Miten joitakin ei hävetä lässyttää koirilleen kaikkien kuullen?
Just eilen kävin äidilleni kaupassa ja hänen naapurissaan asuva käheä-ääninen weetee-äiskä höpötteli käytävässä pitkään koiralleen kaikkea typerää, vaikka tiesi minun kuulevan. Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Ymmärrän kyllä lähipiirin kuullen lässyttämiset (lässytän itsekin kissoilleni), mutta että tuntemattomien?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hävettävää siinä on? Miksi häntä kiinnostaisi mitä joku rändom ajattelee hänen lässytyksestään?
Lapsille lässyttäminen on tuomittu palstalla raskaasti paheksuen jo monta kertaa, mutta koirien kohdalla se on siis ok?
No tietenkin, koska lapset ovat ihmisiä, joiden on tarkoitus oppia puhumaan itse normaalisti aikuisten esimerkin avulla. Kuka ihme vertaa eläimen kanssa kommunikointia lapsen kanssa juttelemiseen? Korkeintaan pikkuvauvalle voi lässyttää, ei esimerkiksi enää taaperolle missään nimessä.
Puhutaan yleensä ihmisillekin toisten kuullen, tottakai rakkaalle lemmikillekin.
Vierailija kirjoitti:
Koirat, kuten kissatkin vaikuttavat pitävän siitä kun niille juttelee. Itse lässytän usein kissalleni ja se vastaa joko sihrustamalla tai nikkaamalla silmiään tai kurahtelemalla.
Ihana😁
Taitaa kuulua siihen porukkaan, jotka rakastavat omaa ääntään yli kaiken. Ja jos on vielä w-t yhdistetynä tuohon vaivaan, niin onhan ne usein sellaisia häpeilemättömiä itsensänolauskoneita.
Täysin luonnollista, maailmassa tapahtuu pahempiakin asioita.
Se, että sinusta on iha vtun nolgee jonkun tuntemattoman ihmisen suht piilossa suorittama omalaatuisuus (tuo lässyttäminen omassa rapussa), kertoo enemmän sinusta, kuin tuosta lässyttäjästä, ainakin, jos sinulla on teini-ikä jo takana. Aikuisen ihmisen ei enää kuulu "cringetä" ihan joka asialle, varsinkaan niille, mitä joku toinen ihminen tekee ja, jotka eivät sinuun vaikuta.
Sen sijaan, jos olet teini, niin ymmärrän sinua: itsekin nolostelin pentuna jo sitä, kun äitini pyöräili kouluni ohi ollessani välkällä😀