Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Olihan se. Pakko myöntää. Olisin kyllä halunnut nähdä myös 50-60-luvun vaihteen. Silloin oli tyyliä!
Kyllä. On totta. Kasari oli hyvää aikaa.
N64
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllähän kiusaaminen oli hyvin tavallista 80- luvulla. Jopa opettajat saattoivat olla kiusaajia.
Tämän allekirjoitan täysin.
Puutyönopettajamme yläasteella kiusasi "nynnyjä" poikia. Nolasi ja saattoi pilkkoa surkean käsityön lyömällä höyläpenkin nurkkaan.
Opetti myös mm. maantietoa ja matematiikkaa, erään tyhmemmän oppillaan koevastauksia lueskeli naureskellen luokalle.
Ne olivat itse kokeneet vielä pahempaa aikanaan koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta ruokakassijutusta sanoisin sen verran, että ei 80-luvulla ollut kenellekään mitään tarjolla ilman vastiketta. Sellainen olisi ollut ennenkuulumatonta.
Eli se ilmainen ruokakassi synnytti ne jonot.Vielä 80-luvulla tyydyttiin siihen mitä oli, ja pulinat pois.
Eipä ollut kymmenenlaista kouluruokaa, vaan yhtä. Ja sitä syötiin kiitollisina. Edeltävät sukupolvet oli syöneet puuroa ja keränneet kouluun puolukoita.
Ei ollut pelleilyä sukupuolien, ruokavalioiden yms. kanssa. Suomessa näki suomalaisia ja turisteja sivistysmaista. Piste.
Erilaista oli se, että sota oli niin lähellä vielä, että kotimaata rakastettiin ja ihmisiltä löytyi sellaisia asenteita kuin asioiden arvostaminen ja uurastaminen hyvän tavoitteen vuoksi.
Assburger kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Ei se paratiisi ollut, kuten ei nykyaikakaan taas omista syistään.
Ap. kysyi mm., oliko kiusaaminen harvinaisempaa. Siihenkin vastaan, että ei. Ainakin meidän koulussa oli paljon kiusaamista eikä siihen usein edes puututtu, opettajat vähättelivät ja joskus jopa vähän osallistuivat kiusaamiseen.
Muistan nähneeni lapsena 80-luvulla tappeluita kadunkulmissa pari kertaa, vaikkemme asuneet mitenkään huonolla seudulla. Väkivaltaan ja öykkäröintiin kai suhtauduttiin silloin enemmän osana tavallista elämänmenoa. Nykyään ihmiset ovat tietoisempia oikeudestaan tulla kohdelluksi asiallisesti ja oikeudestaan koskemattomuuteen.
Nämä vain esimerkkeinä.
Ei nykyaikakaan kyllä paratiisi ole.
Naapurikylän nuorinoseurantalolla kun kävi diskossa, ei poika voinut mennä yksin vessaan, naapurikyläläiset hakkasivat.
Syyksi riitti, että on naapuripit
No, nykyisin ne käyttää huumeita ja tappaa toisiaan. Eivät osaa lukea eikä kirjoittaa.
Onko se parempi?
Antilope oli mun hajuvesi, niin, nuoruus oli hyvää aikaa, tämä 2020 luku ei niinkään kun vaivoja jotka ei parane.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat hurahti downshiftaamiseen. Muutettiin maalle ja elettiin miltei omavaraistaloudessa. Naapuri aloitteli luomuviljelyä. Ei kaikilla ollut mitään ökyelämää kasarilla.
Ei meilläkään mitään ökyelämää ollut. Ihmiset tekivät lujasti töitä, mutta osattiin iloita ja nauttia asioista. Tavoitteet oli ihmisen kokoisia, ei mitään ylettömyyksiä. Kuka ökyelämää olisi tarvinnut?
Matkustelu oli kivaa. Euroopassa oli erilaisia maita ja kaikilla omat valuutat. Interraililla kun ylitettiin raja ja tarkastettiin passit ja matkaliput, vaihdettiin kolikkopussien sisältö pikapikaa, ja opeteltiin ymmärtämään frangin, liiran, Deutsche Markan, punnan, kruunun tai liirojen arvo.
Aspergeria ei vielä oikein tunnettu, joten diagnooseja ei osattu jakaa. Mutta kasarilla oli liki täystyöllisyys. Työnantajat eivät jatkuvasti yrittäneet kusettaa työehdoissa. Ei mitään "tilapäistä" auton käyttömaksua, halpa pensa. Halpa sähkö. Elokuvien, musiikin ja TV:n kulta-aika. Ei persuja valehtelemassa ja vihaamassa omiaan. Sairaanhoito joka oikeasti toimi, paremmin ainakin kuin nyt.
Kasarin ainoa virhe oli päästää kokoomus takaisin hallitusvastuuseen, millä mitätöitiin kaikki se työ jonka Kekkonen teki suojellakseen hyvinvointivaltiota. Seuraavaksi kokkareet sitten vapauttivat pankkien säätelyn, holtiton luotottaminen alkoi ja sitten tulikin jo pankkikriisi ja ysärin lama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Limudiscoja oli joka paikassa, nuorisotiloilla, luokkakavereiden kanssa talojen kerhotiloissa ja kodeissa.
Kesäisin mentiin bussikuljetuksella kesäsiirtoloihin. Luokassa jaettiin hakemuslomakkeet aina keväällä.
Kirjekavereita oli ihan ulkomaita myöten.
Hain australialaista poikaa kirjekaveriksi 80-luvulla. Sain malesialaisen muslimitytön. No tulihan sitä englantia siinä harjoiteltua. Mutta oli iso pettymys.
No taatusti!!
Mun luokkakaveri sai kirjeenvaihtokaverin Itävallasta (Austria), ja kysyi onko siellä paljon kenguruita! 🤣
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla ei ollut muuta hienoa kuin aerobic ja trikoot. Muu oli synkkää.
Sun pään sisällä taisi olla synkkää. Toivottavasti nyt on valoisampaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oli rumia 80-luvulla. Kellään ei ollut tekotissejä tai hiuslisäkkeitä tai tekoripsiä, paitsi jollain Hollywood-tähdillä. Ihmettelen jatkuvasti, kuinka kauniita nykynuoret on. Kaikilla kalliit merkkivaatteet ja -laukut, ja meikit viimeisen päälle.
Ai jaa. Nykyteinit on pulleroita räpsyripsissään, kenkäharjakulmakarvoissaan ja geelikynsissään. Eivätkä osaa oikein mitään, paitsi tuijottaa puhelintaan. Jalassa tennarit, collegehousut, päällä musta toppis. Hienouden huippu tosiaan.
Kumma ettei tytötkään viitsi laittautua näteiksi. Ja mitä ne osaa ja tekee? Opettajien kertoman mukaan eipä oikein mitään.
Onneksi olin 80-luvun teini. Jäätelö oli hyvää, uimavedet puhtaita ja musiikki ihan parasta!
80 luvulla reissattiin paljon. Käytiin ruotsin laivalla, finnjetillä saksassa, leningradissa, tallinnassa, lapissa, pohjois-norjassa, mustalla merellä, moskovassa, tanskassa, hollannissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle oli hienoa aikaa, mutta naisille ei. Naisia sai häiriköidä vapaasti ja itsekin muistan Apu-lehdestä tuon Pikku Fiat-vertauksen ja kuinka pappa nauroi sille. Vähemmistöilläkään ei ollut helppoa.
No, en tiedä tosta häiriköinnistä. Silloin opittiin että ei kannata ängetä sinne missä on vaarallista ja osattiin pitää puoliaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Matkustihan! Silloin oli interrail, au pair -aika, vaihto-oppilaita, kielikursseja ja pakettimatkoja!
Rahaa sai tekemällä työtä. Jos elit säkissä niin se oli sun omaa tyhmyyttä.
Ja turha selittää että "kun asui kurjalla pikkupaikkakunnalla..." Niin asui moni, ja sieltä pääsi myös pois.
Minäkin kourin pikkujouluissa 1980-luvulla ihan vapaasti. Olipa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Millainen vuosi 1986 oli? Synnyin tuona vuonna, ja kiinnostaisi tietää millä mallilla maailma silloin oli.
Tsernobyl, Olof Palme. Wham ym., Eurooppa oli lähellä ja matkustamisen arvoinen. Käytiin leffassa, teatterissa ja diskoissa.
Tuolloin vielä mahdoton uusien autojen ostaminen kun pärjäämistä korostettiin ja 14%korot niin haitannut ostamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luku oli se asiallinen ja kunnollinen ja ihana aika. Aikuiset esim aikuistuivat eivätkä leikkineet nuorta,
Juu, se johtui siitä, että nuoret hakattiin aikuisiksi ja liian aikaisin harrastettu seksi aiheutti yllärivauvoja.
Oltiin hippejä, kommunisteja ja käytettiin huumeita. Onneksi olin silloin vasta lapsi karmeissa vihreissä, oransseissa, sinapinkeltaisissa ja ruskeissa kuoseissa.
Mutta niin oli muutkin joten mitä väliä! Elämä leveni 80-luvulla juuri sopivasti kun teini-ikä alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Kyllä matkoilla käytiin.
Joo niin kävi. Mäkin pääsin 13-vuotiaana ekaa kertaa ulkomaille, Teneriffalle. Sitä suunniteltiin koko vuosi. Luettiin matkaesite puhki, säästettiin rahaa ja suunniteltiin retkiä mille mennään.
Rais. kaushullu päivystää taas kasariketjussa. Mikä yllätys!