Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Bechdelin testi todistaa että naisia väheksytään elokuvissa
26.03.2020 |
Naisille ei anneta edes välttämättä tasapuolisesti ruutuaikaa tai merkittävää roolia koko elokuvassa. Elokuva läpäisee niin kutsutun Bechdelin testin, jos siinä:
1. esiintyy vähintään kaksi nimettyä naishahmoa
2. jotka keskustelevat keskenään
3. jostakin muustakin kuin miehistä.
Kaikkien kriteerien tulee toteutua ja pitää läpäistä testi jotta elokuvaa voidaan sanoa nykystandarteilla hyväksi ja laadukkaaksi.
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Ei. Ei se itse asiassa ole muuttumassa. Siitä puhutaan kyllä ihan koko ajan, mutta ei mikään ole muuttumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Testinhän on tarkoitus tuoda esiin vain ne kaikkein ilmeisimmät ongelmat. Leffassa pitää olla ainakin kaksi naista, joilla on nimi ja jotka puhuvat keskenään jostakin muusta kuin miehestä. Ja nykyleffoistakaan suurin osa ei läpäise testiä. Miettikää sitä. Miten näin voi olla?
On aika turhaa miettiä sitä minkä laatuista naisten puhe on (ratkaisukeskeistä vai ei) kun naisten ei anneta edes puhua. Tässä ollaan vasta ihan lähtökuopissa. Ollaan oltu 40 vuotta eli testin kehittämisestä asti. Eikä niistä lähtökuopista olla edes liikkumassa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä täällä oikein inistään? Naisillehan tehdään elokuvia ihan pilvin pimein, nimittäin ihmissuhdedraamoja, romanttisia komedioita ja sitä sorttia.
Ikävä totuus on se, että sinitukkaisia miehenvihaajalesboja varten ei tehdä miestentappoelokuvia tai miesten kyykyttämiselokuvia, koska niiden yleisö on niin marginaalinen.
Ai et sitten seuraa aikaasi? Lesbous on lisääntynyt todella paljon.
Onko todella? Ainakin mediassa siltä voisi näyttää, mutta siellä työskentelevillä ihmisillä on toisaalta nykyisin agenda saada asia vähintäänkin näyttämään tältä. Sukupuolidysforia on kyllä kiistatta tilastojen valossa kasvanut feminismin ansiosta nuorilla monisatakertaisesti, joten voit olla hyvin oikeassakin!
Vierailija kirjoitti:
Elokuvantekijänä en voisi hyväksyä minkään tekijän tai testin rajoittavan ilmaisuani. Nyt on kyse yhden ihmisen masinoimasta testistä eikä sillä ole mitään merkitystä silloin, kun on kerrottavana tarina ihmisille elokuvan keinoin. Kaikki päähenkilöt voivat olla myös naisia ja niin myös monessa elokuvassa ovatkin.
No juuri näin! Kenenkään taitelijan ei tulisi nakata p*skan vertaa siitä mikä joku hörhöfeministien kyttäyskomitea sanoo yhtään mistään, vaan taide ja viihde syntyy sen tekijän omilla ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Sitten vain naiset tekemään hittituotteita niin ne ovet hollywoodiin aukeavat, kuten vaikkapa Peter Jacksonille, joka aloitti tekemällä kulttisuosioon päässeitä kotivideoita(Bad Taste). Hyvin harva mieskään aloittaa huipulta vaan tie on kivikkoinen ja suosion päätyvät vain parhaat. En usko, että sukupuolella itsellään olisi juuri mitään merkitystä asiassa. Tekijänaiset ovat vain jostain syystä kovin harvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vitt,,,u elokuvia tehdä jonkun marxilaisen intersektionaalisen feministi-ideologian pohjalle.
Täällä on näköjään taas remmi #silakoita miinustamassa osuvia viestejä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Sitten vain naiset tekemään hittituotteita niin ne ovet hollywoodiin aukeavat, kuten vaikkapa Peter Jacksonille, joka aloitti tekemällä kulttisuosioon päässeitä kotivideoita(Bad Taste). Hyvin harva mieskään aloittaa huipulta vaan tie on kivikkoinen ja suosion päätyvät vain parhaat. En usko, että sukupuolella itsellään olisi juuri mitään merkitystä asiassa. Tekijänaiset ovat vain jostain syystä kovin harvassa.
Naurettava väite. Jo pelkästään se että miehille on roolimalleja vaikka miten paljon, antaa valtavan etumatkan ihan kaikkiin naisiin nähden. Jalustalle nostetut ohjaajat ovat miehiä, se antaa jo selkeän viestin kumpaa sukupuolta sinun kuuluu olla että voit haaveilla samasta.
Kun Halonen oli presidenttinä, pikkupojat kyselivät voiko pojastakin tulla presidentti. Että näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Sitten vain naiset tekemään hittituotteita niin ne ovet hollywoodiin aukeavat, kuten vaikkapa Peter Jacksonille, joka aloitti tekemällä kulttisuosioon päässeitä kotivideoita(Bad Taste). Hyvin harva mieskään aloittaa huipulta vaan tie on kivikkoinen ja suosion päätyvät vain parhaat. En usko, että sukupuolella itsellään olisi juuri mitään merkitystä asiassa. Tekijänaiset ovat vain jostain syystä kovin harvassa.
Naurettava väite. Jo pelkästään se että miehille on roolimalleja vaikka miten paljon, antaa valtavan etumatkan ihan kaikkiin naisiin nähden. Jalustalle nostetut ohjaajat ovat miehiä, se antaa jo selkeän viestin kumpaa sukupuolta sinun kuuluu olla että voit haaveilla samasta.
Kun Halonen oli presidenttinä, pikkupojat kyselivät voiko pojastakin tulla presidentti. Että näin.
Eiväthän kyselleet.
En tiedä onko kukaan jo maininnut tämän leffan, mut Kill Bill on ihan paras. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Testinhän on tarkoitus tuoda esiin vain ne kaikkein ilmeisimmät ongelmat. Leffassa pitää olla ainakin kaksi naista, joilla on nimi ja jotka puhuvat keskenään jostakin muusta kuin miehestä. Ja nykyleffoistakaan suurin osa ei läpäise testiä. Miettikää sitä. Miten näin voi olla?
On aika turhaa miettiä sitä minkä laatuista naisten puhe on (ratkaisukeskeistä vai ei) kun naisten ei anneta edes puhua. Tässä ollaan vasta ihan lähtökuopissa. Ollaan oltu 40 vuotta eli testin kehittämisestä asti. Eikä niistä lähtökuopista olla edes liikkumassa mihinkään.
Eikä ole tarvettakaan liikkua. Elokuvat myyvät näin ja mitään et sille mahda vaikka kuinka harmittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Sitten vain naiset tekemään hittituotteita niin ne ovet hollywoodiin aukeavat, kuten vaikkapa Peter Jacksonille, joka aloitti tekemällä kulttisuosioon päässeitä kotivideoita(Bad Taste). Hyvin harva mieskään aloittaa huipulta vaan tie on kivikkoinen ja suosion päätyvät vain parhaat. En usko, että sukupuolella itsellään olisi juuri mitään merkitystä asiassa. Tekijänaiset ovat vain jostain syystä kovin harvassa.
Naurettava väite. Jo pelkästään se että miehille on roolimalleja vaikka miten paljon, antaa valtavan etumatkan ihan kaikkiin naisiin nähden. Jalustalle nostetut ohjaajat ovat miehiä, se antaa jo selkeän viestin kumpaa sukupuolta sinun kuuluu olla että voit haaveilla samasta.
Kun Halonen oli presidenttinä, pikkupojat kyselivät voiko pojastakin tulla presidentti. Että näin.
Esim. Ylellä esitetään lähes pelkästään miesohjaajien leffoja. Tätä ei voi mitenkään selittää sillä, että naisten tekemät leffat eivät ole myyviä, koska ylen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Vaan tarkoitus on nimenomaan tukea monipuolista kulttuuria. Silti vain miehet pääsevät esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Testinhän on tarkoitus tuoda esiin vain ne kaikkein ilmeisimmät ongelmat. Leffassa pitää olla ainakin kaksi naista, joilla on nimi ja jotka puhuvat keskenään jostakin muusta kuin miehestä. Ja nykyleffoistakaan suurin osa ei läpäise testiä. Miettikää sitä. Miten näin voi olla?
On aika turhaa miettiä sitä minkä laatuista naisten puhe on (ratkaisukeskeistä vai ei) kun naisten ei anneta edes puhua. Tässä ollaan vasta ihan lähtökuopissa. Ollaan oltu 40 vuotta eli testin kehittämisestä asti. Eikä niistä lähtökuopista olla edes liikkumassa mihinkään.
Eikä ole tarvettakaan liikkua. Elokuvat myyvät näin ja mitään et sille mahda vaikka kuinka harmittaisi.
Itse asiassa mahdan. Tulet näkemään. Olemme jo tarpeeksi kauan joutuneet katselemaan miesten paskaleffoja. Monta huonoa miesohjaajaa onkin jo siivottu pois kentältä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Sitten vain naiset tekemään hittituotteita niin ne ovet hollywoodiin aukeavat, kuten vaikkapa Peter Jacksonille, joka aloitti tekemällä kulttisuosioon päässeitä kotivideoita(Bad Taste). Hyvin harva mieskään aloittaa huipulta vaan tie on kivikkoinen ja suosion päätyvät vain parhaat. En usko, että sukupuolella itsellään olisi juuri mitään merkitystä asiassa. Tekijänaiset ovat vain jostain syystä kovin harvassa.
Naurettava väite. Jo pelkästään se että miehille on roolimalleja vaikka miten paljon, antaa valtavan etumatkan ihan kaikkiin naisiin nähden. Jalustalle nostetut ohjaajat ovat miehiä, se antaa jo selkeän viestin kumpaa sukupuolta sinun kuuluu olla että voit haaveilla samasta.
Kun Halonen oli presidenttinä, pikkupojat kyselivät voiko pojastakin tulla presidentti. Että näin.
Jos rakastat jotain asiaa ja haluat tehdä sitä niin miten se on roolimalleista kiinni, että jätät tekemättä? Tekemään vain, siitä se lähtee - kysyntä ja tarjonta vastaavat lopusta. Positiivinen syrjintä vapaassa maailmassa ei ole mikään ratkaisu, se ollaan nähty jo niin monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Testinhän on tarkoitus tuoda esiin vain ne kaikkein ilmeisimmät ongelmat. Leffassa pitää olla ainakin kaksi naista, joilla on nimi ja jotka puhuvat keskenään jostakin muusta kuin miehestä. Ja nykyleffoistakaan suurin osa ei läpäise testiä. Miettikää sitä. Miten näin voi olla?
On aika turhaa miettiä sitä minkä laatuista naisten puhe on (ratkaisukeskeistä vai ei) kun naisten ei anneta edes puhua. Tässä ollaan vasta ihan lähtökuopissa. Ollaan oltu 40 vuotta eli testin kehittämisestä asti. Eikä niistä lähtökuopista olla edes liikkumassa mihinkään.
Eikä ole tarvettakaan liikkua. Elokuvat myyvät näin ja mitään et sille mahda vaikka kuinka harmittaisi.
Itse asiassa mahdan. Tulet näkemään. Olemme jo tarpeeksi kauan joutuneet katselemaan miesten paskaleffoja. Monta huonoa miesohjaajaa onkin jo siivottu pois kentältä :)
No jopas on taas voimafantasioita. "Monta miesohjaajaa onkin jo siivottu kentältä" salli mun nauraa.
Joku hörhöfeministien maailmanlaajuinen hyvesignaolointiliike voi korkeintaan saada hetkeksi jonkin keinotekoisen anomaliapiikin johonkin - kysynnän ja tarjonnan lait palauttavat homman kyllä taas takaisin päiväjärjestykseen, ja mitä olen katsellut noita teidän feministien Ghostbusterseja ja Charlein Enkeleitä, niin se tapahtuu nopeammin kuin pian. Ja hyvä niin. Feminismi on irrationaalinen viha- ja ääriaate, jonka soisi kuolevan jo pois.
Tottakai miesvankilaista kertova elokuva, jossa ei ole yhtään naishahmoa, voi olla hyvä eläkuva.
Tosin todennäköisesti tuollaiseen elokuvaan tungettaisiin kyllä mukaan jokunen nainen koristeeksi: hottis naisvartijavartija tai miehensä perään itkevä kaunis vaimo. Itse ottaisin elokuvan jopa mielummin ilman näitä tylsiä koristenaisia!
Ongelma on se, että oikeasti varmaan 80% elokuvista ei läpäise tuota ihan yksinkertaista asiaa. Edes Harry Potterit ei läpäise tuota testiä. Potterien ”vahvat naishahmotkin” puhuvat vain miehistä.
Miettikää sellaista elokuvaa, jossa ei ole kahta miestä, joilla on nimi ja jotka puhuvat keskenään jostain muusta kuin naisista. Näitä ei kovin paljoa ole, mutta löytyy toki kyllä lähinnä Hollywoodhittielokuvien ulkopuolelta. Naisten maailmaan sijoittuvi elokuvia, joissa on lähinnä naishahmoja. Joku aviomies tai rakastaja vilahtaa joskus ohimennen.
Jos 80% kaikista elokuvista olisi tällaisia? Kiinnostaisiko ne miehiä oikeasti yhtä paljon?
Olisiko se miesten vähättelyä ja typistämistä koristeiksi ja statisteiksi naisten maailmassa? Olisi, ja sitä se on toisinkin päin.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai miesvankilaista kertova elokuva, jossa ei ole yhtään naishahmoa, voi olla hyvä eläkuva.
Tosin todennäköisesti tuollaiseen elokuvaan tungettaisiin kyllä mukaan jokunen nainen koristeeksi: hottis naisvartijavartija tai miehensä perään itkevä kaunis vaimo. Itse ottaisin elokuvan jopa mielummin ilman näitä tylsiä koristenaisia!
Ongelma on se, että oikeasti varmaan 80% elokuvista ei läpäise tuota ihan yksinkertaista asiaa. Edes Harry Potterit ei läpäise tuota testiä. Potterien ”vahvat naishahmotkin” puhuvat vain miehistä.
Miettikää sellaista elokuvaa, jossa ei ole kahta miestä, joilla on nimi ja jotka puhuvat keskenään jostain muusta kuin naisista. Näitä ei kovin paljoa ole, mutta löytyy toki kyllä lähinnä Hollywoodhittielokuvien ulkopuolelta. Naisten maailmaan sijoittuvi elokuvia, joissa on lähinnä naishahmoja. Joku aviomies tai rakastaja vilahtaa joskus ohimennen.
Jos 80% kaikista elokuvista olisi tällaisia? Kiinnostaisiko ne miehiä oikeasti yhtä paljon?
Olisiko se miesten vähättelyä ja typistämistä koristeiksi ja statisteiksi naisten maailmassa? Olisi, ja sitä se on toisinkin päin.
Tuollaisella asettelulla ei ole kerrassaan mitään tekemistä sen kanssa onko elokuva hyvä tai ei. Elokuvan pääosassa voi olla vaikka droidi, nainen, lapsi, eläin tai vaikak mies makaamassa hauta-arkussa koko elokuvan ajan, ja jos vain kässäri ja toteutus ovat tarpeeksi hyvät niin sehän on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät ole hahmoina ja ihmisinä yhtä moniulotteisia mitä miehet, elokuvissa ei yleensä seurata minkään tavallisen ihmisen elämää vaan hahmot ovat jännittäviä, moniulotteisia ja kykeneviä ihmeellisiin tekoihin. Naiset eivät yksinkertaisesti siis olisi uskottavia monessakaan roolissa. Btw maailman parhaat näyttelijät ovat miehiä.
Ei. Tässä pätee sellainen sosiaalipsykologinen ilmiö, että oma ryhmä nähdään heterogeenisempänä ja ulkoryhmä stereotyyppisempänä, ts. miehet yksinkertaistavat naisia ja toisinpäin. Koska miehet ovat dominoineet elokuvamaailmaa, on niiden naiskuva yksinkertainen, ja tämä kuva on vaikuttanut yleisestikin siihen miten naiset nähdään. Mutta maailma muuttuu pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät ole hahmoina ja ihmisinä yhtä moniulotteisia mitä miehet, elokuvissa ei yleensä seurata minkään tavallisen ihmisen elämää vaan hahmot ovat jännittäviä, moniulotteisia ja kykeneviä ihmeellisiin tekoihin. Naiset eivät yksinkertaisesti siis olisi uskottavia monessakaan roolissa. Btw maailman parhaat näyttelijät ovat miehiä.
Ei. Tässä pätee sellainen sosiaalipsykologinen ilmiö, että oma ryhmä nähdään heterogeenisempänä ja ulkoryhmä stereotyyppisempänä, ts. miehet yksinkertaistavat naisia ja toisinpäin. Koska miehet ovat dominoineet elokuvamaailmaa, on niiden naiskuva yksinkertainen, ja tämä kuva on vaikuttanut yleisestikin siihen miten naiset nähdään. Mutta maailma muuttuu pikkuhiljaa.
Hemmetinmoista ihmisten aliarvioimista. Elokuvakäsikirjoittaminen on mitä on ja sellaiseksi kehittynyt kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Uudistusmielinen tavara ei joko kiinnosta ihmisiä tai sitten se on toteutettu liian huonosti.
Alue: Aihe vapaa
Siis naisten pitäisi kirjoittaa miehiä kiinnostavista aiheistä miesmäisellä tavalla, että sinulle kelpaisi? Itse ainakin seuraan sijoitusblogia, jonka kirjoittaja pukeutuu vaaleanpunaiseen nahkatakkiin ja vertaa sijoittamista treffeihin abc:llä. Luotan tähän kirjoittajaan enemmän kuin kaikkiin ilmeettömiin, tyhjää jauhaviin pukumiehiin yhteensä.