Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uusimaa pitäisi erottaa muusta Suomesta itsenäiseksi osavaltiokseen
07.04.2020 |
Vientiteollisuusvaltainen maakuntien Suomi tulisi vallan hyvin toimeen ilman Uuttamaatakin. Kun uusmaalaiset mielestään elättävät muun Suomen niin sittenhän se olisi myös uusmaalaisten etu, että saisivat itse pitää rahansa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Vaikka taloudellisesti menisikin nykyistä heikommin, niin ainakin olisimme itsenäisiä, eivätkä Helsingin herrat määräilisi meitä. Itsenäisyydelläkin on oma arvonsa.
Haluaisit Turun herrojen komentavan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Uusimaan vientiä: Neste (Porvoo), Kone (Hyvinkää), Sappi (Lohja), ABB (Helsinki), valtaosa Suomen ohjelmistoteollisuutensa nyt vain muutamia mainitakseni.
Mitä tästä täällä jankuttaa? Katsotaan vain tilastokeskuksen datoista. Sieltä kyllä ilmenee, kuinka Uusimaa elättää muuta Suomea.
Valtion palkoista yli 80% maksetaan Uudellemaalle. Valtio elättää Uuttamaata enemmän kuin se elättää muita.
Ha-haa! Laitatko vielä lähteen tälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Edelleen, palveluvienti on noin 30% Suomen viennistä. Ja valtaosa siitä tulee Uudeltamaalta. Vertailun vuoksi paperiteollisuus on alle 20%.
Paperin tuotantoa voi myös helposti kasvattaa, jos se koetaan olennaiseksi menestystekijäksi.
Uudellamaalla on jo mainittujen lisäksi myös kemianteollisuutta.
Kerropa meille kaikille, mitä tuo palveluvienti on. Sitä on esim. tavaroiden kuljettaminen ja erilaiset lisenssit, mutta vielä useammin kyseessä on ulkomailla sijaitsevan tytäryhtiön emoyhtiölle tulouttamat voitot. Kun emoyhtiö siirtyy muualle Suomeen, myös sen palveluvienti siirtyy muualle Suomeen. Korkeiden verojen Uusimaa ei välttämättä ole houkutteleva vaihtoehto. Kannattaa muistaa, että siellä on suhteessa asukaslukuun enemmän asumistukea saavia kuin muissa maakunnissa.
No tässä lainaus tilastokeskuksen sivuilta
"Tietotekniikkapalveluiden kasvu oli erittäin vahvaa vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Tietotekniikkapalvelut ovat ylivoimaisesti suurin viennin palveluerä sisältäen esimerkiksi laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut sekä ohjelmistoihin kuuluvat yleiset liiketoiminnan tuottavuutta parantavat ohjelmat ja tietokonepelien ohjelmat. Kaiken kaikkiaan tietotekniikkapalveluita vietiin 2,7 miljardilla eurolla vuoden 2019 toisella neljänneksellä."
Lisäksi
"Palveluvienti kasvoi laaja-alaisesti eri maanosiin. Palveluvienti Eurooppaan kasvoi 0,4 miljardia vuoden takaisesta neljänneksestä ollen 4,5 miljardia euroa. Euroopan osuus Suomen palveluviennistä oli lähes kaksi kolmasosaa. Palveluvienti Aasiaan oli myös vahvaa. Palveluita vietiin Aasiaan 1,5 miljardilla eurolla ja kasvua vuodentakaiseen oli lähes 0,3 miljardia euroa. Tavaravienti hiipui vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hienoa sellainen pienehkö kaupunkivaltio jolla vähän tiluksia ympärillään :) Ei tarvitsisi ylläpitää syrjäseutuja ja niiden infrastruktuuria.
Mutta meillä helsinkiläisillä on suuret määrät metsiä ja maata ympäri Suomea. Yksityisistä metsänomistajista suurin osa on kaupunkilaisia. Toki me voisimme niitä hallita kaupunkivaltiostamme käsin siirtomaina.
On muuten aina yhtä huvittavaa kun maalaiset luulevat ettei pääkaupunkiseudulla ole teollisuutta. Toinen huvittava argumentti on että he tuottavat meille ruoan. Vaikka tosiasiassa he ostavat itse ruokansa marketeista niinkuin kaupunkilaisetkin. Tukirahoilla jotka täältä ulosmitataan.
Mistä ihmeestä se ruoka sinun mielestäsi sinne markettiin tulee? Sitä kasvatetaan Pasilassa Triplan katolla?
Höh. No tietysti varastoista ne sinne tuodaan. Ei siihen maajusseja tarvita. ;)
Fakta on se, että väkimäärä vaikuttaa maan vaikutusvaltaan. Muuhun Suomeen jäisi n. 4 miljoonaa ihmistä, joten Uusimaa olisi valtiona pelkkä peräkylä. Ja todellakin pääkonttorit siirtyvät sinne, missä ihmiset ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Edelleen, palveluvienti on noin 30% Suomen viennistä. Ja valtaosa siitä tulee Uudeltamaalta. Vertailun vuoksi paperiteollisuus on alle 20%.
Paperin tuotantoa voi myös helposti kasvattaa, jos se koetaan olennaiseksi menestystekijäksi.
Uudellamaalla on jo mainittujen lisäksi myös kemianteollisuutta.
Kerropa meille kaikille, mitä tuo palveluvienti on. Sitä on esim. tavaroiden kuljettaminen ja erilaiset lisenssit, mutta vielä useammin kyseessä on ulkomailla sijaitsevan tytäryhtiön emoyhtiölle tulouttamat voitot. Kun emoyhtiö siirtyy muualle Suomeen, myös sen palveluvienti siirtyy muualle Suomeen. Korkeiden verojen Uusimaa ei välttämättä ole houkutteleva vaihtoehto. Kannattaa muistaa, että siellä on suhteessa asukaslukuun enemmän asumistukea saavia kuin muissa maakunnissa.
Palveluvientiä on esim se, kun uusimaalainen insinööri suunnittelee laitteen, joka valmistetaan Kiinassa. Olen tehnyt tätä 20 vuotta. Epäilen, että Uusimaan verotus olisi splitin jälkeen paljon alhaisempi kuin muualla Suomessa. Teillä kun jäisi vanhukset ja sairaat, Uusimaalla nuorempi työikäinen väestö ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että väkimäärä vaikuttaa maan vaikutusvaltaan. Muuhun Suomeen jäisi n. 4 miljoonaa ihmistä, joten Uusimaa olisi valtiona pelkkä peräkylä. Ja todellakin pääkonttorit siirtyvät sinne, missä ihmiset ovat.
Pääkonttorit pysyvät siellä, missä on paljon ihmisiä pienellä alueella. Ei se kauheasti lämmitä, että pinta-alaltaan yhdessä Euroopan isoimmista maista on ripoteltuna muutama miljoona ihmistä.
Työvoiman saatavuus, liikkumisen helppous ja asiakkaat. Ja se, että verotusta voidaan pienentää, kun Böndelä ei ime Uudenmaan rahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hienoa sellainen pienehkö kaupunkivaltio jolla vähän tiluksia ympärillään :) Ei tarvitsisi ylläpitää syrjäseutuja ja niiden infrastruktuuria.
Mutta meillä helsinkiläisillä on suuret määrät metsiä ja maata ympäri Suomea. Yksityisistä metsänomistajista suurin osa on kaupunkilaisia. Toki me voisimme niitä hallita kaupunkivaltiostamme käsin siirtomaina.
On muuten aina yhtä huvittavaa kun maalaiset luulevat ettei pääkaupunkiseudulla ole teollisuutta. Toinen huvittava argumentti on että he tuottavat meille ruoan. Vaikka tosiasiassa he ostavat itse ruokansa marketeista niinkuin kaupunkilaisetkin. Tukirahoilla jotka täältä ulosmitataan.
Mistä ihmeestä se ruoka sinun mielestäsi sinne markettiin tulee? Sitä kasvatetaan Pasilassa Triplan katolla?
Höh. No tietysti varastoista ne sinne tuodaan. Ei siihen maajusseja tarvita. ;)
Lidlissä on hyvää saksalaista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että väkimäärä vaikuttaa maan vaikutusvaltaan. Muuhun Suomeen jäisi n. 4 miljoonaa ihmistä, joten Uusimaa olisi valtiona pelkkä peräkylä. Ja todellakin pääkonttorit siirtyvät sinne, missä ihmiset ovat.
Joka kolmas suomalainen asuu uudellamaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Mutta teilläpä ei ole metsiä eikä puuta, eikä maataloutta, lällällää...
Hankala tehdä mitään ilman raaka-aineita.Ei että Uusimaalla ei ole peltoa ja metsää? Katsopa satelliittikuvia...
Ajattelitko oikeasti, että tuo peltomäärä ruokkii kaikki uusmaalaiset? Tai että luonnonsuojelualueet voidaan avohakata? Nuuksiossa voidaankin tehdä kunnon hakkuut.
Voi luoja, ei ole mikään itse tarkoitus olla 100% omavarainen ruuan suhteen. Eihän Suomi ole nytkään.
Uudellamaalla on sen verran omaa peltoa ja maatilaa, että täältä saadaan perustarpeet, tuontitavarana voidaan kyllä ostaa lisää Euroopasta.
Euroopasta voi ruuan tuonti tyssätä koska sielläkin on nälkäisiä suita, joten uusmaalaiset joutuvat turvautumaan maalaisserkkuihinsa siinä vaiheessa jälleen.
Ettehän te maalaisserkut nytkään saa meille ruokaa tuotettua, kun ilmainen työvoima pelloilta puuttuu.
Monella menee nyt uusimaa ja pääkaupunkiseutu sekaisin. Helsingin seutukin on paljon uuttamaata pienempi. Uusimaa on Hangosta Ruotsinpyhtäälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Uusimaan vientiä: Neste (Porvoo), Kone (Hyvinkää), Sappi (Lohja), ABB (Helsinki), valtaosa Suomen ohjelmistoteollisuutensa nyt vain muutamia mainitakseni.
Mitä tästä täällä jankuttaa? Katsotaan vain tilastokeskuksen datoista. Sieltä kyllä ilmenee, kuinka Uusimaa elättää muuta Suomea.
Valtion palkoista yli 80% maksetaan Uudellemaalle. Valtio elättää Uuttamaata enemmän kuin se elättää muita.
Pitäkää toki hallintonne, ei Uusimaa tarvitse raskasta hallintoa ollenkaan.
Uudellamaalla on mm kaikista vaativin erikoissairaanhoito. Siinähän lähdette maalaisserkut omaa rakentamaan. Tai toki saatte meiltä ostopalveluna (huomattavan kalliilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uudellamaalla on mm kaikista vaativin erikoissairaanhoito. Siinähän lähdette maalaisserkut omaa rakentamaan. Tai toki saatte meiltä ostopalveluna (huomattavan kalliilla).
Loviisan ydinvoimalakin jää Uudenmaan puolelle. Voimme viedä sähköäkin maakunta-Suomeen.
Kirkniemen paperitehdas Lohjalla.
Tehtaalla on kolme paperikonelinjaa, voimalaitos, vedenpuhdistamo sekä mekaanisen massan valmistus. Paperikoneiden yhteinen vuosituotantokapasiteetti on 740 000 t. Paperikonelinjoilla on yhteensä 7 superkalanteria, 1 mattakalanteri ja 5 pituusleikkuria. Tehtaassa työskentelee noin 550 henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Edelleen, palveluvienti on noin 30% Suomen viennistä. Ja valtaosa siitä tulee Uudeltamaalta. Vertailun vuoksi paperiteollisuus on alle 20%.
Paperin tuotantoa voi myös helposti kasvattaa, jos se koetaan olennaiseksi menestystekijäksi.
Uudellamaalla on jo mainittujen lisäksi myös kemianteollisuutta.
Uudenmaan metsävarat riittävät 8 vuodeksi nykyisellä tehdaskapasiteetilla. Sen jälkeen voitte keskittyä vaikka miettimään sitä, kuka istuttaisi Nuuksioon taimet hakattujen puiden tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Edelleen, palveluvienti on noin 30% Suomen viennistä. Ja valtaosa siitä tulee Uudeltamaalta. Vertailun vuoksi paperiteollisuus on alle 20%.
Paperin tuotantoa voi myös helposti kasvattaa, jos se koetaan olennaiseksi menestystekijäksi.
Uudellamaalla on jo mainittujen lisäksi myös kemianteollisuutta.
Uudenmaan metsävarat riittävät 8 vuodeksi nykyisellä tehdaskapasiteetilla. Sen jälkeen voitte keskittyä vaikka miettimään sitä, kuka istuttaisi Nuuksioon taimet hakattujen puiden tilalle.
Mielenkiintoinen luku, ihan itsekö keksit :DD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Uusimaan vientiä: Neste (Porvoo), Kone (Hyvinkää), Sappi (Lohja), ABB (Helsinki), valtaosa Suomen ohjelmistoteollisuutensa nyt vain muutamia mainitakseni.
Mitä tästä täällä jankuttaa? Katsotaan vain tilastokeskuksen datoista. Sieltä kyllä ilmenee, kuinka Uusimaa elättää muuta Suomea.
Valtion palkoista yli 80% maksetaan Uudellemaalle. Valtio elättää Uuttamaata enemmän kuin se elättää muita.
Ha-haa! Laitatko vielä lähteen tälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viennistä noin 30% on palveluvientiä, jonka painopiste on Uudellamaalla jo nyt.
Lisäksi Uudellamaalla on paperiteollisuutta, puutavaran vientiä, kemian teollisuutta, elintarvikevientiä nyt ainakin.
Puhumattakaan valtaosasta pääkonttoreita.
Veikkaanpa, että muulla Suomella voisi tulla ikävä, vaikka teillä jokunen tehdas enemmän onkin.
Missä Uudellamaalla on paperiteollisuutta? Tai miten pitkään siellä riittää puutavaraa vietäväksi? Elintarvikevienninkin kanssa on vähän niin ja näin, jos raaka-aineet pitää pääosin tuoda muualta.
Helsingissä ei ole edes juomavettä, jos Uusimaa irrotetaan muusta Suomesta.
Helsinkiin on juomavesi tuotettu iät ja ajat Vantaanjoesta. Se on edelleen varasuunnitelmana olemassa, jos Päijännetunnelille kävisi jotain. Joten, nou problem.
Peltoja ja maatiloja Uudellamaalla on paljon. Ja raaka-aineita saa toki tuontitavaranakin.
Paperitehdas löytyy Lohjalta.
Metsää kyllä riittää, katso joskus vaikka lentokoneesta, niin näet.
Emmeköhän me pärjää. Eikä mikään 100% omavaraisuus ole tavoitteenakaan, vaan se, että vientiä on enemmän kuin tuontia.
Mitä ihmeen vientiä teillä siellä on? Viette vanhoja betonikerrostaloja Viroon? Suhteessa väkilukuun Uudellamaalla on hyvin vähän peltoa ja metsää. Paperitehdas tekee päällystettyä aikakauslehtipaperia, jolle ei ole mitään isoja markkinoita.
Vantaanjoen veden käyttö on aina mahdollista, mutta sen saattaminen juomakelpoiseksi on kallista. Mutta onhan teillä siellä sitten rahaa, kun esimerkiksi valtion nyt maksamia palkkoja (reilusti yli 3 000 milj. e) enää pääkaupunkiseudulle maksettaisi.
Edelleen, palveluvienti on noin 30% Suomen viennistä. Ja valtaosa siitä tulee Uudeltamaalta. Vertailun vuoksi paperiteollisuus on alle 20%.
Paperin tuotantoa voi myös helposti kasvattaa, jos se koetaan olennaiseksi menestystekijäksi.
Uudellamaalla on jo mainittujen lisäksi myös kemianteollisuutta.
Uudenmaan metsävarat riittävät 8 vuodeksi nykyisellä tehdaskapasiteetilla. Sen jälkeen voitte keskittyä vaikka miettimään sitä, kuka istuttaisi Nuuksioon taimet hakattujen puiden tilalle.
Aina voi tuoda raaka-aineen muualta. Vaikka muu-Suomesta, Venäjältä taikka Lahden takaa.
Alue: Aihe vapaa
Tästähän oli taannoin keskustelukin täällä. Miksi muu Suomi sitten jäisi kokonaiseksi? Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa pärjäisi varmaan paremmin ilman itä-Suomea ja Lappia, joten mikä alue olisikaan se parhaiten pärjäävä osa maata?