Lue keskustelun säännöt.
Miksi en kestä yhtään työttömyyspätkiä? Romahdan, sekoan, raivoan ja itken 24/7. Olen pätkätöissä
01.04.2020 |
Taustastani sen verran, että olen tehnyt sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia kymmenen vuotta ja olin töissä lähes tauotta ensimmäiset 8 vuotta. Nyt parin viimen vuoden aikana sopimusteni väliin on alkanut tulemaan viikon tai muutaman viikon taukoja. Olen ollut todella stressaantunut pätkätöiden takia. Minulla on jatkuva huoli tulevaisuudesta ja töiden jatkumisesta. En ole saanut vakituista paikkaa hakemisesta huolimatta. Itsetuntoni on romahtanut pohjalukemiin. Olen alkanut inhoamaan itseäni ja pitämään itseäni huonona ja arvottomana.
Minulla on jatkuva stressi ja ahdistus. Oireilen jo fyysisesti. Minulla on jatkuvasti päänsärkyä, suolistovaivoja, sydämentykytystä, ruokahaluttomuutta ja olen laihtunut puolessa vuodessa 10 kg (ja olin jo ennästään laiha).
Kun joudun työttömäksi, romahdan henkisesti ihan kokonaan. Itken monta tuntia päivässä, erakoidun, saan raivareita joka asiasta ja minulla on itsetuhoisia ajatuksia. Sekoan täysin. En ole yhtään oma itseni. Töissä ollessani olen hyvin tasainen ja hillitty luonne. Olen rauhallinen ja hyvähermoinen enkä suutu mistään ja olen saanut jopa kiitosta siitä, että olen aina niin järkevä. En ymmärrä, mikä minuun menee työttömyyspätkien aikana. Oireilu alkaa jo määräaikaisen pätkän loppupuolella ja loppuu töihin palatessa. Huomaan kyllä olevani töissäkin lievemmin ehkä masentunut tai mielialani on muuten alhaisempi. Ja minulla on fyysisiä stressioireita töissäkin, mutta pysyn henkisesti paremmin kasassa.
En oikein ymmärrä, mikä minua vaivaa. En jaksa enää itseäni. Onkohan tämä seuraus pitkäaikaisesta, vuosia kestäneestä stressistä?
Kommentit (38)
Kyllä nykyaika on stressaavaa. Ihmisillä ei ole oikein pysyvyyttä monillakaan elämän osa-alueilla. Itsellä ihmissuhteet on se asia, missä olen joutunut opettelemaan kovuutta. Kun menettää ystäviä ja romanttisia suhteita, on ajateltava, että tuleehan niitä uusia. Jo lähtiessä mukaan pitää ottaa huomioon miten paljon kannattaa panostaa ja luottaa. Tavallaan se on luonnotonta, mutta pärjätäkseen pitää ohjata psyykeä käyttäytymään vähän eri tavalla. Maailma ei ole entisensä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä saan jatkuvasti paniikkikohtauksia jos yt-neuvottelut käynnissä. Jos firmalla menee hyvin, mullakin menee hyvin. En edes pidä työstäni, mutta se takaa säännöllisen tulon ja raha takaa turvallisen ja siedettävän arjen. Ja ihan duunari olen, eli lähes kaikki menee mitä tulee eli ei ole mitään kymppitonnien puskurirahastoja joita jokaisella palstalaisella tuntuu olevan. Raha stressaa ihan älyttömästi, eikä auta mikään "se on vain rahaa" ajattelukaan. Ilman rahaa alta koti, auto, harrastukset, jne. Joten ei se ihan vain rahaa ole.
Jotkut ovat high in openness eli avoimia uudelle ja epävarmuus haittaa vähemmän. Mikäli luonne on päinvastainen eli low in openness, epätietoisuuden tunne aiheuttaa paljon enemmän. Jossain toisessa tilanteessa siitä olisi hyötyä, mutta pätkätyömaailmassa ei.
Sulla voi olla jotain traumoja, jotka tilanne laukaisee. Terapia voi auttaa.
Meidän yhteiskuntamme rakenteet valitettavasti lisäävät pahoinvointia.
Minulla on ollut masennus ja paniikkihäiriö 15-20 vuotta sitten. Kumpikin oireilee ajoittain edelleen, mutta muuten olen pärjännyt hyvin. Varmaan niiden takia olen nykyään yliherkkä kaikelle epävarmuudelle ja muutoksille. Sopeudun kyllä uusiin työpaikkoihin ja työtilanteisiin nopeasti, mutta kaipaan silti perusturvaa, jonka vakituinen työ toisi.
Tuntuu, ettei näin voimakas reaktio työttömyyteen ole normaali. En osaa ottaa työttömyyspätkää lomana vaan lamaannun ihan täysin. Joku trauma tässä on varmasti taustalla. En osaa käsitellä tätä asiaa kuin aikuinen ihminen. Tämä on kuin lapsenomainen pelko hylätyksi tulemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti en pysty auttamaan oireisiisi, mutta apua kannattaa hakea ja ottaa vastaan.
Kuulutko liittoon? Ensinnäkin kannattaa selvittää onko työvoimnantarve pysyvä. Onko työnantajasi näissä ketjutuksissa yksi ja sama esim. HUS vaikka työskentelisit eri yksiköissä. On lainvastaista ketjuttaa työtä varsinkin, jos työvoimatarve on pysyvä. Yleensä pidetään hyväksyttynyt, että on kaksi määräaikaista työsuhdetta ja tämän jälkeen saa toimen/vakituisen työpaikan. Täysin lainvastaista on tehdä pidempiä ketjuja tai kikkailla määräaikaisuuksilla. Jos sinä sijaistat jotain. Työsopimuksessa pitää lukea ketä sijaistat. Ei mitään epämääräistä. Jos et ole liitossa niin liity. Liitosta saa laki neuvoja tai sitten yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen. Jos teet pätkätöitä vuokrafirman kautta tämä ei päde.
Jos olet tehnyt 8 vuotta töitä samalle työantajalle tässä on jo todella räikeästi rikottu lakia ja esim. kv tessiä.
Niin, normaali ja normaali. Ei ehkä työttömyyteen sinällään, mutta traumaan taas täysin normaali reaktio. Trauman aktivoituessa ei voi myöskään valita omia reaktioitaan. Mä en ole päässyt omistani terapiankaan avulla ainakaan vielä, mutta sekin on helpottanut jo paljon, että ymmärrän mistä ongelmani johtuvat. En olekaan hullu tai hysteerinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen jatkaa vielä, että mulla työttömyys sinällään ei aiheuta tuollaista, mutta kela ja sossut toimivat traumatriggerinä, mikä on todella piinallista. Pelkään ihan tosissani niitä tahoja ja vallankäyttöä heidän taholtaan. Saan paniikkikohtauksia jos pitää soittaa kelaan.
Kiitos neuvoista. Kuulun liittoon. Liiton sivuilla näyttää olevan pätkätyölaskuri. Otan asiakseni selvittää, onko kaikki mennyt ihan lakipykälien mukaan.
Olen ollut kaikki vuodet samalla työnantajalla julkisella sektorilla (tyyliin HUS, vaikka ei ole juuri se). Työkohde on vaihtunut. Osa pätkistä on selkeitä sairasloman sijaisuuksia, mutta suurin osa on epämääräisiä toiminnan vakiintumattomuuksia.
Olen epäillyt joskus, että nämä työttömyyspätkät voisi olla jotain kikkailua. On sattunut tällaista, että olin kerrankin pari viikkoa työttömänä ennen kuin aloitin uudessa paikassa. No siellä selvisi, että siellä oli ollut eläkkeellä oleva henkilö töissä nämä pari viikkoa eli tarvetta työvoimalle olisi ollut.
Jos olen vaikka vuoden töissä enkä sijaista varsinaisesti ketään, silti minulle ei tehdä vuoden sopimusta vaan se laitetaan kuukauden tai parin pätkissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpottavaa kuulla, että en ole ainoa. Ehkä minullakin on joku tiedostamaton trauma tässä taustalla.
Minä en jaksa edes joka työttömyyspätkällä ilmoittautua kelalle tai työkkäriin/liittoon, koska inhoan työkkärin kanssa asioimista. Nyt tulee varmaan pidempi työttömyyspätkä tämän koronan takia ja näen jo itseni olevan karenssissa koko kesän, koska en halua kursseille tai työtoimintaan.
Läheisellä ravintolayrittäjällä on samanlaiset fiilikset, sieltä kantautuu joskus sulkemisen jälkeen karjahtelua ja vihaista tiuskintaa. Ei ole hänelläkään helppoa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos neuvoista. Kuulun liittoon. Liiton sivuilla näyttää olevan pätkätyölaskuri. Otan asiakseni selvittää, onko kaikki mennyt ihan lakipykälien mukaan.
Olen ollut kaikki vuodet samalla työnantajalla julkisella sektorilla (tyyliin HUS, vaikka ei ole juuri se). Työkohde on vaihtunut. Osa pätkistä on selkeitä sairasloman sijaisuuksia, mutta suurin osa on epämääräisiä toiminnan vakiintumattomuuksia.
Olen epäillyt joskus, että nämä työttömyyspätkät voisi olla jotain kikkailua. On sattunut tällaista, että olin kerrankin pari viikkoa työttömänä ennen kuin aloitin uudessa paikassa. No siellä selvisi, että siellä oli ollut eläkkeellä oleva henkilö töissä nämä pari viikkoa eli tarvetta työvoimalle olisi ollut.
Jos olen vaikka vuoden töissä enkä sijaista varsinaisesti ketään, silti minulle ei tehdä vuoden sopimusta vaan se laitetaan kuukauden tai parin pätkissä.
Kannattaa etsiä liittosi sivuilta suoraan liiton lakimiehen yhteystiedot ja laittaa sähköpostia. Nyt heilläkin on kiirettä koronan takia. Mutta yleensä nämä isot toimijat kuten HUS toimivat eri yksiköissä eri tavalla esim. joku yksikkö noudattaa kirjaimellisesti lakia ja toiset yksiköt eivät. Esim. HUS:n yksiköillä ei siis ole mitään yhtenäistä linjaa. Kaikkein törkeintä tästä tekee sen, että toimtaan kunnan/valtion rahoilla ja rikotaan/tessiä räikeästi. Jos olet yksityisessä firmassa niin tietysti laki koskee heitä samalla lailla.
Olen itse ollut seuraamassa vieressä, kun kaksi työntekijää haastoi Tehyn oikeusturvakuutuksella HUS:n oikeuteen. Syrjinnästä ja määräaikaisuuksien ketjuttamisesta. Toinen oli Hussissa noin 5 vuotta ja toinen yli 10. Hussi halusi sopia asian ennen oikeuden käyntiä ja työntekijät saivat 7 kk palkan ja toinen 11 kk palkan. Esim HUS ei näitä halua oikeuteen, koska tiedot ovat kaikkien saatavilla eli julkisia.
Mutta liiton lakimieheen vaan yhteys...
Tee juuri päinvastoin kuin haluaisit eli jättäydy hetkeksi kokonaan työttömäksi. Kohtaa se pelkosi. Huomaat että olet ihan yhtä arvokas ihminen vaikket olisikaan työssä sillä hetkellä. Olet hyvä ihminen joka haluaa olla hyödyksi, mutta jos työpaikkasi ei sitä arvosta antamalla sinulle kunnon sopimusta ilman taukoja, niin ei sinunkaan tarvitse arvostaa työpaikkaasi.
Olet myös antanut työpaikallesi viestin että sinua voidaan kohdella noin kun esität rauhallista tilanteesta huolimatta. Jos et halua jäädä työttömäksi enää hetkeksikään, niin sinun tulee ilmaista siellä selvästi että pätkittäminen ei enää sinun kohdallasi käy ja antaa kaksi vaihtoehtoa, joko saat haluamasi sopimuksen tai sanot heihei työpaikalle. On mahdollista että työpaikalla sanotaan että tervemenoa, mutta sinä itse tiedät että he menettävät siinä paljon.
Elämä on liian lyhyt tuollaiseen. Pidä puolesi. Työ on kuitenkin vain työtä. Sinulla on yksi elämä ja et halua huomata vanhana että olet elänyt sen paniikissa muiden ihmisten ohjailtavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuukohan ihan rahasta. Joku lääkäri varmaan heti kirjoittaisi masennuslääkereseptin. Luulen kuitenkin, että kyse on vain olosuhteista. Eli rahan puutteesta.
Pidätkö itse työttömiä ihmisiä arvottomina, laiskoina, huonoina tai halveksittavina?
Oletko lapsuudessasi saanut olla arvokas ihminen omana itsenäsi, ilman mitään suorituksia?
Oletko saanut itkeä, olla pettynyt tai tuntea negatiivisia tunteita, vai onko pitänyt ostaa hyväksyntä olemalla aina kiltti ja reipas?
Miten vanhempasi puhuivat toisista ihmisistä?
Mitä tapahtuisi jos joutuisit nyt vaikka ikuisesti työttömäksi ja monet ihmiset tulisivat osoittamaan sinulle halveksuntaa?
Mitä se muuttaisi sinussa?
Jotenkin samaistun tähän. Olen itse ollut pitkään työttömänä ja työkokeilu yms kierteessä. Syö se ihmistä, kun kiitellään aina kauheasti ja palaute on erinomaista, mutta edes pientä palkkatukipaikkaa ei voi saada. Sun tilanne on varmasti kuormittava. Mikäli saisit sanottua tuosta ahdistuksesta, voisit saada apua siihen. Itse olen saanut asiallista tukea masentuneisuuteen ihan julkisella terveysasemalla.
Tuo työkokeilukierrekin on varmasti raskas. Ei ole helppoa opetella uutta paikkaa, todistaa olevansa hyvä työntekijä ja yrittää parhaansa. Tämä kaikki ilman palkkaa ja mitään takuuta työpaikasta. Hienoa, että olet saanut apua.
Minä itse en pidä muita työttömiä huonoina tai epäonnistuneina ihmisinä. Ajattelen niin vain itsestäni. Meillä ei näytetty kotona mitään negatiivisia tunteita tai heikkoutta eikä itketty kenenkään nähden. Olen oppinut esittämään reipasta ja peittämään tunteeni. Olen vähän ylikiltti ja ylitunnollinen ja minua on helppo huijata ja käyttää kiltteyttäni hyväksi. Ehkä olisi hyvä oppia jämäkkyyttä.
Pelkään jääväni pitkäaikaistyöttömäksi. Olin nuorena usean vuoden ajan työtön. Tavallaan siihen tottui. En muista kokeneeni tällaista häpeää, mitä tämä "on-off-työsuhde" aiheuttaa.
Oletko aiemmin ollut mt-potilas?
Itselle on jäänyt vaikean lapsuuden ja pitkien hoitojaksojen jälkeen sama homma. Muuten toimin ja tunnen normaalin ihmisen tavoin, mutta tarvitsen selkeät rutiinit elämään.
Itsellä nyt kun teen etätöitä ja tietyt rutiinit puuttuvat, on ainut vaihtoehto ollut yrittää keksiä uusia. Eihän ne sama asia ole, mutta helpottaa kuitenkin. Käyn joka päivä samaan aikaan kävelyllä, syön lounasta kuin olisin lounastunnilla. Hankin tietoisesti kotiini ärsykkeitä, kuten radion taustamelun. Olisiko tällaisesta sinulle hyötyä?