Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut jaksatte tätä jatkuvaa ruuanlaittoa?
05.04.2020 |
Oon yleensä tykännyt tehdä ruokaa, mutta nyt tulee ruuanlaitto jo korvista ulos. Kaksi esiteiniä syö kun hevoset.
Miten te muut jaksatte? Kuinka usein kokkaatte? Ja antakaa vinkkejä riittoisiin ruokiin. Kiitos!
Kommentit (93)
No mutta eihän lapsia voi päästää ruokaa laittamaan, koska heissä on "lapsipöpöjä", jotka sairastuttavat aikuisen, jos hän syö lapsen tekemää ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä teen arkisin ruuan iltaisin töiden jälkeen, sitä samaa syödään lounaaksi seuraavana päivänä. Viikonloppuna sitten vähän varioidaan.
Ruokatalouteen menee paljon aikaa, koska kaikki syö kaikki ateriansa kotona, koska halutaan syödä terveellisesti koska vastustuskyky ja koska kaupassa ei käydä vaan tarvikkeet tilataan kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Ruoanlaittoon menee kieltämättä nyt hirveästi aikaa. Kaksi teinipoikaa ja mies syövät hirveästi ja ovat vielä nirsoja, joten pitää tehdä useita ruokia. Kaksi ei syö useimpia kasvisruokia, kaksi meistä ei liharuokia. Yksi haluaa ruoan olevan tulista, yksi täysin mietoa jne.
Lapset ovat nyt tehneet ja ideoineet enemmän ruokia kuin aiemmin, kun ei ole niin kiire syödä ennen harrastuksia. Mies tässä on yksi haastava tekijä. Ei normaslisti syö kotona "oikeaa ruokaa" lainkaan. Nyt näyttää huonoa esimerkkiä ja saa riidan usein aikaiseksi syödessä. Teinit ei oikein hyväksy, että vain isä saisi juoda ruoan kanssa cocista ja katsoa tablettia. Tai isä paistaa itselleen pakastepizzan ja muut pakotetaan syömään tomaattikeittoa.
Minusta olisi myös kiva, jos etäkoulupäivässä olisi vähän pidempi ruokatauko, että lapset ehtisivät edes paistaa munakkaan tai lämmitellä kattilassa hernaria. Nyt ruoan pitää olla supernopeasti mikrossa lämmitettävää, että ehtii syödä ja seuraavalle tunnille.
Sulla on siis kolme teiniä siellä. 🙄
Siis mitäh?! Eikö aikuiset perheelliset ihmiset jaksa edes ruokaa laittaa nykyisin...? Mikä ihme teitä vaivaa? Sellaista ihmeellistä ikiteini-meininkiä koko ajan. Kaiken pitää olla kivaa ja mukavaa.
Meillä tehdään viikolla aina illalla seuraavan päivä ruoka töihin vietämäksi/kotona lasten syötäväksi koulun jälkeen (sama tällä hetkellä, vanhemmat joskus töissä nytkin, lapset syövät ruoan kotona), muut ruoat sitten ennen syömistä, kuten illallinen. Joka päivä teen ruokaa, yleensä ei ole mitään einestä, vaan itse tehtyä perusruokaa. Jotenkin ajattelen tämän kyllä kuuluvan ihan vanhemman perustehtäviin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitäh?! Eikö aikuiset perheelliset ihmiset jaksa edes ruokaa laittaa nykyisin...? Mikä ihme teitä vaivaa? Sellaista ihmeellistä ikiteini-meininkiä koko ajan. Kaiken pitää olla kivaa ja mukavaa.
Meillä tehdään viikolla aina illalla seuraavan päivä ruoka töihin vietämäksi/kotona lasten syötäväksi koulun jälkeen (sama tällä hetkellä, vanhemmat joskus töissä nytkin, lapset syövät ruoan kotona), muut ruoat sitten ennen syömistä, kuten illallinen. Joka päivä teen ruokaa, yleensä ei ole mitään einestä, vaan itse tehtyä perusruokaa. Jotenkin ajattelen tämän kyllä kuuluvan ihan vanhemman perustehtäviin...
Niin. Nyt vaan tehdään omat työt, koulun työt ja sitten ne kotityöt. Ja ne on hankalampi hoitaa kuin normiaikana.
Tuo määrä, jonka miehet ja teinit syö on se rasittavin tekijä. Vaikka tekisit millaisen sammiollisen ruokaa, se nuollaan pohjaa myöten tyhjäksi eikä seuraavaksi päiväksi vaan jää mitään. Varsinkaan sellaista määrää, joka riittäisi kaikille. Itse syön annoksesta max 1/16 osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan vielä ole ruvennut tympimään ruuanlaitto. Oikeastaan on jopa sujunut normaaliarkea helpommin, kun on ollut motivaatiota tehdä kauppalistat huolella. Normaalissa arjessa ruuat keksitään lennossa ja aina jotain puuttuu ja pitää käydä kaupassa. Ruokaa teen kerran päivässä, tavoitteena on, että illallisesta riittää aina lounaaksi tai lounaan osaksi. Lisäksi ruokaa tehdään yhdessä, joten kaikki ei kaadu minun vastuulleni.
Ruokalistalla on ollut muun muassa seuraavia ruokia. Joistain ruuista riitti useammaksi kertaa, joten silloin tehtiin iltaruuaksi jotain muuta, jotta helpot lounaat säilyisivät, eikä tarvitsisi syödä samaa ruokaa kahdesti päivässä
Borchkeitto (5 litran kattila täyteen)
Chili sin carne (tehtiin sarpanevan pata täyteen)
Makaronilaatikko
Kaalilaatikko
Nakkisoppa
Tortillat
Kasvispiirakka
Tofuwokki
Mifukastike
Lammaspata
Punajuurisosekeitto
Ensi viikolla on tulossa ylikypsää kasleria, nyhtökauraa ja uunibataatteja, linssikeittoa, maapähkinätempehiä, lehtikaalipastaa ja kasviscurrya.
Itseänikin alkaa vähitellen ärsyttää jatkuva ruoanlaitto. Jotenkin en osaa tehdä niin isoja annoksia, että siitä riittäisi useammalle kuin kahdelle ruoalle ja usein ei riitä kuin siihen yhteen. Tänään tein uunijuureksia pellillisen ja 700g jauhelihasta lihapullia. Ainoastaan kaksi lihapullaa jäi. Kiellättekö lapsia syömästä vai miten saatte ruoan riittämään? Ilmeisesti olen vain todella huono arvioimaan ruoan määrää.
Lasten nirsoilu myös ärsyttää. Pojat haluaisivat pelkkää liharuokaa, itse tyttären kanssa pidetään enemmän kasvisruoasta, mies onneksi syö mitä vain. Pojilla etenkin on valtava taito olla syömättä. Jos ruoka ei maistu, voivat hyvin olla vaikka 8h syömättä, mikä sitten näkyy ärsyttävänä käytöksenä ja itkuisuutena. Erityisesti esikoisella on taipumusta tähän. Pystyy olemaan juomatta koko päivän, jos ruoalla ei valmiiksi ole kannussa tarjolla vettä. Kuulostaa pilalle hemmoteltu, ja kenties ehkä sitten onkin, vaikka miten olen yrittänyt kasvattaa. Kerran viikossa hänen on osallistuttava ruoanlaittamiseen, katettava pöytä ja on myös muita kotitöitä. Hän on vain todella laiska näkemään mitään vaivaa oman ruokansa eteen, mutta toisaalta oman huoneensa pitää aina hyvin siistinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruuanlaitto on tympeää puuhaa! Mutta oma vinkki on se, että käyttää oikeaa kermaa, voita ja punaista maitoa, niin ruoka pitää paremmin kylläisenä.
Minä olen laiskamato ja mieleenpainuva hetki äitiydessä oli se, kun sohvalta ohjeistamalla sain ekaluokkalaisen lapseni ja hänen tokaluokkalaisen kaverinsa tekemään siskonmakkarakeittoa. Lapsi oli sitä ennenkin ollut ruuanlaitossa mukana, mutta tuo ensimmäinen sohvalta valmistettu keitto on jäänyt mieleen.
Esiteinit mukaan kyökkiin! Kokkauksessa on paljon sellaista mihin voivat osallistua. Samalla siinä tulee juteltua ja vaihdeltua kuulumiset. Ja voitte yhdessä miettiä tulevia ruokia. Lastenkin on hyvä osallistua tähän pohdintaan, mitä syötäisiin seuraavaksi. Ja ottakaa nyt ohjelmistoon sellaisia ruokia, jotka ei ole liian monimutkaisia ja joista lapset tykkäävät.
Hyvässä lykyssä lapset innostuvat ruuanlaitosta ja etsivät vimmalla netistä kiinnostavia reseptejä. Houkuttimeksi voi asettaa sen, että saavat itse valita ruuan jos kokkaavat sen itse. Syksyllä kun tulet töistä väsyneenä kotiin, pääset suoraan ruokapöytään nauttimaan lasten tekemistä ruuista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran päivässä lämmin ruoka kuten tähänkin asti, lapset heräilee siinä yhdentoistamaissa, eli normaalisti se olisi lounasaika. Syövät siinä "aamupalaa" päivällä mitä syövät omaan tahtiinsa ja tekevät läksyt, sitten viiden maissa iltapäivällä tehdään päivän pääruoka, iltapalaksi sitten mitä milloinkin, jotain pikapuuroja lapset tykkää joskus syödä iltapalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tulee vallan villi vinkki, jota et tainnut tulla ajatelleeksi: laitapa ne esiteinit ynnä heidän toinen huoltajansa laittamaan välillä ruokaa. Voivat aloittaa vaikka kypsentämällä ranskanperunoita.
Elämässä on muutakin sisältöä kuin ruuanlaitto. Niin kuin vaikka pyykinpesu. Kai ne esiteinit edes vievät itse vaatteensa pyykkiin?
Ranskanperunat eivät ole ruokaa.
Miksi sitten ravintoloissakin voi valita ateriaan ranskanperunat? Jostakin nuorten on ruuanlaitto aloitettava, ja makkaraperunat on hyvä harjoitteluruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran päivässä lämmin ruoka kuten tähänkin asti, lapset heräilee siinä yhdentoistamaissa, eli normaalisti se olisi lounasaika. Syövät siinä "aamupalaa" päivällä mitä syövät omaan tahtiinsa ja tekevät läksyt, sitten viiden maissa iltapäivällä tehdään päivän pääruoka, iltapalaksi sitten mitä milloinkin, jotain pikapuuroja lapset tykkää joskus syödä iltapalaksi.
Minkä ikäiset lapset?
Täällä ja tietämissäni lähikunnissa koulu alkaa ala- ja yläkouluissa 8-9, lukiossa 8-10.
En tiedä, kuinka sen tekisin, jos lapseni olisivat suursyömäreitä. Näinä aikoina iloitsen näistä kahdesta linnunruokaisesta ja siksi selviytymiskeinoni on tehdä sen verran ruokaa, että siitä riittää kahdelle aterialle. Lisäksi eineksiä väliin ja muita superhelppoja ruokia työläämpien väliin. Tällä viikolla on syöty mm. ranuja ja nakkeja, broileririsottoa, pinaattilettuja, naudanlihakastiketta ja muusia, kasvissosekeittoa ja valkosipulivoipatonkia, tortilloja, uunilohta ja muusia. Ensi viikon listalla on makaronilaatikkoa, savulohisalaattia, uunimakkaraa ja uunijuureksia, pasta carbonaraa.. Tsemppiä!
Kokkailen vanhasta tottumuksesta edelleenkin viikonloppuisin.
Saatan tehdä 2 x 2 päivän ruokaa joita syödään su/ti ja ma/ke. Lisäksi heitän jotain hyvää pariin kattilaan ja keittelen 2x4 litraa keittoja lounaiksi ja pakastan.
Eli käytännössä teemme ruokaa su, to ja la. Muulloin vain lämmitellään. En laske jotain munakkaan tekemistä tai salaatin sekoittamista edes ruuanlaitoksi, ne menee minuuteissa. Ei todellakaan rasita. Nyt varsinkin aikaa on loputtomasti.
Vierailija kirjoitti:
Tuo määrä, jonka miehet ja teinit syö on se rasittavin tekijä. Vaikka tekisit millaisen sammiollisen ruokaa, se nuollaan pohjaa myöten tyhjäksi eikä seuraavaksi päiväksi vaan jää mitään. Varsinkaan sellaista määrää, joka riittäisi kaikille. Itse syön annoksesta max 1/16 osan.
Minä haluan nähdä sen perheen, joka syö yhdellä istumalla kymmenen litran kattilallisen kaalikeittoa. Myös muut keitot ovat riittoisia.
Puurot myös, ja ne ovat myös halpoja.
Aloittaja voisi nyt ajatella, että teidän perheen keittäjä ja kotiapulainen ovat nyt koronakaranteenissa eivätkä voi tulla työpaikalleen. Siispä miehen ja lasten on ruokittava itse itsensä.
En jaksakaan ja vihaan ruuanlaittoa. Syön vain jogurttia hedelmillä tai marjoilla, voileipää, yms. Välillä heitän uuniin kalafileen ja pussin pakastekasviksia tai pannulle jotain mikä paistuu parissa minuutissa. Salaatin saan joskus aikaiseksi kun vaan yhdistän valmissalaattisekoituksen ja pari pilkottua tomaattia tai paprikaa.
Ihan hyvin. Tehdään isompia annoksia kerralla ja nopeasti valmistuvia ruokia. Ja eihän tässä yksin tarvitse kokata.
Pääsen helpolla. Puolisoni laittaa minua useammin ruuan ja lapset ovat myös ahkeroineet keittiössä. Siitä osin kiitos kotitalouden opettajalle (minun uusi suosikkiopettaja) ja meillä kokki päättää ruuan kunhan ei älyttömyyksiin mennä. Minulle jäänyt eniten kaupassa kävijän rooli kun olen ainoa joka ei etätöissä tai kotikoulussa vaan työpaikalle mentävä.