En pääse yli vihasta sen takia mitä mulle toiset ihmiset on mulle aiheuttaneet

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kommentti tuo 4.

Ei anteeksi antamiselle tai asian hyväksymisellä tarkoiteta että antaisit heille anteeks vain itsellesi.

Olen raiskauksen uhri ja vuosia olin niin vihainen ettei ihmissuhteista tai elämästä ylipäänsä tullut mitään. Joku terapeutti sanoi minulle et anna itsellesi anteeksi ja ekalla kerralla mietin että mitä tuo nainen höpisee. En minä itselleni ole vihainen vaan sille miehelle joka mulle teki näin. Kun hän joskus uusiksi sanoi niin ja sanoi että sinä kärsit tuosta vihasta ja kohdistat sitä itseesi (olin itsetuhoinen ja millään ei ollut mitään väliä) jotenkin sillon ymmärsin sen että itseäni vaan kidutan sillä vihalla ja en tavoitellut itselleni mitään parempaa vaan kuljin paskasta paskaan. Annoin itselleni anteeksi sen että minulle kävi niin ja aloin pitämään huolta itsestäni, viha hävisi hitaasti matkan varrella ja voin nykyään ihan hyvin, verrattuna ainakin aikaisempaan.

Lisään vielä että älä odota itselleanteeksiannon t u n n e t t a. Tee se vain sanallisesti.

Mutta en vaadi edes tätä.

Opettele ottamaan vastuu omista toimista ja päätöksistäsi. Syyn lykkääminen muiden vastuulle siitä, miten elämäsi elät, ei sinua auta. Pitää paikkansa, että osalle jaetaan jo varhain huonot kortit mutta itsestäsi se onsäilytetty kiinni oletko vielä vuoden tai kahden päästä samassa paikassa.

Kun vastoinkäymisiä tulee (ja niitä on jokaisen elämässä) käsittele asia, ota opiksi mistä voit ja siirry eteenpäin.

Jos teet itse asioita joko muille tai itsellesi jotka vaivaavat mieltä vuosien päästä, korjaa virheet ja pyydä anteeksi. Ennen kaikkea, anna anteeksi itsellesi. Sama koskee huonoja päätöksiä, ole itsellesi armollinen. Tuntuuko muutos liian isolta? Aloita pienestä, kuten älä avaa kaljapulloa heti herättyäsi.

Vierailija kirjoitti:

Opettele ottamaan vastuu omista toimista ja päätöksistäsi. Syyn lykkääminen muiden vastuulle siitä, miten elämäsi elät, ei sinua auta. Pitää paikkansa, että osalle jaetaan jo varhain huonot kortit mutta itsestäsi se onsäilytetty kiinni oletko vielä vuoden tai kahden päästä samassa paikassa.

Kun vastoinkäymisiä tulee (ja niitä on jokaisen elämässä) käsittele asia, ota opiksi mistä voit ja siirry eteenpäin.

Jos teet itse asioita joko muille tai itsellesi jotka vaivaavat mieltä vuosien päästä, korjaa virheet ja pyydä anteeksi. Ennen kaikkea, anna anteeksi itsellesi. Sama koskee huonoja päätöksiä, ole itsellesi armollinen. Tuntuuko muutos liian isolta? Aloita pienestä, kuten älä avaa kaljapulloa heti herättyäsi.

Kermapersepsykologiaa vol miljoona.

Koronaa sinulle kiusaaja-saasta!

Tuo koko anteeksiantohan on pitkä prosessi.

Moni tajuaa sen niin, että joku tekee pahaa ja sitten annat anteeksi seuraavana päivänä.

Jotta siihen pystyy pitää kokeakseen viha, suru, masennus jne mikä ikinä ja se vie vuosia.

Jos vaikka nainen raiskataan ja seuraavan päivänä kehotetaan antamaan anteeksi, niin voi tulla murhia.

Nainen saattaa olla aluksi fyysisesti vammautunut, verillä, haavoilla, niiden paraneminen vie aikansa yksinään. Henkiset arvet ottaa vielä pidempään.

Tapahtuneen hyväksyntä ja yli pääseminen ottaa aika tavalla aikaa. Kun sanon hyväksyntä, en tarkoita teon hyväksyntää, koska sitä ei tule koskaan hyväksyä.

Viha kuuluu prosessiin, sen pitää antaa tulla. Mutta miten? Se on se ongelman. Kain jokaisen pitää löytää se tapa. Suruun voi jäädä kiinni ja vihaan. Mistä tietää, että on vihannut/ surrut tarpeeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettele ottamaan vastuu omista toimista ja päätöksistäsi. Syyn lykkääminen muiden vastuulle siitä, miten elämäsi elät, ei sinua auta. Pitää paikkansa, että osalle jaetaan jo varhain huonot kortit mutta itsestäsi se onsäilytetty kiinni oletko vielä vuoden tai kahden päästä samassa paikassa.

Kun vastoinkäymisiä tulee (ja niitä on jokaisen elämässä) käsittele asia, ota opiksi mistä voit ja siirry eteenpäin.

Jos teet itse asioita joko muille tai itsellesi jotka vaivaavat mieltä vuosien päästä, korjaa virheet ja pyydä anteeksi. Ennen kaikkea, anna anteeksi itsellesi. Sama koskee huonoja päätöksiä, ole itsellesi armollinen. Tuntuuko muutos liian isolta? Aloita pienestä, kuten älä avaa kaljapulloa heti herättyäsi.

Kermapersepsykologiaa vol miljoona.

Koronaa sinulle kiusaaja-saasta!

Otapa lääkkeesi niin helpottaa.