Miten te ihmiset jaksatte teidän perhettä 24/7?

Vierailija kirjoitti:

Jaksan erittäin hyvin. Valitsin itselleni puolison, jonka kanssa oikeasti haluan olla. Olemme myös kasvattaneet lapsemme sellaisiksi, että heidän kanssaan viihtyy erittäin hyvin. Vietämme muulloinkin paljon aikaa yhdessä perheen kesken, joten tämä ei ole meille mitenkään erityisen poikkeuksellinen tilanne. 

Minäkin olen valinnut itselleni puolison, jota jaksaisin ikuisesti. Minäkin vietän paljon aikaa perheemme kesken. Lapsemme olemme kasvattaneet mielestäni hyvin, mutta he ovat kuitenkin vasta pieniä lapsia, jotka tarvitsevat erittäin paljon ulkoilua ja aktiviteetteja. Joten kyllähän se vaatii meiltä vanhemmilta erittäin paljon, että pystymme pitämään arjen tasapainoisena ilman koulun, eskarin, kerhon, harrastusten, ystävien ja sukulaisten apua - ja vielä tekemään omatkin työmme.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni kanssa olemme nauttineet näistä kahdesta viikosta ja lapsemmekin ainakin toistaiseksi vaikka kavereiden kanssa pyörimisen joutunut jättämään. Kotona unohtuu miksi maailma seis ja voi viettää kerrankin kaikessa rauhassa aikaa rakkaiden parissa.

Kaikessa rauhassa?

Meillä ainakin arki on niin täynnä töitä, kotitöitä, etäkoulua ja etäharrastuksia, että vähäinen vapaa-aika on hävinnyt olemattomiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaksan erittäin hyvin. Valitsin itselleni puolison, jonka kanssa oikeasti haluan olla. Olemme myös kasvattaneet lapsemme sellaisiksi, että heidän kanssaan viihtyy erittäin hyvin. Vietämme muulloinkin paljon aikaa yhdessä perheen kesken, joten tämä ei ole meille mitenkään erityisen poikkeuksellinen tilanne. 

Minäkin olen valinnut itselleni puolison, jota jaksaisin ikuisesti. Minäkin vietän paljon aikaa perheemme kesken. Lapsemme olemme kasvattaneet mielestäni hyvin, mutta he ovat kuitenkin vasta pieniä lapsia, jotka tarvitsevat erittäin paljon ulkoilua ja aktiviteetteja. Joten kyllähän se vaatii meiltä vanhemmilta erittäin paljon, että pystymme pitämään arjen tasapainoisena ilman koulun, eskarin, kerhon, harrastusten, ystävien ja sukulaisten apua - ja vielä tekemään omatkin työmme.

Toiset osaa kasvattaa lapsensa ilman ulkopuolisia laitoksia, toiset ei. Ensin mainituille, yllätys yllätys, nykytilanne ei ole mitenkään erityisen raskas tai haastava. Jälkimmäiset ovat pulassa jo parin viikon jälkeen. Ei pitäisi tehdä lapsia, jos ei kykene niitä kasvattamaan ja hoitamaan.

Hyvin, kiitos ❤️ Ollaan aina viihdytty yhdessä. Toki nuorilla on kavereita ikävä.

Vierailija kirjoitti:

Oikein hyvin olisi pärjätty isommasakin perheessä, mieheni ja lasteni isä kuoli äkillisesti ennen tätä katastrofia, on siis muutakin läpi käytävää tässä ohella..

Voimia. Olen tosi pahoillani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni kanssa olemme nauttineet näistä kahdesta viikosta ja lapsemmekin ainakin toistaiseksi vaikka kavereiden kanssa pyörimisen joutunut jättämään. Kotona unohtuu miksi maailma seis ja voi viettää kerrankin kaikessa rauhassa aikaa rakkaiden parissa.

Kaikessa rauhassa?

Meillä ainakin arki on niin täynnä töitä, kotitöitä, etäkoulua ja etäharrastuksia, että vähäinen vapaa-aika on hävinnyt olemattomiin.

Minullä etätöitä ja vaimoni lomautettuna joten se toki työmäärää helpottaa. Oman työpäiväni jaan useampaan osaan ja välillä teen esimerkiksi ruoan tai siivoan ja jatkan taas töitä sopivassa välissä. Aiemmin meni pari tuntia päivässä pelkästään työmatkaan joten aikaa kuitenkin tuntuu olevan enemmän huomattavasti.

Tässäkin helpottaa huomattavasti se, että me ei olla kumpikaan miehen kanssa stressaavaa tyyppiä. Otetaan asiat sellaisina kuin ne on eikä turhaan murehdita siitä, mihin ei voida itse vaikuttaa. Toki iso talo ja oma piha on myös plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6

Vierailija kirjoitti:

Jaksan erittäin hyvin. Valitsin itselleni puolison, jonka kanssa oikeasti haluan olla. Olemme myös kasvattaneet lapsemme sellaisiksi, että heidän kanssaan viihtyy erittäin hyvin. Vietämme muulloinkin paljon aikaa yhdessä perheen kesken, joten tämä ei ole meille mitenkään erityisen poikkeuksellinen tilanne. 

Minäkin olen valinnut itselleni puolison, jota jaksaisin ikuisesti. Minäkin vietän paljon aikaa perheemme kesken. Lapsemme olemme kasvattaneet mielestäni hyvin, mutta he ovat kuitenkin vasta pieniä lapsia, jotka tarvitsevat erittäin paljon ulkoilua ja aktiviteetteja. Joten kyllähän se vaatii meiltä vanhemmilta erittäin paljon, että pystymme pitämään arjen tasapainoisena ilman koulun, eskarin, kerhon, harrastusten, ystävien ja sukulaisten apua - ja vielä tekemään omatkin työmme.

Toiset osaa kasvattaa lapsensa ilman ulkopuolisia laitoksia, toiset ei. Ensin mainituille, yllätys yllätys, nykytilanne ei ole mitenkään erityisen raskas tai haastava. Jälkimmäiset ovat pulassa jo parin viikon jälkeen. Ei pitäisi tehdä lapsia, jos ei kykene niitä kasvattamaan ja hoitamaan.

Ei tässä kasvatuksesta ole kiinni, vaan siitä, että on yksinkertaisesti mahdotonta auttaa 6-vuotiasta etsimään kadonnutta legoukkelin hattua samalla kun puhuu asiakaspuhelua. Se paine, että sinun pitäisi suorittaa montaa asiaa yhtä aikaa ja aina on riittämätön olo ja huono omatunto, ei johdu siitä etteikö osaisi kasvattaa lapsiaan. Myös hyvin kasvatetut lapset tarvitsevat vuorovaikutusta, huomiota ja apua myös minun työpäiväni aikana. Ennen sitä antoi koulu/päiväkoti, nyt yritämme me vanhemmat revetä kahtia.

Mitä sinä teet työksesi, jos se ei ole karanteeniolosuhteissa pienten lasten kanssa mikään issue?

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvalittu aviomies ja lapsi jo maailmalla. Hyvin pyyhkii.

Aviomies ja lapsi maailmalla - sittenhän Sinulla ei ole mitään hätää!