Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Englanniksi kirjoittaminen
08.04.2020 |
Tällainen pieni mielipidekysymys ”kirjailijanaluille” tai kirjoittajille. Jos englanti ei ole äidinkieli, eikö sillä kirjoittaminen ole aika riskialtista? Vaikka kielitaito olisikin sujuva, jäisi aivan varmasti tietyt ”nyanssit” ja kielikuvat vaillinaisiksi? Nyt puhun siis proosasta ja ehkä myös lyriikasta, en tietokirjallisuudesta. Joskus oikein harmittaa etenkin nuorten päätyminen kirjoittamaan muulla kuin äidinkielellään, ja silloin tuotos on mitä on, vaikka itse kirjoittaja olisikin lahjakas ja kehityskelpoinen.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompi ne pilkut on laittaa oikeaan kohtaan englanniksi kuin suomeksi.
Nyanssit, tunnekuvat, kulttuurilliset seikat?
Aivan.
Aivan mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Nyt tuli aika tuubaa. Kieli on toki mahdollista hallita, mutta ei koskaan sisäistää niin täydellisesti kuin äidinkieli. Eniten hallaa tekee itselleen, jos harjoitteluvaiheessa ei ymmärrä kehittää kielen kiemuroitaan ja nyansseja - sekä etenkin omaa tyyliään parhaiten hallitsemallaan kielellä.
Jokainen kuitenkin tavallaan. Veikkaan kuitenkin kylmää kyytiä näillä englanniksi periaatteelisesti rustaileville. Miksi lukea vaillinaista tunneilmaisua epätäydellisillä kielikuvilla, kun kirjoittajamaailma on täydellistäkin täynnä?
Itselle olen kirjoitellut englanniksi fantasia tarinoita, onhan ne vähän kangertelevia ja sanavarastoltaan vajaavaisia mutta kirjoittamalla ja googlaamalla oppii.
Suomeksi kun kirjoittaa niin osa asioista jotenkin tuntuu erilaiselta, sanat tarkoittaa muuta tai niillä tuntuu olevan eri merkitys vaikka kirjaimellisesti sanat tarkoittaisivat samaa. Hankalia juttuja jos kirjoittaa jostain fetissistä jolle ei ole suomenkielistä vastinetta tai suomeksi sama asia ei tunnu samalta.
Asioiden yksityiskohtainen kuvaaminen sanoin on välillä todella vaikeaa myös suomeksi.
Tämä aihe on ilmeisesti lähellä ap:n sydäntä. Ehkä joku hänen tuntemansa kirjoittaja on saanut menestystä englanninkielisellä tuotannolla, ja hän kokee sen vääryydeksi?
Vierailija kirjoitti:
Itselle olen kirjoitellut englanniksi fantasia tarinoita, onhan ne vähän kangertelevia ja sanavarastoltaan vajaavaisia mutta kirjoittamalla ja googlaamalla oppii.
Suomeksi kun kirjoittaa niin osa asioista jotenkin tuntuu erilaiselta, sanat tarkoittaa muuta tai niillä tuntuu olevan eri merkitys vaikka kirjaimellisesti sanat tarkoittaisivat samaa. Hankalia juttuja jos kirjoittaa jostain fetissistä jolle ei ole suomenkielistä vastinetta tai suomeksi sama asia ei tunnu samalta.
Asioiden yksityiskohtainen kuvaaminen sanoin on välillä todella vaikeaa myös suomeksi.
Miten ihmeessä fetissi-sanasto voisi tuntua eriltä englanniksi kuin suomeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä aihe on ilmeisesti lähellä ap:n sydäntä. Ehkä joku hänen tuntemansa kirjoittaja on saanut menestystä englanninkielisellä tuotannolla, ja hän kokee sen vääryydeksi?
Ei. Vain kiinnostus aihepiiriin. Suomessa parhaiten menestyneet kirjat ovat aina erillisiä käännöstöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle olen kirjoitellut englanniksi fantasia tarinoita, onhan ne vähän kangertelevia ja sanavarastoltaan vajaavaisia mutta kirjoittamalla ja googlaamalla oppii.
Suomeksi kun kirjoittaa niin osa asioista jotenkin tuntuu erilaiselta, sanat tarkoittaa muuta tai niillä tuntuu olevan eri merkitys vaikka kirjaimellisesti sanat tarkoittaisivat samaa. Hankalia juttuja jos kirjoittaa jostain fetissistä jolle ei ole suomenkielistä vastinetta tai suomeksi sama asia ei tunnu samalta.
Asioiden yksityiskohtainen kuvaaminen sanoin on välillä todella vaikeaa myös suomeksi.
Miten ihmeessä fetissi-sanasto voisi tuntua eriltä englanniksi kuin suomeksi?
En tiedä, se vain tuntuu siltä. Joissain tapauksissa suomenkielisestä sanasta ei saa samanlaista tunne vastetta kuin enlanninkielisestä vastineesta.
Olen muutaman kerran kirjoittanut molemmilla kielillä saman tekstin ja se suomennos on lähinnä todella outo ja antaa erilaisen tunteen koko hommasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Nyt tuli aika tuubaa. Kieli on toki mahdollista hallita, mutta ei koskaan sisäistää niin täydellisesti kuin äidinkieli. Eniten hallaa tekee itselleen, jos harjoitteluvaiheessa ei ymmärrä kehittää kielen kiemuroitaan ja nyansseja - sekä etenkin omaa tyyliään parhaiten hallitsemallaan kielellä.
Jokainen kuitenkin tavallaan. Veikkaan kuitenkin kylmää kyytiä näillä englanniksi periaatteelisesti rustaileville. Miksi lukea vaillinaista tunneilmaisua epätäydellisillä kielikuvilla, kun kirjoittajamaailma on täydellistäkin täynnä?
Lienee turhaa edes pyytää perusteluja tälle väitteelle että äidinkieli on jotain erityistä eikä vierasta kieltä voi kukaan oppia samalle tasolle? Semmoinen juttu pitäisi myös ottaa huomioon että eivät ihmiset äidinkieltäänkään osaa likimainkaan täydellisesti, itsensä ilmaiseminen vaatii opettelua ja harjoittelua äidinkielelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Nyt tuli aika tuubaa. Kieli on toki mahdollista hallita, mutta ei koskaan sisäistää niin täydellisesti kuin äidinkieli. Eniten hallaa tekee itselleen, jos harjoitteluvaiheessa ei ymmärrä kehittää kielen kiemuroitaan ja nyansseja - sekä etenkin omaa tyyliään parhaiten hallitsemallaan kielellä.
Jokainen kuitenkin tavallaan. Veikkaan kuitenkin kylmää kyytiä näillä englanniksi periaatteelisesti rustaileville. Miksi lukea vaillinaista tunneilmaisua epätäydellisillä kielikuvilla, kun kirjoittajamaailma on täydellistäkin täynnä?
Lienee turhaa edes pyytää perusteluja tälle väitteelle että äidinkieli on jotain erityistä eikä vierasta kieltä voi kukaan oppia samalle tasolle? Semmoinen juttu pitäisi myös ottaa huomioon että eivät ihmiset äidinkieltäänkään osaa likimainkaan täydellisesti, itsensä ilmaiseminen vaatii opettelua ja harjoittelua äidinkielelläkin.
Juuri harjoitteluvaiheessa on olennaisen tärkeää toimia parhaiten hallitsemallaan kielellä. Ja suo anteekai karkeuteni: jos äidinkielikään ei suju, miksi kirjoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kielestä olisin enemmän huolissasani.
Juuri eräs 40v mamma KIRJOITTI "Täytyy alkaa tekee ruokaa".
Jeesus kristus, miten huonoa Suomea. Kuin joku ulkomaalainen olisi juuri oppinut Suomen perusteet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Nyt tuli aika tuubaa. Kieli on toki mahdollista hallita, mutta ei koskaan sisäistää niin täydellisesti kuin äidinkieli. Eniten hallaa tekee itselleen, jos harjoitteluvaiheessa ei ymmärrä kehittää kielen kiemuroitaan ja nyansseja - sekä etenkin omaa tyyliään parhaiten hallitsemallaan kielellä.
Jokainen kuitenkin tavallaan. Veikkaan kuitenkin kylmää kyytiä näillä englanniksi periaatteelisesti rustaileville. Miksi lukea vaillinaista tunneilmaisua epätäydellisillä kielikuvilla, kun kirjoittajamaailma on täydellistäkin täynnä?
Lienee turhaa edes pyytää perusteluja tälle väitteelle että äidinkieli on jotain erityistä eikä vierasta kieltä voi kukaan oppia samalle tasolle? Semmoinen juttu pitäisi myös ottaa huomioon että eivät ihmiset äidinkieltäänkään osaa likimainkaan täydellisesti, itsensä ilmaiseminen vaatii opettelua ja harjoittelua äidinkielelläkin.
Juuri harjoitteluvaiheessa on olennaisen tärkeää toimia parhaiten hallitsemallaan kielellä. Ja suo anteekai karkeuteni: jos äidinkielikään ei suju, miksi kirjoittaa?
Eli kuten arvasinkin, perusteluja ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Englantia tosiaan puhutaankin monessa eri maassa. Mutta entä, jos englanniksi kirjoittava ihminen ei olekaan kotoisin tai edes asu missään kulttuurissa, jossa englantia puhutaan äidinkielenä, eikä hänellä ole juuria missään tällaisessa kulttuurissa? Mihin hänen käyttämänsä englanti sitten pohjaa esim. fraseologialtaan ja sanastoltaan (joka tosiaan eroaa maittain), vai kirjoittaako tällainen kirjoittaja niitä sekaisin?
Ja kyllä äidinkielisellä ihmisellä liittyy kieleen aivan erilaisia nyansseja kuin kielen myöhemmällä iällä oppineella. Jos ajatellaan vaikka nimistöä, niin ei-äidinkielisen on usein todella vaikea saada kiinni siitä, mitä ihmiset ajattelevat erilaisista nimistä (nimiin liitetään erilaisia konnotaatioita). Myös sanastoon liittyy vastaavaa.
Mutta en sano, etteikö ihminen voisi kirjoittaa muulla kielellä kuin äidinkielellään. Pitää kuitenkin ymmärtää, mikä on äidinkielisen ihmisen ja tosi hyvin kieltä hallitsevan ihmisen ero.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä olisin enemmän huolissasani.
Juuri eräs 40v mamma KIRJOITTI "Täytyy alkaa tekee ruokaa".
Jeesus kristus, miten huonoa Suomea. Kuin joku ulkomaalainen olisi juuri oppinut Suomen perusteet!
...ja näköjään kännykkäni korjasi suomen kielen "Suomeksi". Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites lapsuudesta asti kaksi- tai kolmekieliset? Eivätkö he AP:n mukaan osaa mitään kieltä?
Tai jos heillä voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, niin mikä on se ikä, jonka jälkeen uutta kieltä ei voi omaksua äidinkielen tasoisesti, vaikka käyttäisi sitä päivittäin vuosikymmenten ajan?
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielestä olisin enemmän huolissasani.
Juuri eräs 40v mamma KIRJOITTI "Täytyy alkaa tekee ruokaa".
Jeesus kristus, miten huonoa Suomea. Kuin joku ulkomaalainen olisi juuri oppinut Suomen perusteet!
Tuo on puhekieltä. Rakenne on tyypillistä ainakin Uudenmaan puhekielelle.
Äidinkielisen ihmisen luulisi myös hallitsevan jonkin verran maassaan puhuttavia murteita ja puhekieliä. Jeesus kristus.
Vierailija kirjoitti:
Mites lapsuudesta asti kaksi- tai kolmekieliset? Eivätkö he AP:n mukaan osaa mitään kieltä?
Tai jos heillä voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, niin mikä on se ikä, jonka jälkeen uutta kieltä ei voi omaksua äidinkielen tasoisesti, vaikka käyttäisi sitä päivittäin vuosikymmenten ajan?
Eri asia. Näistäkin varmasti jokin vahvin, jolla kovin ”harjoitustyö” tehdään - eikö niin?
Meillä on runsaasti todella taitavia kääntäjiä. Miksi hukata omaa osaamista ja aikaa vieraalla kielellä harjoitteluun, jos sen voisi tehdä varmemminkin?
Kirjoittaminen voi tavallaan olla helpompaa, kun jollain tasolla fokus on siinä kielessä. Sillä tavalla voi päästä vähän takaovesta kiertämään yleisiä kirjoittamisen sisäisiä esteitä.
Meillä on ilmaisuvoimainen ja rikas kieli ja vierasta kieltä käyttämällä ei välttämättä pääse samaan, kuin suomeksi kirjoittamalla pääsisi. Kuitenkin pääasia on, että jos haluaa kirjoittaa, niin kirjoittaa :) Mulla on sellainen näppituntuma, että englanniksi kirjoittavat ovat usein spefiä kirjoittavia ja voihan olla, että kirjoittaminen aloitetaan englanniksi, mutta kun kokemusta karttuu ja ehkä tavoitteellisuuttakin tulee mukaan, vaihdetaan suomeen. Suomesta käsin on ennestään tuntemattoman kirjailijan varsin vaikeaa saada teosta julkaistua englanniksi. Ja suomalaiset kirjoituskilpailut ovat yleensä suomenkielisille teksteillä. Sit toisaalta, jos on sellaisessa kirjoittamisen vaiheessa, että nettijulkaisut riittävät, niin niitä alustoja varmaan löytyy.
Voihan tehdä niinkin, että kirjoittaa ensimmäisen version englanniksi ja lähteekin tekemään toisen version kässäristä suomeksi. Voi olla hyvinkin toimiva juttu, varsinkin jos se tekstin tuottaminen sujuu englanniksi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittaminen voi tavallaan olla helpompaa, kun jollain tasolla fokus on siinä kielessä. Sillä tavalla voi päästä vähän takaovesta kiertämään yleisiä kirjoittamisen sisäisiä esteitä.
Meillä on ilmaisuvoimainen ja rikas kieli ja vierasta kieltä käyttämällä ei välttämättä pääse samaan, kuin suomeksi kirjoittamalla pääsisi. Kuitenkin pääasia on, että jos haluaa kirjoittaa, niin kirjoittaa :) Mulla on sellainen näppituntuma, että englanniksi kirjoittavat ovat usein spefiä kirjoittavia ja voihan olla, että kirjoittaminen aloitetaan englanniksi, mutta kun kokemusta karttuu ja ehkä tavoitteellisuuttakin tulee mukaan, vaihdetaan suomeen. Suomesta käsin on ennestään tuntemattoman kirjailijan varsin vaikeaa saada teosta julkaistua englanniksi. Ja suomalaiset kirjoituskilpailut ovat yleensä suomenkielisille teksteillä. Sit toisaalta, jos on sellaisessa kirjoittamisen vaiheessa, että nettijulkaisut riittävät, niin niitä alustoja varmaan löytyy.
Voihan tehdä niinkin, että kirjoittaa ensimmäisen version englanniksi ja lähteekin tekemään toisen version kässäristä suomeksi. Voi olla hyvinkin toimiva juttu, varsinkin jos se tekstin tuottaminen sujuu englanniksi paremmin.
Hyvä vastaus - kiitos ❤️
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.
Englantia tosiaan puhutaankin monessa eri maassa. Mutta entä, jos englanniksi kirjoittava ihminen ei olekaan kotoisin tai edes asu missään kulttuurissa, jossa englantia puhutaan äidinkielenä, eikä hänellä ole juuria missään tällaisessa kulttuurissa? Mihin hänen käyttämänsä englanti sitten pohjaa esim. fraseologialtaan ja sanastoltaan (joka tosiaan eroaa maittain), vai kirjoittaako tällainen kirjoittaja niitä sekaisin?
Ja kyllä äidinkielisellä ihmisellä liittyy kieleen aivan erilaisia nyansseja kuin kielen myöhemmällä iällä oppineella. Jos ajatellaan vaikka nimistöä, niin ei-äidinkielisen on usein todella vaikea saada kiinni siitä, mitä ihmiset ajattelevat erilaisista nimistä (nimiin liitetään erilaisia konnotaatioita). Myös sanastoon liittyy vastaavaa.
Mutta en sano, etteikö ihminen voisi kirjoittaa muulla kielellä kuin äidinkielellään. Pitää kuitenkin ymmärtää, mikä on äidinkielisen ihmisen ja tosi hyvin kieltä hallitsevan ihmisen ero.
Tämä! Kiitos ❤️
Alue: Aihe vapaa
Parit faktat tähän hulluun ketjuun: Ensinnäkin kieliä on mahdollista oppia, vaikka eivät olisikaan äidinkieli. Toisekseen vieraalla kielellä kirjoittaminen ei ole kääntämistä. Kolmannekseen joku mainitsi "kulttuurilliset seikat", tämä on ihan höpöhöpöä koska ei ole olemassa mitään englanninkielistä monokulttuuria vaan eri maissa on eri kulttuurit vaikka puhuisivatkin samaa kieltä - tällä logiikalla kulttuurilliset seikat olisivat ongelma myös niille joilla englanti on äidinkieli.