Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli vielä parempi, varsinkin loppupuoli. Kommunismi kaatui, eikä hetkeen kukaan sen perään haikaillut. Oli vapaus ja toivo ja ilo elämässä.
90-luvun alkupuoli oli vielä hyvää ja vaurasta aikaa Suomessa. Sitten Viinanen, Aho ja Kullberg saivat jatkuvilla 'lama tulee'-puheillaan aikaan oikein veret seisauttavan laman ja devalaatiolla suomalaisten ostovoimasta leikkautui 50%. (Saksan markan pitkäaikainen kurssi oli ollut noin 1 DEM = 2 FIM, mutta devalvaation jälkeen markka sidottiin EMUun kurssila 1 DEM = 3 FIM)
Ja ei, syynä ei ollut valtion kovat vastuut ja se että maa olisi elänyt velaksi. Päinvastoin Ahon hallituksen aloittaessa valtionvelkamme oli lähes nollilla, alle 10 miljardia.
Mitä hittoa??? Juuri 90-luvun alussa iski kova lama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllähän kiusaaminen oli hyvin tavallista 80- luvulla. Jopa opettajat saattoivat olla kiusaajia.
Tämän allekirjoitan täysin.
Mutta miten tuo eroaa nykyajasta?
Vierailija kirjoitti:
Kaduilla oli paljon agressiivisia puliukkoja. Kaikki polttivat tupakkaa. Viihde oli TV1 tai TV2 ellei baariin lähtenyt. Savuisessa ravintolassa syötiin pippuripihviä. Tykkäsin kyllä silti.
Erikoista, mulla on samanlaiset muistikuvat aggressiivisista pultsareista stadissa, jotka yrittivät tarttua monesti pikkutyttöihinkin, itsekin juoksin äidin luo turvaan.
Kerran yksi tuli väkisin meille kotiinkin, kun äiti ja isä olivat kaupassa - siitä jäi kova pelko näitä kohtaan. Onneksi vanhemmat tulivat pian kotiin ja ajoivat ukon ulos.
Niitä asui meidän roskiksessakin, pelästyi monesti kun avasi roskiksen kannen, niin siellä oli pultsari tupot nenässä, ilmeisesti imppasi jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli vielä parempi, varsinkin loppupuoli. Kommunismi kaatui, eikä hetkeen kukaan sen perään haikaillut. Oli vapaus ja toivo ja ilo elämässä.
90-luvun alkupuoli oli vielä hyvää ja vaurasta aikaa Suomessa. Sitten Viinanen, Aho ja Kullberg saivat jatkuvilla 'lama tulee'-puheillaan aikaan oikein veret seisauttavan laman ja devalaatiolla suomalaisten ostovoimasta leikkautui 50%. (Saksan markan pitkäaikainen kurssi oli ollut noin 1 DEM = 2 FIM, mutta devalvaation jälkeen markka sidottiin EMUun kurssila 1 DEM = 3 FIM)
Ja ei, syynä ei ollut valtion kovat vastuut ja se että maa olisi elänyt velaksi. Päinvastoin Ahon hallituksen aloittaessa valtionvelkamme oli lähes nollilla, alle 10 miljardia.
Lama alkoi jo Wärtsilän konkurssista ja rakennusalan ylikuumenemisesta. Sitten meni ravintola-ala ja kuntatalous kriisiytyi.
Koko 90-luvun alku oli luisua laskuu.
Onneksi ihmiset keskittyivät kulttuuriin ja monet perheeseen. Toisten perheet ikävä kyllä hajosivat ja köyhtyivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ehdottomasti! Vaginat olivat keskimäärin 8,4% kireämpiä 80-luvulla.
Ja naisilla oli karvat.
Tämä on kyllä pitkä miinus! Karvaton pieni pimppa on kiihottava.
80-luvulla miehet tykkäsi naisista.
Ja naiset tykkäsi selkeästi miehistä. Se oli kaikenkaikkiaan normaalia aikaa.
Nyt on elämä yhtä hullutusta näiden muzujen, kummien puolisukupuolien ja muiden sateenkaarilaisten loukkaantujien kanssa.
Juu. Homoja ei ollut lainkaan.
Silloin homous oli vielä 'parannettavissa'.
*Köh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllähän kiusaaminen oli hyvin tavallista 80- luvulla. Jopa opettajat saattoivat olla kiusaajia.
Tämän allekirjoitan täysin.
Mutta miten tuo eroaa nykyajasta?
Asiasta ei puhuttu sitäkään vähää kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Tämä pitää paikkansa. 80-luvun puolivälissä suurin osa luokkakavereistani eivät ikinä olleet olleet lentokoneessa. Ulkomaan matkailu taisi yleistyä isommin kansan keskuudessa vasta 90-luvun laman jälkeen.
Höpöhöpöä taas. Ulkomailla käytiin hyvin yleisesti, muttei aina lentokoneella. Interreilauksen kulta-aikaa oli se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Kyllä minun mielestäni monet kävivät etelänmatkoilla.
Aivan. Ne rikkaat. Jos olit tietyissä kouluissa, kaikki naapurisi saattoivat olla rikkaita. Kyseessä on harha.
Todellisuudessa matkustelu kauemmaksi tuli normaaliksi vasta EU-aikana.
Oli normaalia jo 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Palkat eivät olleet isoja, toimistotyöntekijän palkka upposi ruokaan ja vuokraan, vaatteita ei juuri ostettu! Vuokra-asuntoja oli tarjolla niukasti, matkustaminen oli kallista, kiusaaminen kukoisti, niin koulussa kuin työpaikoillakin! Opiskelijat saattoivat vain unelmoida yksiöistä! Työttömiä oli tuolloinkin, pitkäaikaistyöttömyys oli tosin harvinaista! Jokin asia oli silloin paremmin, muttei läheskään kaikki!
Pikku sihteerikkö oli tosikko jos suuttui kun johtajasetä kävi vähän pyllylle läpsimässä! Me too - sta ei oltu kuultukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ON tämä hullua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luku oli vielä parempi, varsinkin loppupuoli. Kommunismi kaatui, eikä hetkeen kukaan sen perään haikaillut. Oli vapaus ja toivo ja ilo elämässä.
Ja ajatelkaa - nyt meillä on kommarit hallituksessa!
Oletko jotenkin nuori? Niin ne olivat silloinkin.
Silloin niitä oli oikeasti, ja ihmiset tiesivät mitä termi oikeasti tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vau, mutta -50, -60, -70 luvut ne olivatkin ne parhaat. Sodan jälkeistä Suomea rakennettiin kybällä. Töitä riitte kaikille ja ihmiset oli luonnollisia ja mukavia. Tuli nuoriso musiikki ja muoti. Interrailattiin ja liftailtiin ympäri Eurooppaa. Voi jee niitä aikoja, kumpa tietäisitte.
Taitaa jo dementia vaivata. 50- ja 60- lukujen Suomi oli köyhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Kyllä minun mielestäni monet kävivät etelänmatkoilla.
Aivan. Ne rikkaat. Jos olit tietyissä kouluissa, kaikki naapurisi saattoivat olla rikkaita. Kyseessä on harha.
Todellisuudessa matkustelu kauemmaksi tuli normaaliksi vasta EU-aikana.
Oli normaalia jo 70-luvulla.
Oli tasa-arvoa, että muutkin kuin rikkaat matkusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat eivät olleet isoja, toimistotyöntekijän palkka upposi ruokaan ja vuokraan, vaatteita ei juuri ostettu! Vuokra-asuntoja oli tarjolla niukasti, matkustaminen oli kallista, kiusaaminen kukoisti, niin koulussa kuin työpaikoillakin! Opiskelijat saattoivat vain unelmoida yksiöistä! Työttömiä oli tuolloinkin, pitkäaikaistyöttömyys oli tosin harvinaista! Jokin asia oli silloin paremmin, muttei läheskään kaikki!
Pikku sihteerikkö oli tosikko jos suuttui kun johtajasetä kävi vähän pyllylle läpsimässä! Me too - sta ei oltu kuultukaan!
Opintotuki oli lainapainotteinen, valtionvelka tosin lähes olematon. Oli vuoden tapaus jos kirkonkylällä nähtiin n. ekeri kulkevan, perheellä oli vain yksi auto, joillakin vain Lada, jolla huristeltiin kesällä sukulaisiin! ABC-llä ei pysähdytty syömään, vaan omat eväät oli mukana, räpsyripsistä ja hiuspidennyksistä ei ollut kukaan kuullutkaan, karkkipussit olivat max. 100 g ja herkkuja oli muutenkin vähemmän tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turvallisuus oli aivan eri luokkaa. Sananvapaus, mielipiteiden ilmaisu, terve paheksunta, yleinen oikeudentaju, kristilliset arvot. Vähemmän tavaraa oli, mutta katukuva ja koko elämä oli suomalaista. Hiljaista, järjestystä, ei kaaosta. Suomen mädätys on alkanut jo 70-luvulla tietyistä huume-kommari-ateisti-pirunpalvoja-piireistä.
1970-luvulla alkoi hyvien käytöstapojen rappeutuminen!
No olen +30v. ja elänyt kyllä yhtä lamaa koko elämäni!:( Synnyin rutiköyhään perheeseen ja siitä ysärin lama, melkein heti, 2008 alkanut kun itse aikuinen jne. opiskellut ja ollut työtön vaan sit aikuisiällä itse, muutama hyvin lyhyt pätkä töitä ja neki nenimmäkseen näitä ilmaistöitä joita ilmeisesti koko loppuelämäkin vaan edessä:(
80-luvun alku- ja loppupuoliskot erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. 80-luvun alussa oli vielä aitoa tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ihmisiä ei kilpailutettu toisiaan vastaan. Ne, joilla oli enemmän, jakoivat ilomielin vaurauttaan huonompiosaisille.
80-luvun lopulla sen kaiken tuhosi materialismi, ylimielisyys ja nousukasmainen röyhkeys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se taisi olla. Hyvinvointivaltio parhaimmillaan ainakin täällä Suomessa. Sitten tuli lama ja liityttiin unioniin. Onhan EU tuonut paljon hyvääkin ja isoja etuja meille, mutta kyllähän se osaltaan romutti sen 80-luvun onnen ja riippumattomuuden.
Se 1980-luvun Suomi kuunteli hyvin tarkkaan mitä Neuvostoliiitossa ajateltiin ja ulkopoliitiikkaa käytettiin sisäpolitiikan lyömävälineenä. Suomi oli hyvin kaukana riippumattomuudesta.
No totta kyllä tämäkin. Pointtini oli vain se että Euroopan unioniin liittyminen osaltaan vaikutti laman ohella siihen että enää ei ollutkaan 80-luvun Suomen kaltaista hyvinvointia. Vaikka EU jäsenyys tuo kyllä tänäkin päivänä enemmän hyötyjä kuin haittaa.
Kerro edes yksi asia mikä oli silloin paremmin.
Ainakin Suomi oli siihen aikaan turvallinen maa. Nyt kukaan ei esimerkiksi jätä vauvaansa vaunuihin kaupan oven eteen kaupassa käydessään, 80-luvulla tuo oli normaalia.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun alku- ja loppupuoliskot erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. 80-luvun alussa oli vielä aitoa tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ihmisiä ei kilpailutettu toisiaan vastaan. Ne, joilla oli enemmän, jakoivat ilomielin vaurauttaan huonompiosaisille.
80-luvun lopulla sen kaiken tuhosi materialismi, ylimielisyys ja nousukasmainen röyhkeys.
Tämä on aivan totta! 1980-luvun puolessavälissä tuli selvä muutos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen mielikuvia täällä on. Ostovoima on nykyään paljon parempi kuin silloin
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#dad3e1…
Asunnot oli halvempia 80- ja 90-luvulla.
Ainan. Muttei suhteessa tuloihin.
Nämä mielikuvat jostain menneestä on täysin kuvitteellisia. Ihmisten elintaso on nykyään täysin eri kuin aiemmin.
Ja olin itse nuori 80-luvulla. Hauskaa oli. Mutten minä tee johtopäätöksiä oman mutu tuntuman mukaan.
Ei ole mielikuva. Ihan konkreettisesti koettu. Kyllä minä älyän, mitä tuloillani pystyn ostamaan. Ei kaikilla aloilla ole tulot nousseet.
Mielikuvasi on täysin väärä.
No tuolloin mun palkalla sai kerrostalokaksion Helsingistä ja omakotitalon maalta. Toki pankkilainaakin tarvittiin, mutta se oli kevyt maksaa pois. Nyt mun palkalla, joka on about kaksinkertainen tuolloiseen ei osteta edes mökkiä.
Olisi varaa ostaa jos eläisit yhtä vaatimattomasti kuin 80-luvulla.
Alue: Aihe vapaa
Höpö höpö. En edes tuntenut yhtään rikasta tai keskivertoa varakkaampaa ihmistä 80-luvulla, mutta monet tutut kävivät etelänmatkoilla ainakin joskus. Matkoilta tuotiin tuliaisiksi nukkeja, joita pidettiin kirjahyllyissä.