Minulle puhutaan kuin pikkulapselle
Miten saan tuon tyylin oikeasti loppumaan. En jaksa enää kun olen kuitenkin 27v. Pahimpia on sukulaiseni jotka ei edes halunneet onnitella syntymäpäivilläni.
Tuntuu kuin olisin viallinen neula ehjässä neulatyynyssä joka halutaan poistaa.
Kommentit (3)
Sama täällä. Vaikka olen jo kolmekymppinen, niin mulle puhutaan kuin ymmärtämättömälle lapselle. Mulle selitetään asiat rautalangasta vääntäen, kuin selkokieliset uutiset ylen radiossa, varotellen ja jopa hieman lässyttäen. Kuin hauraalle, aralle pikkukoiranpennulle, kuin olisin hutera korttitalo joka saattaa hajota totaalisesti pienimmästäkin erehdyksestä. Äärimmäisen ärsyttävää. Muutaman kerran olen asiasta eri ihmisille maininnut, ja kas kummaa! Sitten minä olenkin heti joko "hullu" tai "onpa se nyt herkkä kun noin pienestä suuttuu". Voi vittusaaatananprkl kusiaivot, ei näköjään riitä sekään että oon vetäny porukkaa turpaan (ehkä johtuu siitä, että monikaan ei tätä tiedä). Mitähän pitää tehdä että menee jakeluun.
Tahallista syrjintää tuo on ja kun ei ole isoa kaveri porukkaa tukena niin on helppo iskeä ja siten syyttää heikkoa hulluksi ja kiukuttelevaksi jupisevaksi vauvaksi.
Samoja kokemuksia.. Oon suvun nuorin niin ehkä johtuu siitä osittain.. Mä kohtaan tuota käytöstä kyllä ihan kodin ulkopuolellakin.