Kertokaa typeristä säännöistä peruskoulussa omana aikananne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piti nousta seisomaan aina, kun opettaja tuli luokaan. Päivä aloitettiin sillä, että opettaja tervehti luokkaa ja koko luokka sanoi kuorossa "Hyvää huomenta opettaja"

Noustiin seisomaan myös, jos joku (aikuinen) tuli kesken tunnin luokkaan. 90-luvulla tämä.

Luokassa piti nousta seisomaan aina kun vastasi. Tiedän että tämä oli kansakouluaikoina ihan yleinen tapa, mutta omalla ala-asteellaani toteutettiin tätä vielä 80-luvun puolessa välissä.

Meillä toteutettiin kaikkia näitä kolmea vielä 00-luvullakin. Ala-asteella. Yläasteella tapa loppui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat laitettiin rangaistuksena istumaan hiljaiset ja kiltin tytön viereen. Enemmän rangaistus sille tytölle kuin pojalle. 

Opettajan määräämä istumajärjestys on tehokkaimpia tapoja rauhoittaa luokkaa. Valitettavasti ne hiljaiset kärsivät kyllä silloinkin, kun opettaja antaa häiriköiden melskata tunnilla keskenään.

Määrätty istumajärjestys on eri asia kuin rangaistuksena siirretään se häirikkö poika kiltin tytön viereen. Tietyssä iässä kun pelkkä pojan vieressä istuminen on kamalaa (poikabakteereja :D) puhumattakaan jos kilttinä joutuu istumaan sen villin ja ehkä jopa vähän pelottavan pojan vieressä. Samalla kun muut tytöt istuvat kaveriensa vieressä. Opettajassa vika, jos ei saa häiriköitä kuriin ilman, että muitakin rangaistaan. 

Hahhah, se istumajärjestys tehdään aina juuri niin, että häiriköt hiljaisten viereen. Miten se muuten voisi auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Piti nousta seisomaan aina, kun opettaja tuli luokaan. Päivä aloitettiin sillä, että opettaja tervehti luokkaa ja koko luokka sanoi kuorossa "Hyvää huomenta opettaja"

Minun lapseni luokalla ala-asteella yhä tämä käytäntö jos joku aikuinen tulee luokkaan. Voin sanoa, että oli aika jäätyminen kun erään kerran vein unohdetut uimakamat kesken tunnin. 😁

No koko luokalla todella kauniit ja kohteliaat tavat. Eli ei kyllä mitään pahaa sanottavaa tästä käytännöstä.

Olin ala-asteella 90-luvulla. Ihan ekana tuli mieleen liikuntatuntien sääntöviidakko.

Kesken tunnin ei IKINÄ saanut käydä juomassa. Ei, vaikka oltaisiin juoksemassa ulkona helteessä. Ei, vaikka juuri ennen liikkatuntia olisi ollut ruokana suolainen uunimakkara ja kauhea jano jo tunnin alussa. Useimmiten mitään ongelmaa ei ollut, kyllähän tunnin jaksaa yleensä juomattakin, mutta kun mitään poikkeuksia ei koskaan tehty - ei edes silloin, kun luokkakaveri yrjösi kesken pesismatsin. Sai mennä istumaan kentän reunalle hetkeksi mutta ei saanut käydä juomassa. Ja siis pukuhuoneet oli siinä ihan vieressä ja juomapulloakaan ei saanut olla.

Liikkatunnille piti osallistua myös silloin, jos oli just ollut flunssassa. Koska jos on tarpeeksi terve tulemaan kouluun, on tarpeeksi terve osallistumaan liikuntaan. Siinä sitten keuhkot tulessa ravasit pallon perässä ja pyyhit räkää käteen. Arvatkaa vaan saiko käydä pukkarissa niistämässä. Varmaan ope pelkäsi, että olisi samalla ottanut huikan vettä mikä oli KIELLETTYÄ.

Jos oli jossain liikunnassa hyvä, siihen lajiin ei saanut osallistua, jos ei kuulunut open suosikkeihin, joita oli kolme tai neljä per ryhmä. Esim. koriksen pelaaja ei saanut osallistua koripallopeliin, pesiksen pelaaja ei saanut lyödä pesispelissä eikä olla pesällä polttamassa.

Hiihtämässä käytiin kun hiihtoa oli merkitty tuntisuunnitelmaan. Harmi, jos latu oltiin vahingossa hiekoitettu tai oli 40 astetta pakkasta. Joka tapauksessa hiihdettiin.

Kumma juttu että liikunta on niin vihattu oppiaine kouluissa.

Liikuntatunnit piti aina aloittaa siten, että mentiin pituusjärjestykseen. Se aakkosjärjestyskin olisi ollut parempi. Kas kun ei painojärjestykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat laitettiin rangaistuksena istumaan hiljaiset ja kiltin tytön viereen. Enemmän rangaistus sille tytölle kuin pojalle. 

Opettajan määräämä istumajärjestys on tehokkaimpia tapoja rauhoittaa luokkaa. Valitettavasti ne hiljaiset kärsivät kyllä silloinkin, kun opettaja antaa häiriköiden melskata tunnilla keskenään.

Määrätty istumajärjestys on eri asia kuin rangaistuksena siirretään se häirikkö poika kiltin tytön viereen. Tietyssä iässä kun pelkkä pojan vieressä istuminen on kamalaa (poikabakteereja :D) puhumattakaan jos kilttinä joutuu istumaan sen villin ja ehkä jopa vähän pelottavan pojan vieressä. Samalla kun muut tytöt istuvat kaveriensa vieressä. Opettajassa vika, jos ei saa häiriköitä kuriin ilman, että muitakin rangaistaan. 

Hahhah, se istumajärjestys tehdään aina juuri niin, että häiriköt hiljaisten viereen. Miten se muuten voisi auttaa?

Hahhah ihan itsellesi. Vai etkö oikeasti ymmärrä mikä ero on sinun kuvaamallasi tilanteella ja minun kuvaamallani? Jos et, on syytä palata koulunpenkille opettelemaan yksikön ja monikon eroa. 

Pakkosyöminen ja uhkailu. Kävin peruskoulun 80-luvulla. Opettajia kyllä kunnioitettiin, toisinpäin se ei toiminut.

Meillä seistiin pulpettien vierellä ja luettiin ääneen ruokarukous vielä 2005 eteenpäin, 5. luokalle saakka. Tämä siis Maskussa, jossa tietääkseni ei juuri edes ole mitään uskonlahkoja, tai itse en tuntenut ketään. 5. luokasta eteenpäin en muista oliko rukousta, opettaja vaihtui. Myös jumppasaliin mentiin rukoilemaan ja kuulemaan uskonnollisia aamunavauksia, niistä tosin sain olla pois kuulemasta, kun jossakin kolmosluokan kohdalla päätin, etten halua enää kuulua kirkkoon. Ironista kyllä, nuo ajat kasvattivat minut pois uskosta, enkä ole takaisin palannut. 

Toinen vähän pöljä sääntö oli, että ruokailussa istuttiin jossakin vaiheessa tyttö-poika-järjestyksessä, jotta olisi hiljaisempaa. Yleensä pojat olivat äänekkäitä, eli kai tarkoitus oli pistää tytöt väliin hiljentämään. Onneksi se aivoitus meni opettajaltakin ohi äkkiä, kun siinähän piti huutaa vain kovempaa, että kaveri kahden penkin päässä kuuli. Muistan, että oli 8 hengen pöydät, jotka olivat kunnon huutokuoroja, kun kaikki juttelivat kaverien kanssa viistosti.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnit piti aina aloittaa siten, että mentiin pituusjärjestykseen. Se aakkosjärjestyskin olisi ollut parempi. Kas kun ei painojärjestykseen.

Meillä oli sama! Olin aina se lyhin :(

Aamuisin oli aamunavaus joka kuunneltiin luokassa seisten. Välitunnilla ulos, sama  vaikka oli paukkupakkanen  tai kaatosade. Ruokalassa ei saanut viedä ruokaa possuastiaan tai tuli hirveä kuulustelu. Kerran minua istutettiin melkein 2h kylmän italianpadan ääressä, kun en vain saanut sitä alas...

Hiihto suoritettiin niin, että jokaisen piti hiihtää määrätty matka, esim. 20 kierrosta koulun ympäri menevää latua. Sitten pääsi kotiin kun määrä oli täysi. Kiva siellä sitten rämpiä toista kierrostaan samalla kun luokan kilpahiihtäjät vilkuttelivat kotimatkalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piti nousta seisomaan aina, kun opettaja tuli luokaan. Päivä aloitettiin sillä, että opettaja tervehti luokkaa ja koko luokka sanoi kuorossa "Hyvää huomenta opettaja"

Minun lapseni luokalla ala-asteella yhä tämä käytäntö jos joku aikuinen tulee luokkaan. Voin sanoa, että oli aika jäätyminen kun erään kerran vein unohdetut uimakamat kesken tunnin. 😁

No koko luokalla todella kauniit ja kohteliaat tavat. Eli ei kyllä mitään pahaa sanottavaa tästä käytännöstä.

Olen eri kuin lainaamasi. Mua häiritsee tässä se, että vain aikuisten tuloa kunnioitetaan. Eri juttu jos luokkaan tulee joku kutsuttu vieras, silloinhan on tosi jees nousta ja tervehtiä - oli vieras sitten aikuinen tai lapsi. Yleensäkin tervehtiminen ja toisten huomioiminen on sellaista, jossa mun mielestä kaikkien pitää kohdella toisiaan kunniottavasti eikä vaan lasten aikuisia. Ainakin omassa lapsuudessa koulussa oli joskus sitä, että jotkut aikuiset ei huomioineet lapsia mitenkään mutta silti odotettiin lapsilta kohteliasta käytöstä!? Siis tyyliin kuljettiin ohi katsomatta päinkään ja sitten käännyttiin moittimaan että kyllä olisi ollut kohteliasta sanoa huomenta. Siis ööö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat laitettiin rangaistuksena istumaan hiljaiset ja kiltin tytön viereen. Enemmän rangaistus sille tytölle kuin pojalle. 

Opettajan määräämä istumajärjestys on tehokkaimpia tapoja rauhoittaa luokkaa. Valitettavasti ne hiljaiset kärsivät kyllä silloinkin, kun opettaja antaa häiriköiden melskata tunnilla keskenään.

Määrätty istumajärjestys on eri asia kuin rangaistuksena siirretään se häirikkö poika kiltin tytön viereen. Tietyssä iässä kun pelkkä pojan vieressä istuminen on kamalaa (poikabakteereja :D) puhumattakaan jos kilttinä joutuu istumaan sen villin ja ehkä jopa vähän pelottavan pojan vieressä. Samalla kun muut tytöt istuvat kaveriensa vieressä. Opettajassa vika, jos ei saa häiriköitä kuriin ilman, että muitakin rangaistaan. 

Joopa. Open vika kaikki.

Ei kaikki, mutta se on jos aikuisena ei saa lapsia pysymään aisoissa ilman kilttien rankaisemista. Se kun on vähän niin kuin sen opettajan työtä. Pitää työrauhaa yllä, jotta opetus mahdollistuu. Jos auktoriteetti ei riitä, on syytä vaihtaa alaa. 

Tervetuloa maailmaan. Totta kai kaikki kärsivät tavalla tai toisella, jos luokassa on sairaita, käytöshäiriöisiä lapsia. Kiltit kärsivät siitäkin, että opettaja joutuu pitämään kovaa kuria eikä kukaan saa itse valita paikkaansa.

Häiriköillä on muuten yleensä juuri tuollaiset vanhemmat kuin sinä. Jos kotoa pyytää tukea, sieltä tulee tämä perusvittuilu siitä, että vika on opettajassa. Näin oli viimeksikin, kun minulla oli hullu oppilas. Aika pian sen jälkeen, kun olimme kuulleet, että vika on koulussa ja huonoissa opettajissa, tämä teini otettiin kiireellisesti huostaan vaarallisen ja rikollisen käytöksen vuoksi. Ei ole enää näkynyt ja tällä hetkellä on helppo tulla kaikkien kanssa toimeen. Välillä tulee näitä sekopäitä valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piti nousta seisomaan aina, kun opettaja tuli luokaan. Päivä aloitettiin sillä, että opettaja tervehti luokkaa ja koko luokka sanoi kuorossa "Hyvää huomenta opettaja"

Minun lapseni luokalla ala-asteella yhä tämä käytäntö jos joku aikuinen tulee luokkaan. Voin sanoa, että oli aika jäätyminen kun erään kerran vein unohdetut uimakamat kesken tunnin. 😁

No koko luokalla todella kauniit ja kohteliaat tavat. Eli ei kyllä mitään pahaa sanottavaa tästä käytännöstä.

Olen eri kuin lainaamasi. Mua häiritsee tässä se, että vain aikuisten tuloa kunnioitetaan. Eri juttu jos luokkaan tulee joku kutsuttu vieras, silloinhan on tosi jees nousta ja tervehtiä - oli vieras sitten aikuinen tai lapsi. Yleensäkin tervehtiminen ja toisten huomioiminen on sellaista, jossa mun mielestä kaikkien pitää kohdella toisiaan kunniottavasti eikä vaan lasten aikuisia. Ainakin omassa lapsuudessa koulussa oli joskus sitä, että jotkut aikuiset ei huomioineet lapsia mitenkään mutta silti odotettiin lapsilta kohteliasta käytöstä!? Siis tyyliin kuljettiin ohi katsomatta päinkään ja sitten käännyttiin moittimaan että kyllä olisi ollut kohteliasta sanoa huomenta. Siis ööö.

Voi herran jumala. Joka ikisessä kulttuurissa on kautta aikojen ollut niin, että vanhempia kohdellaan eri tavalla kuin nuorempia. Heidän kuultensa siistitään suu, tervehditään ensin, annetaan istumapaikka, päästetään ensin syömään jne. Aivan naurettava ajatus, että kun esimerkiksi koululainen tulisi luokkaan kesken opekokouksen, niin opettajat hyppäisivät pystyyn.

Piti tehdä läksyt. Jos ei tehnyt joutui jälki-istuntoon tekemään ne.

Piti kuunnella, kun opettaja puhui, eikä saanu kertoa samaan aikaa kaverille, mitä teki viikonloppuna. Muuten joutui jälki-istuntoon kuuntelemaan saarnaa, että miksi pitää kuunnella.

Ei saanut lyödä kaveria. Muuten joutui jälki-istuntoon ja sai wilma-merkinnän.

Todella typeriä sääntöjä mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat laitettiin rangaistuksena istumaan hiljaiset ja kiltin tytön viereen. Enemmän rangaistus sille tytölle kuin pojalle. 

Opettajan määräämä istumajärjestys on tehokkaimpia tapoja rauhoittaa luokkaa. Valitettavasti ne hiljaiset kärsivät kyllä silloinkin, kun opettaja antaa häiriköiden melskata tunnilla keskenään.

Määrätty istumajärjestys on eri asia kuin rangaistuksena siirretään se häirikkö poika kiltin tytön viereen. Tietyssä iässä kun pelkkä pojan vieressä istuminen on kamalaa (poikabakteereja :D) puhumattakaan jos kilttinä joutuu istumaan sen villin ja ehkä jopa vähän pelottavan pojan vieressä. Samalla kun muut tytöt istuvat kaveriensa vieressä. Opettajassa vika, jos ei saa häiriköitä kuriin ilman, että muitakin rangaistaan. 

Joopa. Open vika kaikki.

Ei kaikki, mutta se on jos aikuisena ei saa lapsia pysymään aisoissa ilman kilttien rankaisemista. Se kun on vähän niin kuin sen opettajan työtä. Pitää työrauhaa yllä, jotta opetus mahdollistuu. Jos auktoriteetti ei riitä, on syytä vaihtaa alaa. 

Tervetuloa maailmaan. Totta kai kaikki kärsivät tavalla tai toisella, jos luokassa on sairaita, käytöshäiriöisiä lapsia. Kiltit kärsivät siitäkin, että opettaja joutuu pitämään kovaa kuria eikä kukaan saa itse valita paikkaansa.

Häiriköillä on muuten yleensä juuri tuollaiset vanhemmat kuin sinä. Jos kotoa pyytää tukea, sieltä tulee tämä perusvittuilu siitä, että vika on opettajassa. Näin oli viimeksikin, kun minulla oli hullu oppilas. Aika pian sen jälkeen, kun olimme kuulleet, että vika on koulussa ja huonoissa opettajissa, tämä teini otettiin kiireellisesti huostaan vaarallisen ja rikollisen käytöksen vuoksi. Ei ole enää näkynyt ja tällä hetkellä on helppo tulla kaikkien kanssa toimeen. Välillä tulee näitä sekopäitä valitettavasti.

Äläpäs nyt pura omia traumojasi ihmisiin, joista et tiedä yhtään mitään. Kommenttini ei ollut vittuilua. Se oli tosia asian toteamista. Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta syytellä lasteni opettajia. He osaavat hommansa ilman minun tukeani. Jos lapsi perseilee koulussa, opettaja ei heti tule vinkumaan minulle, vaan hoitaa asian niin kuin vastuullinen aikuinen. Asiallinen keskustelu ja tekoon suhteutettu rangaistus. Toki myös minulle tieto, mutta vasta sitten kun asia on jo koululla käsitelty. Tätä kutsun opettajan ammattitaidoksi. Näin ne asiat hoidettiin myös minun kouluaikoinani. Ei itketty jokaisesta pikkujutusta vanhemmille niin kuin monet nykyisin tuntuvat tekevän. Sekopäät sitten luku erikseen, mutta niistähän emme tässä ketjussa puhuneet. Puhuimme vain villeistä pojista ja heidän sijoittamisestaan kilttien tyttöjen viereen. 

2000-luvulla ala-asteella: ruokarukoukset, uskonnolliset aamunavaukset. Vettä ei saanut juoda. Juoda sai vain maitoa, ja sekin lounaalla. Leipää oli pakko ottaa lounaalla. Lounaan jälkeen ei saanut ottaa purkkaa tai muutakaan xylitoli-tuotetta.

Vierailija kirjoitti:

Piti tehdä läksyt. Jos ei tehnyt joutui jälki-istuntoon tekemään ne.

Piti kuunnella, kun opettaja puhui, eikä saanu kertoa samaan aikaa kaverille, mitä teki viikonloppuna. Muuten joutui jälki-istuntoon kuuntelemaan saarnaa, että miksi pitää kuunnella.

Ei saanut lyödä kaveria. Muuten joutui jälki-istuntoon ja sai wilma-merkinnän.

Todella typeriä sääntöjä mielestäni.

Unohdit listaltasi, että opettajaa ei saanut sanoa h.uoraksi.

Vierailija kirjoitti:

Aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan jono ala-asteella. Ärsytti mua kun sukunimen alkukirjain loppupäässä ja olin aina vika, ja jouduin tokaan riviin tai vikana syömään.

Pahempi oli kun meillä mentiin pituusjärjestyksen mukaan. Traumat jäi kun aina olin ekana, ei ollu kivaa että laitettiin jonkun ulkonäköön liittyvän asian takia järjestykseen, tunsin oloni huonoksi kun olin niin lyhyt ja sitä korostettiin ja muistutettiin näin jokapäiväisessä elämässä koulussa.

Ala-asteella 90-luvun. Aamunavaus seisoen. Ruoka oli pakko syödä kaikki, opettaja tai keittäjä (pikku kyläkoulu) annosteli kaikille ruoan lautaselle ja vahti vieressä vaikka läpi seuraavan tunnin, jos joku ei saanut ruokaa syötyä. Jos yökkäsi sen aivan järkyttävän pskan makuisen kesäkeittovellin lautaselle niin voivoi, silti syötiin. Kalapuikko tai lihapullapäivänä niitä sai max 3, lisää ei saanut edes pyytämällä vaikka niitä oli siellä kymmenittäin jäljellä, ja taas yökittiin sitä vesivellimäistä suolatonta sattumamöykky perunamuusia vihaisen open vahtiessa vieressä.

Hiihtokisat, joiden lopputulos oli valmiiksi päätetty opettajien toimesta perustuen oppilaiden liikuntamenestykseen ja urheiluhullun open suosikkiuteen. Ja me jo lapsina silloin tiedettiin ja huomattiin tämä kyllä. Hiihdettiin täysiä reitti läpi ja tultiin maaliin, niin siellä ope ja joku mukana ollut superhiihtäjä suosikkioppilaan isä vaan jutteli eikä näyttänyt olevan mitään mielenkiintoa seurata ketkä tuli maaliin ja laittaa niiden aikoja muistiin. Silti myöhemmin jokaiselle oli tarkat ajat ja kas, siellä ne suosikkilapset oli voittajia, keskiverto-liikkalaiset keskellä ja lihavat, tai hiljaiset, tai ujot, tai muuten vaan reppanammat, aina viimeisenä.

Kylläpä hieno malli annettiin jo alakoulussa! Kunnon ku*ipäätouhua opettajilta. Ja kappas mihin nykymaailma tällä mallilla on mennytkään...