Vierailija

Vauvamme on nyt kuukauden ikäinen.

Miestä ei kiinnosta auttaa yhtään vauvan hoidossa, suorastaan ärsyyntyy kun kysyn häntä vaihtamaan vaippaa tai edes hetken pitelemään vauvaa. Yöt ovat todella rankkoja, kun vauva ei nuku ja imetyksessä on vielä hankaluuksia. Olen todella väsynyt.. Koti on vähän kaaoksessa, kun en millään ehdi siivoamaan. Päivisin ehdin tekemään ruoan ja syömään, jossakin kohtaa kun vauva nukkuu. Siinäpä se. Ulkona kävin viimeksi hieman ennen synnytystä. Mies kertoo olevansa väsynyt, vaikka hän saa nukkua yöt 8-12h, lisäksi ottaa päiväunet joka tapauksessa päivä..

Miten saisin miehen osallistumaan enemmän, ilman että se tuosta nyt ottaa ja lähtee nostelemaan?

Sivut

Kommentit (65)

Vierailija

Kehittäkää nyt jo jotain uusia konsepteja näihin miesvihaprovoihin. Luulisi nyt karanteeniaikana olevan aikaa väsäillä uusia ja raikkaita provoja näiden väsyneiden ”mies ei osallistu”-stoorien tilalle.

Vierailija

Miksi olisi huono että lähtee? Eihän tuo olemitään vanhemmuutta! Ja miten et ole KUUKAUTEEN käynyt ulkona? Onko vauva keskonen? Jos ei, vaunukävelylle edes 10minuutiksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Juttele. Asiallisesti, ei silloin kun olet raivon partaalla ja pahimmoillasi väsynyt.  Asiallista keskustelua, syyttelemättä. 

Vierailija

No johan. Millainen parisuhteenne on ollut tähän asti? Onko vastuu kotitöistä jakautunut suunnilleen tasan? Mitä mies sanoo, kun kerrot väsymyksestäsi ja pyydät häntä hoitamaan vauvaa?

Millainen miehen mieliala on ollut? Nuo nukkumismäärät kuulostavat aika suurilta, jos tosiaan nukkuu jopa 12 h yöunet ja päälle vielä päikkärit. Voisiko hän olla masentunut?

Yrittäisin nyt jutella miehen kanssa vaikka puoliväkisin. Sen jälkeen lähtisin ottamaan omaa aikaa vaikka lenkkeilemällä. Jos vauva jää miehen kanssa kahdestaan vaikka tunniksi, uskotko hänen silloin hoitavan vauvaa?

Vierailija

Miksi ette jutelleet näitä asioita valmiiksi jo ennen vauvan syntymää.

Olisi kannattanut tehdä selkeä työnjako suunnitelma.

Mutta ap luuli tietenkin, että vauva on kuin jokin kissanpentu: sitä vaan silitellään ja pidetään sylissä.

Ei siitä mitään työtä ja vaivaa ole.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mies ei auta? Auta???

No kyllä tuossa vaiheessa vielä vauva ja äiti ovat ihan symbioosissa ja miehen kuuluu auttaa.

Sanoihan tuo äitikin, että imetyksestä on vielä hankaluutensa. Ei siinä isän rinnasta ole hyötyä vaikka muuten mahtava olisikin.

Vierailija

Mikä sinulla olisi huonommin, vaikka äijä lähtisi nostelemaan?

Ei yhtään mikään vaan päin vastoin: sinulla olisi yksi passattava vähemmän. Siivoaisit vain omat sotkusi, ruokkisit vain itsesi ja vauvasi, pyykkäisit omat ja vauvan pyykit ym. 

En nyt mitenkään syyllistä, mutta ei sinun olisi kannattanut kuvitella sohvaperunan muuttuvan ripeäksi perheenisäksi saman tien, kun vauva kotiutuu. Se on ihan yhtä laiska ja hyväuninen kuin ennenkin, kun ei ole mitään pakkoa muuttua. Ei se ole ennenkään siivonnut, ei laittanut ruokaa eikä tehnyt muitakaan kotitöitä, joten miksi tekisi niitä nyt? Sitä varten hänellä on nainen, sinä.

Se on taas oma valintasi, jos et saa pakatuksi vauvaa vaunuihin päiväunille ja lähde ulos. Ja mistä merkillisestä syystä sinä et älyä lähteä yksinäsi ulos silloin, kun mies on kotona?

Jos tämä ei ole provo, niin ap:n läheisriippuvaisuus niin vauvasta kuin miehestä on lähes sairaalloista.

Vierailija

Mä olen alkanut epäilemään että mieheni on jotenkin taantunut vajaaälyiseksi. Ei muka TAJUA tai YMMÄRRÄ että lapset tarvitsevat ruokaa. Jos annan lapsille aamupalan ja tämän jälkeen lähden johonkin, iltapäivällä tulen takaisin ja kysyn koska lapset ovat syöneet ”öö no varmaan aamulla., koska annoit niille ruokaa??” Ukko itse on toki syönyt. Sama hän ei ymmärrä että lapsille pitää antaa myös juomista ruuan kanssa, jos en erikseen siitä sano.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kehittäkää nyt jo jotain uusia konsepteja näihin miesvihaprovoihin. Luulisi nyt karanteeniaikana olevan aikaa väsäillä uusia ja raikkaita provoja näiden väsyneiden ”mies ei osallistu”-stoorien tilalle.

Kun ne olisikin vain stooreja... 😟

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä olen alkanut epäilemään että mieheni on jotenkin taantunut vajaaälyiseksi. Ei muka TAJUA tai YMMÄRRÄ että lapset tarvitsevat ruokaa. Jos annan lapsille aamupalan ja tämän jälkeen lähden johonkin, iltapäivällä tulen takaisin ja kysyn koska lapset ovat syöneet ”öö no varmaan aamulla., koska annoit niille ruokaa??” Ukko itse on toki syönyt. Sama hän ei ymmärrä että lapsille pitää antaa myös juomista ruuan kanssa, jos en erikseen siitä sano.

Minkäs ikäisiä ne teidän lapset on? 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ojennat sen lapsen isälle ja lähdet ulos eli annat sitä tilaa!

No joo, mun mies oli itseasiassa juuri sellainen että alkuun ei halunnut hoitaa vauvaa kun olin paikalla, vissiin halusi itse opetella asioita ilman että olin vieressä. En kylläkään mitenkään koskaan kritisoinut hänen opetteluaan, mutta hän nyt on vähän tuollainen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä olen alkanut epäilemään että mieheni on jotenkin taantunut vajaaälyiseksi. Ei muka TAJUA tai YMMÄRRÄ että lapset tarvitsevat ruokaa. Jos annan lapsille aamupalan ja tämän jälkeen lähden johonkin, iltapäivällä tulen takaisin ja kysyn koska lapset ovat syöneet ”öö no varmaan aamulla., koska annoit niille ruokaa??” Ukko itse on toki syönyt. Sama hän ei ymmärrä että lapsille pitää antaa myös juomista ruuan kanssa, jos en erikseen siitä sano.

Lapset? Monikossa? Ensinmäisen lapsen kohdalla oli oikein hoivaava ja osallistuva, mutta saatuanne lisää lapsia hän ei enää osallistunutkaan? 

Lapsia? Monikossa? Isommat jo sen verran isoja, että saa esim. hanan itse auki? Ei niitä lapsiakaan pitäisi kasvattaa kädettömiksi, joten mies on osittain siinä oikeassa, että kaikkea ei pidäkään valmiina nenän eteen kantaa vaan ikätason mukaisesti voi jo jotain tehdä itsekin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ojennat sen lapsen isälle ja lähdet ulos eli annat sitä tilaa!

No joo, mun mies oli itseasiassa juuri sellainen että alkuun ei halunnut hoitaa vauvaa kun olin paikalla, vissiin halusi itse opetella asioita ilman että olin vieressä. En kylläkään mitenkään koskaan kritisoinut hänen opetteluaan, mutta hän nyt on vähän tuollainen.

Ei pidäkään seistä siinä vieressä ohjaamassa ja säätelemässä tai edes seuraamassa vaan antaa sitä aikaa ja tilaa ja ottaa sitä aikaa itselleen esim. lepämällä toisessa huoneessa tai lähtemällä ulos. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä olen alkanut epäilemään että mieheni on jotenkin taantunut vajaaälyiseksi. Ei muka TAJUA tai YMMÄRRÄ että lapset tarvitsevat ruokaa. Jos annan lapsille aamupalan ja tämän jälkeen lähden johonkin, iltapäivällä tulen takaisin ja kysyn koska lapset ovat syöneet ”öö no varmaan aamulla., koska annoit niille ruokaa??” Ukko itse on toki syönyt. Sama hän ei ymmärrä että lapsille pitää antaa myös juomista ruuan kanssa, jos en erikseen siitä sano.

Heh, joo, tää on meillä sama. Miehen sanojen mukaan ei kukaan myöskään syö viidesti päivässä, kun joskus vauva-aikana oli pitempään vauvan kanssa kahdestaan ja infosin mitä pitäisi syöttää kun olen pois. Joskun kun olin ratsastustunnilla ja pyysin syöttämään iltapuuron ja kun tulin kotiin mies sanoi että ei nyt jaksanut puuron kanssa pelleillä niin vauva söi maissinaksuja iltapalaksi.

Ei ne miehet aina vaan tajuu...

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat