Otettiin LIIAN ISO LAINA! :(((
>Se okt piti sitten saada, hinnalla millä hyvänsä. Rakennettiin paljon itse, mutta silti talo pihoineen ylitti kustannuslaskelman ja tuli maksamaan kaikkiaan liki 300t¿. Lisälainaakin piti anoa ja nyt on sitten asumiskulut n.2000¿ kuussa. ei toivoakaan toisesta lapsesta. meidän nettotulot, kun kumpikin on töissä on reilu 4000¿ eli asumiseen menee liki puolet. noissa asumiskuluissa siis mukana laina, sähkö, k-vero, vakuutukset, vesimaksut, jätemaksut, jne. kallista lystiä on. sisustuskin jäi sitten puolitiehen. Olemme varoittava esimerkki perheestä, joka saa tehdä niskalimassa hommia seuraavat 30v, että pääsee tästä velkavankeudesta. Tai sitten tulee järkiin ja myy kämpän pois ja ostaa pienemmän, johon on varaa.
Kommentit (97)
Vierailija:
Olemme miehen kanssa molemmat valmiita tinkimään lähes kaikesta muusta kunhan vain saamme joskus sen oman puutalomme. Mies on tosi hyvä käsistään enkä minäkään mikään laiskimus ole:). Omakotiasuminen on meille oikein sopivaa. Asumme nytkin omakotitalossa, mutta vanhassa rämässä. Se uusi olisi kiva:-). Vielä kun ollaan kierrelty talonäyttelyitä vuosikaudet ja tiedetään täsmälleen mitä haluamme.Tonttikin meillä jo on. Naapureita sopivasti lähellä, mutta oma rauha silti. Joenrantatontti. Kouluun lapsilla vajaa 2 km, sama etäisyys kauppoihin.
Minusta ihmisen pitää seurata unelmaansa, mutteihan sitä silti päätään tarvitse pilviin piilottaa. Sisustuksesta olemme valmiit tinkimään, ettei budjetti nouse liikaa. Uskon että olemme kypsiä tekemään päätöksiä siitä MITÄ todella tarvitsemme taloomme.
Joskus tuntuu, että jotkut vain ryntäävät tosta noin vain rakentamaan miettimättä sen kummemmin mikä heidän perheensä tarve on. Just kuten joku kirjoitti, että laitetaan jakuzzeja, kolmea kylppäriä, kalliita laattoja yms. Jokainen pieni valintahan MAKSAA. Kannattaisi miettiä miten kauan aikaa meneekään sen 10 000 ¿:n keittiön maksamiseen?
Olen pahoillani, mutta niin siinä käy kun KAIKKIEN tulotasosta riippumatta on nykyään saatava iso omakotitalo. Miksei osata elää tulojen ja varallisuuden mukaan?
Vierailija:
Olen pahoillani, mutta niin siinä käy kun KAIKKIEN tulotasosta riippumatta on nykyään saatava iso omakotitalo. Miksei osata elää tulojen ja varallisuuden mukaan?
omakotitaloon, edes teemme lapsia koppiin kärsimään. Vitsi se kai oli, mutta kaipa nyt on vallallaan sellainen joukkoharha, että omakotitalo on se onnistumisen merkki. Itse onneksi en näin ajattele ja rahaa siten riittää pienistäkin tuloista kerrostaloasuntolainan lisäksi kesämökkiin ja matkustamiseen.
Vierailija:
melba:Ennustuksissa on, että korot nousee 2-3% (ovat nousseet jo vuoden takaisesta 1%), jolloin asunnon hinnat tippuvat 20-30%. Tämä tarkoittaa 200000 euron asunnossa, että hinta putoaa 800 euroa kuussa!
missäköhän ennustuksissa näin seisoo? Ehkä jossain syrjäseudulla näin voi käydä, mutta älä unta näe, että täällä pk-seudulla hinnat laskisi tuolle tasolla. Korko ei ole noussut 1 %:a, vaan 1 %-yksikön (hieman eri asia), mutta silti naapurin asunnon arvo oli noussut viime vuodesta, kun toinen naapuri möi.
Minä en uskaltaisi olla huoleton ja uskoa tämänhetkisen tilanteen jatkuvan ikuisesti samanlaisena. Joitakin vuosia voi tietysti näin mennä, mutta jonkinlainen isompi muutos maailmantaloudessa 30 vuoden kuluessa tapahtuu lähes väistämättä.
Olen meidän asuntohistoriani tänne johonkin ketjuun kirjoittanutkin, mutta kirjoitetaan nyt vielä.
Ensiasunnon, 53 neliön kaksion Etelä-Haagasta ostin 1986. Maksoin tuosta n. 54.000 euroa. Myin tuon 1991 ja ostimme 68 neliön kolmion Roihuvuoresta. Saimme Haagan asunnosta n. 105.000 euroa. Saimme siis lähes kaksinkertaisen hinnan asunnosta!
Roihuvuoren asunnosta maksoimme n. 115.000 euroa. Kun myimme sen 1996 olivat hinnat laskeneet niin paljon, että saimme tuosta enää n.64.000 euroa. Saimme asunnosta siis vain 55% ostohinnasta!
Ostimme tuolloin Etu-Töölöstä 86 neliön asunnon. Maksoimme tuosta n. 110.000 euroa. Nyt tämän arvo olisi n. 350.000 euroa, ehkä jopa enemmän, hinta on siis noussut kymmenessä vuodessa kolminkertaiseksi. Jos tuossa ei ole ilmaa mukana, niin jo on kumma!
Joku toinen taas kehui annuiteettilainaa, maksuerät vain lisääntyvät korkojen noustessa... Ei pankki ikuisesti suostu maksueriä lisäämään, vaan jossain vaiheessa voivat kyllä kuukausierätkin lähteä nousuun!
Korot ovat todella noususuunnassa. Pitkään pörrättiin tuolla 2% kieppeillä, nyt 12 kk euribor on jo 3,5% (nousua siis 75%, 1,5 prosenttiyksikköä). Suomen Pankin sivuilta voi näppärästi käydä katsomassa, miltä käppyrät näyttävät. Mielestäni eivät kovin hyvältä...
http: //www. bof. fi/fin/5_tilastot/5. 1_Tilastografiikkaa/inetkaavio. asp? kuvaid=243&kieli=sv&topicid=5. 1. 2_korot
Jotkut myös hokevat mantraa, että EU:n liittymisen jälkeen eivät korot voi nousta entiseen malliin. Miksi eivät muka voisi? Kuka edes takaa, että EU on kasassa 10-20 vuoden kuluttua! Ei korkojen tarvitse nousta kauhuvuosien 17 prosenttiin, joku 6-7 prosenttiakin on jo ihan muheva korkotaso. Itse oletan optimistisesti, että nousuvauhti pysähtyy n. 4 prosenttiin ellei mitään suurempia mullistuksia tapahdu.
Siinä vaiheessa, kun korkojen nousun myötä lainanottovauhti hidastuu, hidastuu myös asuntokauppa ja tällöin hinnat kääntyvät väistämättä laskuun. Aina on niitä, joiden on pakko myydä asunto esim. avioeron tai paikkakunnalta muuttamisen takia, ja tällöin myydään halvemmalla, kun ei ole aikaa odottaa. Näin yleinen hintataso kääntyy laskuun. Käännös ei tapahdu hetkessä, mutta näin VOI käydä ja melkoisen todennäköisesti jossain vaiheessa käykin. Jo nyt hintakäyrät ovat joiltakin osin kääntyneet laskusuuntaan.
Eli laina maksukyvyn mukaan, eli liian tiukkaa maksuohjelmaa, huomioitu korkojennousu, se muutamakin %, ja että maksuohjelmaa kestää sairastumisen/työttömyyden. Ei sen kummempaa.
Ap: myykää talo pois, jos teillä ei oikeasti tiukan taloudenpidon jälkeenkään ole varaa pitää sitä.
Miten muka ei riitä 2000¿ asumiskulujen jälkeisiin menoihin??? Monessa perheessä yhteenlasketut nettotulot ovat tuon verran ja siitä maksetaan asuminen ja hyvin vielä jää rahaa elämiseen. Eihän tuossa ole muuta kuin pistätte menot tulojen tasolle ja voitte hyvin asua isossa ja kalliissa talossanne.
Täällä toinen samanmoinen perhe.
Kerrostalokolmiossa pk-seudulla. Maksellaan asunto-ja kesämökkilainaa ja olen eri tyytyväinen. Nyt lähdetään pe reissuun ulkomaille 9 pvän reissuun ja tammikuun lopussa kahdeksi viikoksi lämpimään. Ja lapsia kaksi ja hoitovapaalla.
Ei kuukausi erät nouse pilviin ikinä. Määrä ehkä lisääntyy, mutta elintaso pysyy samana.
Hassua että tavallisen Rahikaisen tarvii pykätä 200 neliön talo pellon laitaan vaikka ei ole kuin 4 henkeä perheessä. Ja samaan aikaan kunnat lakkauttaa kouluja ja firmat siirtää tuotannot Kiinaan..... miettikää tarkkaan mihin on varaa, ei tarvi matkia naapureita ja sukulaisia!!!!!
Joku elää hyvin 2000 eurolla kuussa, mutta toiselle se ei riitä . On ihan mihin tottuu . Meillä viikoittaiset harrastukset ja kuukausittainen baari-ilta vievät rahaa ihan kivasti, mutta näistä ei haluta kuitenkaan luopuakaan...
koska:
- taloutemme ei ole vakaa - vain toinen töissä ja opinnot edessä
- vuoramme on ok, 750e, mutta aivan huippupaikka. Vastaavaan omistusasuntoon meillä ei olisi varaa, ei mihinkään perheasuntoon tässä kaupungissa.
- tätä me tahdomme.
- joskus, jos olemme varoissamme, saatamme ostaa asunnon.
Olemme miehen kanssa molemmat valmiita tinkimään lähes kaikesta muusta kunhan vain saamme joskus sen oman puutalomme. Mies on tosi hyvä käsistään enkä minäkään mikään laiskimus ole:). Omakotiasuminen on meille oikein sopivaa. Asumme nytkin omakotitalossa, mutta vanhassa rämässä. Se uusi olisi kiva:-). Vielä kun ollaan kierrelty talonäyttelyitä vuosikaudet ja tiedetään täsmälleen mitä haluamme.
Tonttikin meillä jo on. Naapureita sopivasti lähellä, mutta oma rauha silti. Joenrantatontti. Kouluun lapsilla vajaa 2 km, sama etäisyys kauppoihin.
Minusta ihmisen pitää seurata unelmaansa, mutteihan sitä silti päätään tarvitse pilviin piilottaa. Sisustuksesta olemme valmiit tinkimään, ettei budjetti nouse liikaa. Uskon että olemme kypsiä tekemään päätöksiä siitä MITÄ todella tarvitsemme taloomme.
Joskus tuntuu, että jotkut vain ryntäävät tosta noin vain rakentamaan miettimättä sen kummemmin mikä heidän perheensä tarve on. Just kuten joku kirjoitti, että laitetaan jakuzzeja, kolmea kylppäriä, kalliita laattoja yms. Jokainen pieni valintahan MAKSAA. Kannattaisi miettiä miten kauan aikaa meneekään sen 10 000 ¿:n keittiön maksamiseen?
Ei tosin rakennettu vaan ostettiin 7vuotta sitten -89 rakennettu talo. 189 neliötä ja 2000 neliön tontti. Naapurit tosi kivoja, täällä kaikissa taloissa on lapsiperheitä.
Meillä mies tykkää kaikista nikkarointi ja puutarhahommista. Pikkuhiljaa onkin remppailtu taloa mieleiseksi. Lainaa jäljellä 80 000¿. Ei tokikaan asuta pääkaupunkiseudulla.
Asumme unelmiemme talossa :)
Kannattaa tutkailla vaikkapa viime laman aikaisia (tai muiden lamojen aikaisia) hintojen putoamisia. Ensin tietty hinnat laskee syrjäseuduilta, mutta kyllä ne kuule arvoalueidenkin hinnat tippuivat ainakin aikaisemmissa lamoissa ihan saman prosenttimäärän kuin mitä huonompien alueiden. Arvoasuntojen hinnat ei tietty koskaan mene yhtä alas, mutta niissähän se 20% enemmän euroina tuntuu kuin vaikka syrjäseudun asunnossa. No aika näyttää tietysti, että kumpi meistä on oikeassa, molempien ihan vaan ennustuksia ja eipä niitä kenenkään kannata omaan elämään varmaksi ottaa. Voihan olla, että huomenna tulee mikä tahansa katastrofi tai minkälainen lottopotti.
Mitä sitten tuohon vuokralla asumiseen tulee, niin laman aikanahan sitä melkeinpä kannattaisi vuokralla asua. Jos omistusasunnon hinta putoaa tuon mainitsemani 800 e kuussa, niin sillä hinnalla aika helposti maksaa vuokraa. Lisäksi kun otetaan huomioon yhtiövastike tai muut kulut omistusasunnosta ja vielä mahdolliset korkokustannukset verovähennysten jälkeen sekä mahdolliset remontit, niin aika paljon saa vuokraa maksaa ennen kuin se kamalan tappiollista lama-aikana on. Keskimäärin omistusasuminen on toki pikkuisen edullisempaa, mutta jos vuokra-asunnon löytää alle 5% vastaavan asunnon myyntihinnasta, niin halvempaa on asua vuokralla, varsinkin tietty lama-aikaan.
Niin ja kun faktoissa pysytään (arvomaailmaahan nämä yleensä kuitenkin ihmisille edustavat), niin on huomattavasti edullisempaa muuttaa vähin erin kalliimpaan asuntoon, vaikka monet toista sinnikkäästi väittävät.
koska toinen lapsi tulossa. Moneksi vuodeksi. En halua pistää vauvaa päiväkotiin vaan nauttia kotiäitiydestä ainakin pari vuotta lapsen synnyttyä. Ainakin minä olen kokenut, että töissä olo pienen lapsen kanssa on todella raskasta (riippuu tietysti alastakin) Ajatuskin siitä, mihin oravanpyörään joutuisimme pienien lapsien kanssa, kun olisi pakko mennä töihin että laina saadaan maksettua nostaa niskakarvat pystyyn. Koska haluaisimme vielä lisää lapsia, niin taitaa meidän talon osto olla edessä vasta kun lapset lähenevät kouluikää. Mutta niinhän sitä sanotaan että " huoleton on hevoseton" ja sama taitaa päteä omakotitalonkin kanssa?
Niin viimeinen vaihtoehto olis se talon myynti. Kaikki muut keinot kokeltaisiin ensin, autot, lehdet yms. pois.