Miten kertoa miehelle, että haluan asua eri asunnoissa?

Jos toinen ei ymmärrä niin se ei ymmärrä, vaikka paketoisit asian miten nättiin pakettiin. Kissa pöydälle vaan.

Mä olen samanlainen kuin ap, mutta toisaalta varmaan loukkaantuisin, jos olisin korviani myöten rakastunut eikä kumppani haluaisikaan jakaa kotia mun kanssa - jos MÄ olisin sitä mieltä että meidän kuuluu asua yhdessä. Mutta luulen, että pääsisin sen yli ennen pitkää.

En osaa antaa neuvoja, mutta hyväksy se, että joudut ottamaan vastaan miehen loukkaantumisen, antamaan hänelle aikaa ja tukemaan asian käsittelyssä. Et voi kertoa asiaa mitenkään niin, että pääsisit itse helpolla.

Kuinka kauan olette olleet yhdessä, jos hän ei tiedä, kuinka uuvuttavaa sinulle on asua yhdessä? Eikö hän huomaa sitä? Etkö sinä puhu hänelle asiasta ikinä? Jos tulee täysin yllätyksenä, niin on kyllä aika ikävä tapa kertoa. 

Kannattaa sanoa se, ennen kuin muuttaa yhteen...

"Rakas, haluan asua omassa asunnossani. Pus pus."

”Oon aina tiennyt, että haluan asua yksin parisuhteessakin. Rakastan sua niin paljon, että luulin voivani tehdä kohdallasi poikkeuksen. Nyt olen kuitenkin alkanut kaivata tilaa” tai jotain tämän tyylistä.

Mitä järkeä olla naisen kanssa jos ei olla kimpassa?

Vähän myöhäistä tuossa vaiheessa sanoa. Varaudu siihen että mies ei halua mitään kyläilysuhdetta ja ero tulee. Tai ainakin toinen nainen asumaan tilallesi.

Aika kylmäävää olisi kuulla nuo sanat puolisolta,jonka kanssa asunut.Ei minusta varmaan olisi siihen että pitäisi muuttaa erilleen ja jatkaa suhdetta, mutta ehkä sinun puolisolle sopii järjestely.

Vierailija kirjoitti:

”Oon aina tiennyt, että haluan asua yksin parisuhteessakin. Rakastan sua niin paljon, että luulin voivani tehdä kohdallasi poikkeuksen. Nyt olen kuitenkin alkanut kaivata tilaa” tai jotain tämän tyylistä.

Jos on aina tiennyt itsestään tuon piirteen eikä ole kertonut siitä miehelle, niin hän voi kyllä tuntea olonsa huijatuksi. Että ap:lla on ollut koko ajan jokin rooli päällä, vaikka oikeasti on ollut ahdistunut saman katon alla asumisesta. Mieluummin itse kuulisin tuollaisesta asiasta etukäteen ja sitten voisi yhdessä miettiä, kannattaako yhdessä asumista edes kokeilla, jos toinen voi milloin tahansa uupua seurastani niin paljon, että ilmoittaa ykskaks erilleen muutosta. 

Ero tuosta seuraisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Oon aina tiennyt, että haluan asua yksin parisuhteessakin. Rakastan sua niin paljon, että luulin voivani tehdä kohdallasi poikkeuksen. Nyt olen kuitenkin alkanut kaivata tilaa” tai jotain tämän tyylistä.

Jos on aina tiennyt itsestään tuon piirteen eikä ole kertonut siitä miehelle, niin hän voi kyllä tuntea olonsa huijatuksi. Että ap:lla on ollut koko ajan jokin rooli päällä, vaikka oikeasti on ollut ahdistunut saman katon alla asumisesta. Mieluummin itse kuulisin tuollaisesta asiasta etukäteen ja sitten voisi yhdessä miettiä, kannattaako yhdessä asumista edes kokeilla, jos toinen voi milloin tahansa uupua seurastani niin paljon, että ilmoittaa ykskaks erilleen muutosta. 

Tässä ei kysytty mitä olisi pitänyt tehdä, vaan miten voisi korjata tilanteen.

Ihan vaan suoraan sanomalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Oon aina tiennyt, että haluan asua yksin parisuhteessakin. Rakastan sua niin paljon, että luulin voivani tehdä kohdallasi poikkeuksen. Nyt olen kuitenkin alkanut kaivata tilaa” tai jotain tämän tyylistä.

Jos on aina tiennyt itsestään tuon piirteen eikä ole kertonut siitä miehelle, niin hän voi kyllä tuntea olonsa huijatuksi. Että ap:lla on ollut koko ajan jokin rooli päällä, vaikka oikeasti on ollut ahdistunut saman katon alla asumisesta. Mieluummin itse kuulisin tuollaisesta asiasta etukäteen ja sitten voisi yhdessä miettiä, kannattaako yhdessä asumista edes kokeilla, jos toinen voi milloin tahansa uupua seurastani niin paljon, että ilmoittaa ykskaks erilleen muutosta. 

Tässä ei kysytty mitä olisi pitänyt tehdä, vaan miten voisi korjata tilanteen.

No ei ainakaan sanomalla "Olen salannut tämän asian sinulta, vaikka olen aina tiennyt, että haluan asua yksin. Silti suostuin muuttamaan kanssasi yhteen enkä kertonut sinulle, että en oikeasti edes halua. Mut hei mä rakastan sua. Toivottavasti tämä yhteenmuutto ja nyt sitten erilleenmuutto ei aiheuta hämminkiä ja jatketaan siitä, mihin jäätiin. Älä vaan mieti, olenko jättänyt joitain muitakin olennaisia asioita itsestäni kertomatta. "

Onko teillä liian pieni asunto? Minäkään en jaksa miehen seuraa koko ajan. No mies on pääasiassa yläkerrassa, minä alakerrassa, omat makuuhuoneetkin.

Kiitos kommenteista! Yhden väärinkäsityksen haluan korjata: puhuimme asiasta jo aivan suhteen alkuvaiheilla (kuutisen vuotta sitten) ja mies tietää kyllä, että mitä enemmän saan viettää aikaa yksin, sitä paremmin voin. Tässä kävi juuri kuten joku jo arvelikin, eli luulin että pystyn tekemään tämän miehen kohdalla poikkeuksen, sillä hänkin on introvertti eikä kotona ollessaankaan pidä kovin suurta melua. Nyt asiasta ei olla puhuttu moneen vuoteen, ja pelkään ottaa sitä puheeksi koska pelkään juuri sitä reaktiota, että mies ajattelee minun hylkäävän hänet ja suhteen väljähtyvän, vaikka päin vastoin uskoisin että minusta tulisi paljon parempi vaimo, jos saisin asua yksin ja nähdä häntä esimerkiksi pari kertaa viikossa. Pelkään myös jonkun toisen kirjoittamaa kommenttia, että mitä järkeä olla suhteessa jos ei asu yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä olla naisen kanssa jos ei olla kimpassa?

Ei kai kimpassa oleminen sitä tarkoita, että aina pitäisi asua ja elää saman katon alla? - Olen melko varma että yksi syy siihen miksi omat vanhempani ovat edelleen yhdessä (yhteistä parisuhdetta vaikka ny lasken aviovuodet takana jo yli 35 vuotta) johtunee osaksi siiä, että ovat välillä asuneet kokonaan eri osoitteissa.

- Toki jos on (yhteisiä)pieniä lapsia niin arki saattanee olla mutkattomampaa, jos asutaan enempi saman katon alla kuin eri osoitteissa.

Vaan ei silloinkaan täytyne olla jokaisa päivää yhdessä, joa suhde ns toimisi ja toimisi vieläpä hyvin...Mutta tokihan tämä vaatii ja edellyttää mm. luottamusta hieman eri tavoin kuin silloin kun eletään vain ja ainoastaan saman katon alla.

Sinkkumies

Provo. Tehtiin aloitus ja jätettiin elämään omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Oon aina tiennyt, että haluan asua yksin parisuhteessakin. Rakastan sua niin paljon, että luulin voivani tehdä kohdallasi poikkeuksen. Nyt olen kuitenkin alkanut kaivata tilaa” tai jotain tämän tyylistä.

Jos on aina tiennyt itsestään tuon piirteen eikä ole kertonut siitä miehelle, niin hän voi kyllä tuntea olonsa huijatuksi. Että ap:lla on ollut koko ajan jokin rooli päällä, vaikka oikeasti on ollut ahdistunut saman katon alla asumisesta. Mieluummin itse kuulisin tuollaisesta asiasta etukäteen ja sitten voisi yhdessä miettiä, kannattaako yhdessä asumista edes kokeilla, jos toinen voi milloin tahansa uupua seurastani niin paljon, että ilmoittaa ykskaks erilleen muutosta. 

Tässä ei kysytty mitä olisi pitänyt tehdä, vaan miten voisi korjata tilanteen.

No ei ainakaan sanomalla "Olen salannut tämän asian sinulta, vaikka olen aina tiennyt, että haluan asua yksin. Silti suostuin muuttamaan kanssasi yhteen enkä kertonut sinulle, että en oikeasti edes halua. Mut hei mä rakastan sua. Toivottavasti tämä yhteenmuutto ja nyt sitten erilleenmuutto ei aiheuta hämminkiä ja jatketaan siitä, mihin jäätiin. Älä vaan mieti, olenko jättänyt joitain muitakin olennaisia asioita itsestäni kertomatta. "

Muotoilin tosiaan vähän huonosti. Tarkoitin, että ap muutti mielensä tavatessaan kumppaninsa, mutta alkoikin kaivata tilaa. Omasta mielestä olisi kiva tietää ettei vika ole minussa, vaan toinen kokee tilantarvetta kaikissa suhteissa.

Olisiko mahdollista kokeilla sellaista, että yrittäisit te olla mahdollisimman vähän samaan aikaan kotona. Käyt lenkillä, kirjastossa tms. juuri silloin kun mies on kotona. Itse teen niin ja suhteemme toimii hyvin niin.

Ymmärrän ap:ta erittäin hyvin.

Meillä toimii homma koska on mökki lähellä, joten käytännössä asumme hyvin paljon erillämme vaikka siis yhteinen koti onkin. Olisiko teillä mahdollista hankkia mökkiä tai jotain pientä kakkosasuntoa tms. joka palvelisi tarkoitusta ilman että tarvitsee varsinaisesti muuttaa erilleen?