Ärsyttävin murresana?
Kommentit (1115)
Vierailija kirjoitti:
Poriseminen, kun tarkoitetaan juttelua tai puhumista.
Ja kuten joku jo mainitsikin, märiseminen on kamala sana. Itsekin luulin sen tarkoittavan turhaa ulisemista, mutta ilmeisesti se onkin neutraali itkemistä tarkoittava sana.
Rääkyminen on yhtä inhottava sana. Tarkoittaa ainakin minun korvaani rumaa, äänekästä itkua.
Rääkyminen on kirjakieltä, ei murretta. Jossain aikaisemmassa kommentissa joku taisi väittää, että sana "ruveta" on myös murretta. Ei ole, on ihan kirjasuomea.
Tällä ruveta-sanalla on ilmeisesti jokin huono maine. Esim. 50-luvulla maaseudulle tullut opettaja saattoi kieltää sen käyttämisen ainekirjoituksessa, koska se oli muka murre-sana. Ryhtyä tai alkaa, aloittaa oli jotenkin parempaa suomea.
Kiitus.Tosi ärsyttävä,se on KIITOS eikä mikään kiitus.
Haluaisin kuulla perusteluja niiltä, jotka ovat alapeukuttaneet murreilmaisuja, jotka on oikaistu oikeaan muotoon.
Jotenkin ymmärrän sen, että joku on luullut jonkun sanan olevan vaikka "anteheksi" mutta ei voi hyväksyä sitä että tämä virheellinen tieto on ihan kohteliaasti oikaistu.
Samoin murrevitsit:( Ensinnäkin me savolaiset olemme kuulleet varmasti kaikki mahdolliset savolais-vitsit, joten älkää tyrkyttäkö niitä heti jos kuulette jonkun olevan kotoisin Leppävirralta.)
Jos ette ole 100% varmoja mikä on vaikkapa kili, älkää yrittäkö väittää että "kilipaelut" = kilibailut = vuohen jälkeläisen juhlat, olisi jostain syystä savolaisten lammasjuhlat vaikka se teitä itseänne niin makeasti naurattaisikin. (Mikä muutenkaan olisi jokin lammasjuhla? )
P.s. Meillä kotona on ollut vuohia ja lampaita, joten tiedän niiden eron.
P.P.S. Laihialaiset, ymmärrän teitä, jos ette halua kertoa mistä olette kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitus.Tosi ärsyttävä,se on KIITOS eikä mikään kiitus.
Mitä murretta on kiitus? Olisit nyt laittanut vähän tietoa, kun meistä monetkaan eivät ole tuota kiitusta kuulleet.
Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva vanha ystäväni käyttää sanaa kiitus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki sanat turun murteessa. Aivan kuin vammaisen puhetta, ei millään pahalla vammaisia kohtaan."
Turkulaiset kuulostavat aivan virolaisilta muun Suomen korvaan.
Mmmm, virolaisilla oikea ote kieleen: lyhyttä ja nopeatempoista. Sellaista minäkin puhun ja varsinkin jaksan kuunnella. Viron kieltä en osaa, mutta lämpimän tutulta se kuulostaa. Paljon ennemmin jaksan viroa kuin savoa, jota kuunnellessani pitkästyn kuoliaaksi, koska savo on niiiiiin pitkää ja hidasta.
Raumalla syntynyt, Turussa jo yli 30 vuotta asunut.
Lounaismurteella saa asiansa puhuttua ja toimitettua paljon nopeammin kuin savolaisittain viännellen, kierrellen ja kaarrellen.
Juu esim. Raumalainen jolta putosi rommipullo veneen yläkannelta huusi alkannelle että "Rom pot putos ot kii" ja alkanella ollut kaveri ehti ottaa pullon ennen kuin se tippui mereen. Jos tässä olisi käytetty kirjakieltä että "Rommipullo putosi, otatko kiinnii" niin sinne mereenhän se pullo olisi tippunt.
Itse en olisi ymmärtänyt ottaa kiinni, mutta jos suomeksi olisi sanonut, niin olisin tajunnut.
Tuo rom pot kuulostaa vammaisen puheelta.
Ja taas kerran tämä uskomus: "Minun puheeni on hyvää - muiden puhe viallista."
Ei, vaan täällä aikuisten ihmisten palstalla pitää sanoa, että "vammaista", ei viallista. Mistä tulevat muuten ne penskat, jotka pilkkaavat vammaisia? Minulla on näkyvä vamma toisessa kädessä ja toisella puolen kasvoissa. Jotkut kiusasivat minua, kun olin koulussa. Olitko se sinä?
Vammani ei vaikuta puheeseeni lainkaan vaikka osaankin murretta ja puhun sitä mielelläni. Opetustyössäni puhun suomen kirjakieltä mutta toisinaan pistän muutaman murresanan elävöittämään aika tylsän kuuloista virallista suomea.
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva vanha ystäväni käyttää sanaa kiitus
Onkohan se jokin ystäväsi erikoissana?
En ole täällä pohjois-Karjalassa kenenkään sanovan noin.
Tämä keskusteluketju paljastaa kyllä tyhmät, sivistymättömät, tietämättömät ja jopa em. asioilla ylpeilevät ihmiset.
Tietämättömyyden ymmärrän kyllä mutta täällä tunnutaan oikein fiilistelevän sillä ettei käsitä suomen kielestä tai murteista mitään.
Useat noista murresanoista on sellaisia, että jos vähänkään ajattelee, käsittää mitä ne tarkoittaa.
Osa sanoista on ihan kirjakieltä. Saisiko edes perusteluja niiltä, jotka ovat selvästi ihan pihalla koko suomen kielestä ja murteista? Mitä te yleensä luette? Siis kirjoja. Niinkuin Alivaltiosihteerin radiosketsissä sanottiin:
"Kun ostaa kirjan ja viittii vähän tsiigata mitä riveillä stondaa, saa aika paljon tietoa".
Tuntuu olevan hieno asia kun ei tiedä edes omasta äidinkielestään ja sen variaatioista mitään.
Niin tiedän, että otsikossa kysyttiin mikä murresana ärsyttää eikä se miten väärin olen sen käsittänyt.
Jotta malja tulisi täytetyksi, vastaan että: Kuappi. Käytän sitä kuitenkin monesti koska olen kotoisin Savosta.
Kökä se on? Kekö sä oot?
Kötä se kiinnostaa.
Ketäilijät vois painua ......
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla perusteluja niiltä, jotka ovat alapeukuttaneet murreilmaisuja, jotka on oikaistu oikeaan muotoon.
Jotenkin ymmärrän sen, että joku on luullut jonkun sanan olevan vaikka "anteheksi" mutta ei voi hyväksyä sitä että tämä virheellinen tieto on ihan kohteliaasti oikaistu.
Samoin murrevitsit:( Ensinnäkin me savolaiset olemme kuulleet varmasti kaikki mahdolliset savolais-vitsit, joten älkää tyrkyttäkö niitä heti jos kuulette jonkun olevan kotoisin Leppävirralta.)
Jos ette ole 100% varmoja mikä on vaikkapa kili, älkää yrittäkö väittää että "kilipaelut" = kilibailut = vuohen jälkeläisen juhlat, olisi jostain syystä savolaisten lammasjuhlat vaikka se teitä itseänne niin makeasti naurattaisikin. (Mikä muutenkaan olisi jokin lammasjuhla? )
P.s. Meillä kotona on ollut vuohia ja lampaita, joten tiedän niiden eron.
P.P.S. Laihialaiset, ymmärrän teitä, jos ette halua kertoa mistä olette kotoisin.
Laihialaisethan ovat ylpeitä nuukuudestaan ja vitseistään toisin kuin savolaiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla perusteluja niiltä, jotka ovat alapeukuttaneet murreilmaisuja, jotka on oikaistu oikeaan muotoon.
Jotenkin ymmärrän sen, että joku on luullut jonkun sanan olevan vaikka "anteheksi" mutta ei voi hyväksyä sitä että tämä virheellinen tieto on ihan kohteliaasti oikaistu.
Samoin murrevitsit:( Ensinnäkin me savolaiset olemme kuulleet varmasti kaikki mahdolliset savolais-vitsit, joten älkää tyrkyttäkö niitä heti jos kuulette jonkun olevan kotoisin Leppävirralta.)
Jos ette ole 100% varmoja mikä on vaikkapa kili, älkää yrittäkö väittää että "kilipaelut" = kilibailut = vuohen jälkeläisen juhlat, olisi jostain syystä savolaisten lammasjuhlat vaikka se teitä itseänne niin makeasti naurattaisikin. (Mikä muutenkaan olisi jokin lammasjuhla? )
P.s. Meillä kotona on ollut vuohia ja lampaita, joten tiedän niiden eron.
P.P.S. Laihialaiset, ymmärrän teitä, jos ette halua kertoa mistä olette kotoisin.
Laihialaisethan ovat ylpeitä nuukuudestaan ja vitseistään toisin kuin savolaiset!
Ja eteläpohjalaiset eivät koskaan häpeä puhua murrettaan!
Vierailija kirjoitti:
Tampereen murre ei näytä paljon tunteita nostattavan.
Vihaan tampereen murretta. Anoppi ja appiukko on kotoisin hämeestä, ja niiden murre on vastenmielistä. 😝
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poriseminen, kun tarkoitetaan juttelua tai puhumista.
Ja kuten joku jo mainitsikin, märiseminen on kamala sana. Itsekin luulin sen tarkoittavan turhaa ulisemista, mutta ilmeisesti se onkin neutraali itkemistä tarkoittava sana.
Rääkyminen on yhtä inhottava sana. Tarkoittaa ainakin minun korvaani rumaa, äänekästä itkua.
Rääkyminen on kirjakieltä, ei murretta. Jossain aikaisemmassa kommentissa joku taisi väittää, että sana "ruveta" on myös murretta. Ei ole, on ihan kirjasuomea.
Tällä ruveta-sanalla on ilmeisesti jokin huono maine. Esim. 50-luvulla maaseudulle tullut opettaja saattoi kieltää sen käyttämisen ainekirjoituksessa, koska se oli muka murre-sana. Ryhtyä tai alkaa, aloittaa oli jotenkin parempaa suomea.
Kirjakieli on muodostettu murteiden pohjalta, joten joka ikinen kirjakielen sana on jostain murteesta tai useista murteista peräisin. Niinpä ei voi jaotella, että jokin sana ei olisi murretta, mutta olisi kirjakieltä. Poikkeuksena tietysti vierasperäiset sanat, kuten demokratia tai televisio.
Sen sijaan kaikki murteiden sanat eivät ole kirjakieltä. Tästä on varmaankin syntynyt tämä väärä käsitys, että olisi erikseen kirjakieli ja erikseen murteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereen murre ei näytä paljon tunteita nostattavan.
Vihaan tampereen murretta. Anoppi ja appiukko on kotoisin hämeestä, ja niiden murre on vastenmielistä. 😝
Tässä sulle hyväntahtoiseksi ärsytykseksi sana, jolla hämeessä tervehditään, kun ei oikein tiedetä,
pitäisikö sanoa huomenta vai päivää: huamentapäivää!
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskusteluketju paljastaa kyllä tyhmät, sivistymättömät, tietämättömät ja jopa em. asioilla ylpeilevät ihmiset.
Tietämättömyyden ymmärrän kyllä mutta täällä tunnutaan oikein fiilistelevän sillä ettei käsitä suomen kielestä tai murteista mitään.
Useat noista murresanoista on sellaisia, että jos vähänkään ajattelee, käsittää mitä ne tarkoittaa.
Osa sanoista on ihan kirjakieltä. Saisiko edes perusteluja niiltä, jotka ovat selvästi ihan pihalla koko suomen kielestä ja murteista? Mitä te yleensä luette? Siis kirjoja. Niinkuin Alivaltiosihteerin radiosketsissä sanottiin:
"Kun ostaa kirjan ja viittii vähän tsiigata mitä riveillä stondaa, saa aika paljon tietoa".
Tuntuu olevan hieno asia kun ei tiedä edes omasta äidinkielestään ja sen variaatioista mitään.
Niin tiedän, että otsikossa kysyttiin mikä murresana ärsyttää eikä se miten väärin olen sen käsittänyt.
Jotta malja tulisi täytetyksi, vastaan että: Kuappi. Käytän sitä kuitenkin monesti koska olen kotoisin Savosta.
Ymmärsinkö oikein, kun tulkitsen, että kuappi tarkoittaa kaappia?
Sovelletaan: on kuappi, ja kuapissa kualinnuatti.
mie sie kumpiki on rasittavia sanoja
Hyvä huomio tuo, että savoa puhutaan eri tavalla ja painotettuna vaikkapa Nilsiässä ja Kaavilla. Ja sitten haluaisin tietää miksi tuota täysin virheellistä "päivöö/päevöö"-sanan oikaisua on alapeukutettu?
Uskokaa pois, se on oikeasti "päevee". Helkkaristako se öö siihen tulisi?