Lue keskustelun säännöt.
En voi sietää jatkuvasti huomiota hakevia, äänekkäitä, energiasyöppöjä lapsia.
03.04.2020 |
Eivät ne häiritse, jos ovat siis kauempana ja minulle vieraita, mutta esim. miehen tytär on aivan totaalinen energiasyöppö tahtomattaan tietysti. Kiljuu, huutaa, on aivan koko ajan kimpussani, esittelee koko ajan tavaroitaan, jos menen toiseen huoneeseen seuraa heti perässä, aivan kuin takiainen. On toki innoissaan, kun olen suurinpiirtein ensimmäinen suvun ulkopuolinen, jolle saa esitellä tavaroitaan jne.
Kavereita ei ole, eikä pidä oman ikäisistä lapsista, vain kuulemma aikuisista. Itse pelkää todella paljon kovia ääniä, ja korvat kuulemma ihan sattuvat kovista äänistä. Itse kuitenkin kiljuu tuhottomasti ja on aivan koko ajan liikkeessä. Huutanut kuulemma pienestä asti, eikä siksi voitu koskaan viedä edes jumppaan kun yksi alkoi itkeä niin tuo alkoi kahtakauheammin. Hän on todella innoissaan minusta, mutta tuntuu, ettei tuo käytös ole aivan normaalin rajoissa. Omanikäiset eivät kuulemma koskaan halua häntä halata, vaan vain muita. Tuosta toki tuli ikävä olo hänen puolestaan.
Mietin vain, että voiko tämä olla lievää aspergeria tai adhd:ta? Vanhemmat eivät halua myöntää mitään, eikä tutkituttaa, koska meidän lapsessa ei mitään vikaa. Näin ulkopuolisena on kyllä todella vaikeaa olla läsnä, kun tämä 8v on paikalla. Tuntuu kuin kaikki energia olisi imetty sinusta.
Ajatuksia? Olen itse herkkä koville äänille ja muutenkin hyvin rauhaa rakastava. Siksi tämä on vielä vaikeampaa. Isänsä myös todella rauhallinen yksilö. Äidillä lieviä mielenterveysongelmia.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä rakastan kaikkien lapsia, omia ja muiden. Tuo lapsen äänekkyys, riehuminen ym voi olla tosiaan lääketieteellinen ongelma mutta myös RAKKAUDEN JA HUOMION puutetta.
Olen huomannut että tällaiselle lapselle kun antaa rakkautta, huomiota, kehuja (joita lapsi ei välttämättä ikinä saa kotona vanhemmiltaan) heidän olemuksensa muuttuu ja käyttäytyminenkin.
Jokainen elävä olento toivoo saavansa rakkautta ja tulevansa nöhdyksi. Te jotka suhtaudutte ärtymyksellä vain lisäätte sitä huonoa käytöstä. Kokeilkaapa rakkaudellista suhtautumista, saatatte yllättyä lopputuloksesta.
Ja siis vielä lisään, että hänen kanssaan ei pysty keskustelemaan mistään. En tiedä, eikö ole tottunut keskusteluihin, mutta kyllä nyt mielestäni tuon ikäinen on jo todella kiinnostunut maailmasta ja kyselee ja hänelle olisi kiva kertoa elämän mukavista asioista. Kun yrittää puhua tai kysellä, ei vastaa mihinkään ja vaihtaa aina kaikessa puheenaihetta tai juoksee paikalta. Eli tilanne varmaan sitten jännittää, eikä isänsä tähän koskaan sano mitään. Voihan plääääh.
Kerran olen hänet rauhallisena nähnyt ja se oli kun oli kipeä ja kuumeessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan kaikkien lapsia, omia ja muiden. Tuo lapsen äänekkyys, riehuminen ym voi olla tosiaan lääketieteellinen ongelma mutta myös RAKKAUDEN JA HUOMION puutetta.
Olen huomannut että tällaiselle lapselle kun antaa rakkautta, huomiota, kehuja (joita lapsi ei välttämättä ikinä saa kotona vanhemmiltaan) heidän olemuksensa muuttuu ja käyttäytyminenkin.Jokainen elävä olento toivoo saavansa rakkautta ja tulevansa nöhdyksi. Te jotka suhtaudutte ärtymyksellä vain lisäätte sitä huonoa käytöstä. Kokeilkaapa rakkaudellista suhtautumista, saatatte yllättyä lopputuloksesta.
Tämäkin saattaa olla aivan totta.
"Tuo lapsen äänekkyys, riehuminen ym voi olla tosiaan lääketieteellinen ongelma mutta myös RAKKAUDEN JA HUOMION puutetta."
Taitaa päteä tuo sama lainalaisuus kyllä ihan aikuisiinkin. Kuinka moni on v-mäinen muille juurikin siitä syystä, että elää rakkauden ja huomion puutteessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n ja miehen suhde vaikuttaa ongelmalliselta. Ap ei saisi uhrata itseään ja pysyä huonossa parisuhteessa.
Itse siedä lapsia ijan hyvin, mutta annas olla kun aikuinen on tuollainen mitä kuvailit... Sellaisista on vaikeaa päästä eroon, kun kohdalle osuu. Viestiä viesti perään tai puheluita. Eivät ymmärrä kun suoraan sanoo ja blokkaa numerot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ja miehen suhde vaikuttaa ongelmalliselta. Ap ei saisi uhrata itseään ja pysyä huonossa parisuhteessa.
Olet oikeassa. Enkä kauaa enää aiokaan pysyä, jos ei osoita, että on valmis muuttumaan. Siksi otinkin etäisyyttä. Ap
Ai tyttö on jo kahdeksan vuotias? Luulin että kyseessä on kolme vuotias. Hän käyttäytyy noin, mutta vain pienen hetken päivästä tai aikuisen läsnäollessa jonka jälkeen osallistuu joko keskusteluun oman osaamisensa rajoissa kahvipöydässä (ajatella) tai vetäytyy omiin leikkeihinsä.