Kertokaa typeristä säännöistä peruskoulussa omana aikananne

Eräs tutuntuttu on edelleenkin vielä aikuisena katkera, koska rehtori vei ala-asteella hänen tupakkansa.

Tämän ketjun perusteella typerinä sääntöinä pidetään mm. sitä, että liikuntatunneilla pitää osallistua ja pitää varusteet mukana. Miten oikein ajattelitte, että niistä liikuntatunneista tulisi mitään jos sinne tulee ketkä haluaa ja niistäkin vain osalla on kamat?

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pakko syödä. Tillilihojen ja kanaviillokkien läski ja jännepalat piilotettiin paperissa taskuun ja vietiin välitunnilla vessanpöntöön.

On joo hirveää joutua syömään ruokaa. Merkittävä osa maailman ihmisistä näkee tänäkin päivänä nälkää ja sinä kehtaat kitistä siitä että ruoka ei ole mieleistä.

Käsityötunnilla ei saanut jutella, kun neulottiin sukkaa tms. Olisiko se neulominen Silloin muka sujunut hitaammin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pakko syödä. Tillilihojen ja kanaviillokkien läski ja jännepalat piilotettiin paperissa taskuun ja vietiin välitunnilla vessanpöntöön.

On joo hirveää joutua syömään ruokaa. Merkittävä osa maailman ihmisistä näkee tänäkin päivänä nälkää ja sinä kehtaat kitistä siitä että ruoka ei ole mieleistä.

Sitä suuremmalla syyllä toisten pakkosyöttäminen on älytöntä. Noistakin olis jokainen antanut ruokansa nälkäänäkevälle.

Vierailija kirjoitti:

Käsityötunnilla ei saanut jutella, kun neulottiin sukkaa tms. Olisiko se neulominen Silloin muka sujunut hitaammin?

Tästä tuli mieleen eräs repliikki kotimaisesta sarjasta vuodelta 1980:"Mä olen aina. pitänyt kutomisesta. Se antaa ajattelemista samalla kun puhuu"

Meillä oli 5 ja 6 luokalla semmonen ope joka piti 40 oppilasta kurissa tuosta vaan. Hänellä oli semmoinen erikoinen sääntö, ttä tiettyä käytävää kuljettiin eteen päin ja tiettyä luokan taakse. Naurattaa vieläkin kun muistelen. Oli vähän jännitystä elämässä. Sitten oli ope jonka luokassa ei saanut terottaa kyniä vaan ope terotti lonkalla roikkuvalla p uukolla! Eipä se muuta sitten tehnytkään.

Kaikki olivat samaa massaa. Ei eritelty ruoka-allergioita, omia vahvuuksia tai vajavuuksia.

Mäkin olin maidolle allerginen ja niin vaan oli pakko juoda maitoa ja syödä kesäkeittoa. Naama oli täynnä rupista ihottumaa maidon takia.

Avovessat. Siis ei ollut ala-asteella ovia vessoissa. Ennemmin pidätti koko päivän ja kotimatkalla tuli usein pissat housuun kun tonne ei vaan voinut mennä.

Luokan edessä laulukokeet oli kyllä ihan kiusaamista. Sinne oli pakko mennä ja riekkua se laulunsa harmonikan säestyksellä läpi vaikka koko luonna nauroi kitarisat heiluen.

Pakkoliikunta. Hiihto, pesäpallo...ihan kauheeta.

Kyllä oli koulu rankkaa 70-luvulla lihaville, ujoille. Ope oli pahin lannistaja ja kiusaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt peruskoulun -85 alkaen ja se jatkui -90 luvulle. Vielä -90 luvun alussa oli luokissa kunnon kuri. Jos jutteli kavereiden kanssa kesken opetuksen eikä uskonut opettajan hiljentymiskehotusta niin tokasta kerrasta joutui käytävän puolelle jäähylle joksikin aikaa. Sitten päästettiin luokkaan. Jos pulina jatkui niin seuraavaksi joutui reksin puheille - ja sitä pelättiin. Ne tuhmimmat joutuivat REKSIN puhutteluun. 

Sitten oli tietysti tarkkis eli tarkkailuluokka mihin joutuivat ne, jotka olivat tuhmimpia. Silloin ei ollut add, adhd jne diagnooseja. Mutta kyllähän normaaleissa luokissa meno oli tosi rauhallista kun nuo häiriötä aiheuttavat laitettiin omalle luokalleen.

Kouluissa oli mielestäni silloin opettajien kunnioitusta ja opettaja oli auktoriteetti. Oma lapsi on nyt yläkoulussa ja ei mitään järkeä koko touhussa. Oppilaat ei mene välkälle jos ei jaksa ja opettaja ei voi muuta kuin suositella ulos menoa, mutta ei voi pakottaa. Oppilaat pelaavat kännyköillä pitkin tunteja. Lähtipä yksi lapseni luokkakaveri juuri mopoautolla kesken oppitunnin ostamaan karkkia, kun ei jaksanut olla tunnilla ja teki mieli karkkia. Että sellaista. Minusta ennen oli paremmin.

En tiedä onko milloin viimeksi ollut yläasteella pakollinen välituntiulkoilu. Ei ollut meilläkään 90-luvulla. Eihän sen ikäiset mitään ulkona leiki, eli samaa seisoskelua ja juttelua se on, kuin koulun käytävälläkin. Ei ainakaan meidän yläastella ollut edes kunnon pihaa. Ja ennen kuin kukaan alkaa puhumaan mistään raittiista ilmasta, niin käytkö itse työpäivän aikana 45 minuutin välein ulkona? Tuo ulos leikkimään ja juoksemaan pääsy on relevanttia lähinnä alakoulun ekoille luokille.

Meillä oli pakollinen ulkoilu säällä kuin säällä yläasteella 2008-2011.

Lisäksi vessassa ei ollut sopivaa käydä tunneilla, mutta eipä oikeen välitunnillakaan kun piti olla ulkona.

Välitunteja valvovat opettajat päivystivät ihan kärppänä aulassa, ettei kukaan vain missään nimessä ole sisällä.

Meillä oli ruokala vanhassa liikuntasalissa, jossa oli myös niiltä ajoilta jäänteenä esiintymislava salin etuosassa. Ruokalassa ei saanut puhua, vaan "suu aukeaa vain kun sinne menee ruokaa". Jos jäit kiinni puhumisesta ruokalassa, jouduit sinne esiintymislavalle yksin syömään rangaistukseksi.

Kyseinen vankilakuri ja häpeärangaistus lähinnä naurattaa nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnit piti aina aloittaa siten, että mentiin pituusjärjestykseen. Se aakkosjärjestyskin olisi ollut parempi. Kas kun ei painojärjestykseen.

Meillä oli sama! Olin aina se lyhin :(

Mitä se toisaalta haittaa, että on lyhin? Jonkun osa on olla lyhin. Mä olin aina lyhin poika, mutta mitä sitten?

Tämä ei ollut varsinaisesti sääntö, mutta joskus ala-asteella pieraisin luokassa vahingossa ja pari oppilasta sanoi tästä jotain, jonka opettaja sitten kuuli. Opettaja alkoi koko luokan kuullen selittämään minulle, kuinka pitää mennä vessaan pieraisemaan eikä millään tuntunut ymmärtävän, että kyseessä oli vahinko.

Itse aloitin koulunkäynnin v. 1989. Kahtena ensimmäisenä vuonna ruokailu teki välillä tiukkaa. Ruoka jaettiin luokkiin, ja opettaja kyttäsi korokkeeltaan ettei kukaan vain yrittänyt mitään piilotusoperaatioita. Lautanen nimittäin piti tarkastuttaa opettajalla ennen kuin sen sai viedä pois. Tähän keksin mielestäni nerokkaan ratkaisun yököttävimpien ruokien kohdalla. Meillä kun oli siihen aikaan yhden annoksen muoviset maitopurkit käytössä, niin ensin juotiin maito pois ja sitten suuhun pistetty ruoka puklattiin vaivihkaa purkkiin.

Muista kuin pakkosyömisestä en osaa valittaa, tokihan säännöt pitää olla ja monet esim. pituusjärjestetyt jonot ovat lähinnä opettajan apukeino hahmottaa että kaikki ovat paikalla. Eri asia on sitten opettajan ammattitaito. Itselleni sattui 3.-5.-luokille virallisestikin epäpätevä opettaja, joka avoimesti suosi tiettyjä oppilaita ja tavallaan samalla rankaisi toisia. Oppimisrauhasta ei ollut tietoakaan, ja samoin avoin vittuilu sallittiin mm. esitelmien aikana. Ainakin jos esittäjä ei ollut yksi suosikeista. Muistan vieläkin kun samainen opettaja haukkui piirustukseni pystyyn luokan edessä. No, onneksi sentään luokkatoverit osasivat arvostaa.

Mikä ihme siinä syömisessä oikein on niin helvetín vaikeaa? Ihan ihmisruokaa se oli mitä siellä tarjottiin. Miksi sen kanssa piti temppuilla?

Aamunavaukseen mentiin pituusjärjestyksessä. Toki siinä kasvaessa järjestys muuttui ja jotkut alkoivat pudota jonon hännille.

Vielä 90-luvulla tavattiin aapista kuorossa ja pakko oli osallistua vaikka osasi jo lukea. Virsi veisattiin joka aamu. Ruoan sai ottaa itse, mutta juomaksi sai yhden lasin maitoa eikä yhtään enempää mitään muutakaan. Vesi ei tullut kuuloonkaan, maitoa kaikille. Yhdellä pojalla oli joku ruokarajoite, hän sai yhden lasin piimää, mitähän hyötyä siitä muka oli. Leivän kanssa sai ottaa tasan yhden voinapin.

Joillain se vaan on oksennusrefleksi niin herkässä. Jos ei ole kotona tottunut syömään vaikkapa kaaliruokia, niin ei niihin pitäisi väkisin joutua totuttelemaan koulussa. Itse rupesin yökkäilemään jo pelkästä kaalin hajusta, ei sille mitään voinut. Aikuisena taasen olen oppinut rakastamaan kaalia.

Mulla vaikein ruoka taisi olla kinkkumunakas. Se oli sellaista ison folioastian muotoon hyytynyttä, tutisevaa klönttiä, ja "kinkku" vähintään yhtä höttöistä. Mulla jäi noista ajoista niin paha munakaskammo, etten vieläkään voi sietää edes paistetun munan hajua. Muuten kyllä syön mitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Käsityötunnilla ei saanut jutella, kun neulottiin sukkaa tms. Olisiko se neulominen Silloin muka sujunut hitaammin?

Joo mulle opettaja sai kerran ihan kamalat raivarit, kun pari kertaa jouduin kysymään apua neulonnassa, koska hän oli sitä mieltä että se johtui meidän juttelusta samalla. En ollut muutenkaan hyvä käsitöissä, joten virheitä kyllä sattui. Muistan yhä tuon täysin kohtuuttoman raivokohtauksen, joka tuli aivan puun takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsityötunnilla ei saanut jutella, kun neulottiin sukkaa tms. Olisiko se neulominen Silloin muka sujunut hitaammin?

Joo mulle opettaja sai kerran ihan kamalat raivarit, kun pari kertaa jouduin kysymään apua neulonnassa, koska hän oli sitä mieltä että se johtui meidän juttelusta samalla. En ollut muutenkaan hyvä käsitöissä, joten virheitä kyllä sattui. Muistan yhä tuon täysin kohtuuttoman raivokohtauksen, joka tuli aivan puun takaa.

Samanlaista se on yhä, mitä olen omilta lapsilta kuullut.

Opettajat syyttävät lapsia omasta huonosta käytöksestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt peruskoulun -85 alkaen ja se jatkui -90 luvulle. Vielä -90 luvun alussa oli luokissa kunnon kuri. Jos jutteli kavereiden kanssa kesken opetuksen eikä uskonut opettajan hiljentymiskehotusta niin tokasta kerrasta joutui käytävän puolelle jäähylle joksikin aikaa. Sitten päästettiin luokkaan. Jos pulina jatkui niin seuraavaksi joutui reksin puheille - ja sitä pelättiin. Ne tuhmimmat joutuivat REKSIN puhutteluun. 

Sitten oli tietysti tarkkis eli tarkkailuluokka mihin joutuivat ne, jotka olivat tuhmimpia. Silloin ei ollut add, adhd jne diagnooseja. Mutta kyllähän normaaleissa luokissa meno oli tosi rauhallista kun nuo häiriötä aiheuttavat laitettiin omalle luokalleen.

Kouluissa oli mielestäni silloin opettajien kunnioitusta ja opettaja oli auktoriteetti. Oma lapsi on nyt yläkoulussa ja ei mitään järkeä koko touhussa. Oppilaat ei mene välkälle jos ei jaksa ja opettaja ei voi muuta kuin suositella ulos menoa, mutta ei voi pakottaa. Oppilaat pelaavat kännyköillä pitkin tunteja. Lähtipä yksi lapseni luokkakaveri juuri mopoautolla kesken oppitunnin ostamaan karkkia, kun ei jaksanut olla tunnilla ja teki mieli karkkia. Että sellaista. Minusta ennen oli paremmin.

En tiedä onko milloin viimeksi ollut yläasteella pakollinen välituntiulkoilu. Ei ollut meilläkään 90-luvulla. Eihän sen ikäiset mitään ulkona leiki, eli samaa seisoskelua ja juttelua se on, kuin koulun käytävälläkin. Ei ainakaan meidän yläastella ollut edes kunnon pihaa. Ja ennen kuin kukaan alkaa puhumaan mistään raittiista ilmasta, niin käytkö itse työpäivän aikana 45 minuutin välein ulkona? Tuo ulos leikkimään ja juoksemaan pääsy on relevanttia lähinnä alakoulun ekoille luokille.

Kaupungissa jossa asun on kolme yläastetta. Yhdellä saa olla kaikki välitunnit sisällä, toisella on yksi välitunti jolloin tulee mennä ulos ja kolmannella on oltava kaikki ulkona.