammalta. Se on melkein kuin toinen kotimainen kieli. Lisäksi se on paljon coolimpaa. Suomen kieleen liittyy tylsiä junttimaisia mielikuvia joita on vaikea karistaa.
Moni vieraalla kielellä (muullakin kuin englanniksi) kirjoittava ei itse edes tajua, miten alkeellista kieltä käyttää. Ei se, että lukee sujuvasti halpahintaisia lentokentältä ostettuja taskukirjoja tai katsoo ilman tekstitystä amerikkalaisia saippuasarjoja, tee vielä kieltä hallitsevaa, ei edes se, että tulee toimeen Briteissä esim.ruokakaupassa. Jos ei ole opiskellut kieltä perinpohjaisesti, ei yleensä ymmärrä, että kielessä on monia tasoja ja monia tyylilajeja.
Englanti varsinkin on perin monitahoinen kieli. Heikon koulusivistyksen saanut brittikään ei ymmärrä esim. laatulehtien kieltä ilman sanakirjaa. Arvatkaapa huviksenne, miten moni hankkii sanakirjan. Aivan, yleensä lehti lentää roskiin eikä siihen enää puututa pitkillä pihdeilläkään, kun sisältä täysin käsittämätöntä. Ja meillä sitten joku hätinä peruskoulun läpäissyt kuvittelee hallitsevansa kielen niin hyvin, että kirjoittaa rokkitekstejä englanniksi. Eikö olisi kannattanut mieluummin sorvata niitä lyriikoita ihan omalla äidinkielellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Englantia tosiaan puhutaankin monessa eri maassa. Mutta entä, jos englanniksi kirjoittava ihminen ei olekaan kotoisin tai edes asu missään kulttuurissa, jossa englantia puhutaan äidinkielenä, eikä hänellä ole juuria missään tällaisessa kulttuurissa? Mihin hänen käyttämänsä englanti sitten pohjaa esim. fraseologialtaan ja sanastoltaan (joka tosiaan eroaa maittain), vai kirjoittaako tällainen kirjoittaja niitä sekaisin?
Ja kyllä äidinkielisellä ihmisellä liittyy kieleen aivan erilaisia nyansseja kuin kielen myöhemmällä iällä oppineella. Jos ajatellaan vaikka nimistöä, niin ei-äidinkielisen on usein todella vaikea saada kiinni siitä, mitä ihmiset ajattelevat erilaisista nimistä (nimiin liitetään erilaisia konnotaatioita). Myös sanastoon liittyy vastaavaa.
Mutta en sano, etteikö ihminen voisi kirjoittaa muulla kielellä kuin äidinkielellään. Pitää kuitenkin ymmärtää, mikä on äidinkielisen ihmisen ja tosi hyvin kieltä hallitsevan ihmisen ero.
Tuo on totta että opitussa englannissa voi helposti sekoittua eri aluiden ilmaisut keskenään. Olen huomannut tämän omasta kokemuksestakin. Mutta tämäkään ei ole asia jota ei voi oppia jos vaan haluaa.
Mitä nyansseihin tulee, niin olet väärässä. Konnotaatiot eivät ole mitään salatiedettä vaan ne sisäistyvät siinä kun kielikin. Eli eivät sisäisty jos kielen oppiminen tapahtuu koulutyyliin sanastoa ja kielioppia opettelemalla, mutta sisäistyvät jos oppiminen tapahtuu oikein, eli kieltä käyttämällä, etenkin hyvin kirjoitettuja tekstejä lukemalla. Ja on huomattava että konnotaatiot eivät myöskään ole mikään maaginen jaettu tietoisuus vaan natiivit puhujatkin ovat niistä eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
-- Ja meillä sitten joku hätinä peruskoulun läpäissyt kuvittelee hallitsevansa kielen niin hyvin, että kirjoittaa rokkitekstejä englanniksi. Eikö olisi kannattanut mieluummin sorvata niitä lyriikoita ihan omalla äidinkielellä?
Rokkilyriikassa sillä ei ole niin väliä :D
Tai en sitten tiedä miten joku rokkia kuunteleva britti kuulee esim. Hurriganesin sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-- Ja meillä sitten joku hätinä peruskoulun läpäissyt kuvittelee hallitsevansa kielen niin hyvin, että kirjoittaa rokkitekstejä englanniksi. Eikö olisi kannattanut mieluummin sorvata niitä lyriikoita ihan omalla äidinkielellä?
Rokkilyriikassa sillä ei ole niin väliä :D
Tai en sitten tiedä miten joku rokkia kuunteleva britti kuulee esim. Hurriganesin sanat.
Niin sitä luulisi. Yliopiston kirjoittajaopinnoissa siitä on erilliset opinnot.
Tieteellisessä kirjoittamisessa on usein pakko valita kieleksi englanti. Kaunokirjallisuutta en lähtisi yrittämäänkään englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteellisessä kirjoittamisessa on usein pakko valita kieleksi englanti. Kaunokirjallisuutta en lähtisi yrittämäänkään englanniksi.
Tämä on selviö. Proosa ja lyriikka ei.
Englannin kieli on luonnostaan puhuttavampaa tekstiä, jota on helppo siksi kirjoittaa. Suomalaiset sanat ja lauseet kuulostavat aina tietyllä tavalla tönköiltä, koska suomenkieltä puhutaan lähinnä monotonisesti.
Jos lukee englanninkielisiä kirjoja, alkaa nopeasti hahmottamaan miten kielellä ja rytmityksellä leikitään kirjoissa. Kirjoittaminen kuitenkin vaatii hyvää kielituntemusta.
Ei ole epätavallista kirjoittaa toisella kielellä, ja kirjoittaminen kehittyy kirjoittamalla.
En kirjoita vakituisesti englanninkielellä, mutta joskus tulee englanniksi kirjoiteltua. Molemmilla kielillä on omat puolensa. Esimerkiksi suomen ”hän” ei kerro sukupuolta, kun taas ”se” voidaan puhua myös ihmisistä. Vertaa miten mielikuvasi eroavat: ”It was tall and slender” tai ”se oli pitkä ja laiha.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun taidat englanniksi kirjoittamisen, siitä vain!
Englanninkielisessä maailmassa avautuvat ihan eri toiset markkinat ja näköalat kuin Suomessa, jossa hyvinkin kapeasta näkökulmasta julkaistaan kirjoja. Suomessa kustannusala pikemminkin estää kuin pyrkii julkaisemaan uusia, kiintoisia kirjoja.
Lisäksi internet tuo aivan uuden - laajan ja taajan - näkyvyyden ja lukijakunnan.
En siis löydä mitään muuta kuin positiivista sanottavaa tästä asiasta ap:lle.
Sivumäärä kutistuu englanniksi kirjoitettaessa. Suomessa käytetään edelleen paljon pitkiä sanoja.
Tämä on yksi mittari kielen ns. kehittyneisyydessä. Mitä kehittyneempi kieli, sen iskevämpiä ja lyhyitä sanoja käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan työkseni englanniksi ja pystyn kirjoittamaan parempitasoista tekstiä kuin suurin osa natiiveista. Kirjoittaminen on niin paljon muutakin kuin pelkästään se kielioppi ja laaja sanavarasto. Tärkeintä on se, että sinulla on hyvät tarinankertojan taidot ja että osaat tuottaa mukaansatempaavaa tekstiä. Tämä taito suurimmalta osalta kuitenkin puuttuu. Itsellä tosin auttaa kymmenen vuoden asuminen englanninkielisessä maassa ja luen myös todella PALJON englanninkielistä kirjallisuutta laidasta laitaan.
Vierailija kirjoitti:
Sivumäärä kutistuu englanniksi kirjoitettaessa. Suomessa käytetään edelleen paljon pitkiä sanoja.
Tämä on yksi mittari kielen ns. kehittyneisyydessä. Mitä kehittyneempi kieli, sen iskevämpiä ja lyhyitä sanoja käytetään.
Suomeksi yksittäinen sana saattaa olla pitkä, mutta yhdellä sanalla saadaan sanottua asioita, joihin esimerkiksi englanniksi tarvittaisiin useita sanoja. Esim. Juoksentelisinkohan=I wonder if I should run around aimlessly
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Juoksentelisinkohan=I wonder if I should run around aimlessly."
Toki näin, mutta ihan omakohtaiseen aineistoon pystyn kyllä nojaamaan alkuperäisen väitteeni.
Riskialtista?????
Jaa-ah, kummankohan kirjoittaja ennemmin olisin:
1) romanttisen klassikon lyyrisellä, kriitikoiden kiittämällä sanankäytöllä, joka olisi loistava myyntimenestys suomea puhuvien keskuudessa. Heistä jopa n. 10% ostaisi kirjan. Tune esim. Laila Hietamies. 600 000 myytyä kirjaa.
2) sadomasokistisen keskinkertaisuuden, keskinkertaisella menestyksellä, alkeelliseksi kuvaillulla sanankäytöllä. 1 % englantia puhuvista ostaisi kirjan. Tune Fifty shades of grey. Varovaisena arviona 5 miljoonaa myytyä kirjaa + käännökset...
Varmaan sama ajatus takana kuin musiikin teko englanniksi, enemmän lukijakuntaa. Jos ajattelee vaikka laittavansa tuotoksiaan alkuun vaikka ihan nettiin. Jos on tärkeäpää se itse asaia kuin muotoseikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä olisin enemmän huolissasani.
Juuri eräs 40v mamma KIRJOITTI "Täytyy alkaa tekee ruokaa".
Jeesus kristus, miten huonoa Suomea. Kuin joku ulkomaalainen olisi juuri oppinut Suomen perusteet!
Tuo on puhekieltä. Rakenne on tyypillistä ainakin Uudenmaan puhekielelle.
Äidinkielisen ihmisen luulisi myös hallitsevan jonkin verran maassaan puhuttavia murteita ja puhekieliä. Jeesus kristus.
Nyt jumaleissön... Aikuinen ihminen EI KIRJOITA PUHEKIELTÄ.
Ei varsinkaan kieltä, josta puuttuu KAIKKI päätteet.
Ja kyllä, asia on ärsyttää (heh) minuakin!
Vierailija kirjoitti:
Sivumäärä kutistuu englanniksi kirjoitettaessa. Suomessa käytetään edelleen paljon pitkiä sanoja.
Tämä on yksi mittari kielen ns. kehittyneisyydessä. Mitä kehittyneempi kieli, sen iskevämpiä ja lyhyitä sanoja käytetään.
Se on juuri päinvastoin.
Kehittyneemmissä kielissä on monipuolinen ulosanti, taantuneissa kielissä lyhyitä, yksinkertaisia sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan jaksa lukea jonkun surkean kirjoittajan tuotoksia huonosti ei omalla äidinkielellä kirjoitettuna?
Fanfic-piireissä monetkin kirjoittaa englanniksi, vaikkei se ole heidän äidinkielensä. Syynä on tietysti se, että yleisöä ei suomenkielisille tuotoksille ole tarpeeksi. Monet ei-natiivit ovat vieläpä kategorioidensa parhaita kirjoittajia.
Alue: Aihe vapaa
”Maailmankansalaisten maailma.”
No oikeasti, jokainen kokeilkoon, Siperia opettaa.