Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Bechdelin testi todistaa että naisia väheksytään elokuvissa
26.03.2020 |
Naisille ei anneta edes välttämättä tasapuolisesti ruutuaikaa tai merkittävää roolia koko elokuvassa. Elokuva läpäisee niin kutsutun Bechdelin testin, jos siinä:
1. esiintyy vähintään kaksi nimettyä naishahmoa
2. jotka keskustelevat keskenään
3. jostakin muustakin kuin miehistä.
Kaikkien kriteerien tulee toteutua ja pitää läpäistä testi jotta elokuvaa voidaan sanoa nykystandarteilla hyväksi ja laadukkaaksi.
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma on että naiselle on yleensä varattu 3 roolia: vaimo/äiti, portto tai neitsyt. Nuo roolit ovat myös elävässä elämässä. Naisen seksuaalista statusta halutaan korostaa, koska siinä tuntuu olevan kaikki mikä naisessa on tärkeää.
Aivan, ärsyttää ne jenkkileffat joissa on niitä niin samannäköiseksi leikeltyjä naisnäyttelijöitä ettei niitä erota toisistaan ja sitten jossain leffassa on aina pakko olla päähenkilömiesten joukossa se yksi pakkonainen ja pakkovärillinen. Ja viimeksimainituille on aina varattu mitäänsanomattomat roolit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkos mieskuva elokuvissa jotenkin esikuvallinen ja nostattava pikkupojille ja nuorille? Synkkiä tunteistaan mykkiä turpiinvetäjiä. Sellaisia yksiulotteisia tornikalloja.
Tämäkin on totta. Mutta tuo on se miesrooli joka meillä on suosittu.
"Mää sanon asiat niin ku ne on!" "Miehet ei puhu eikä pussaa!" ja "Pojat ei itke".
Tuohan on vaan sitä toksisen maskuliinisuuden vahvistamista.
Mutta onhan meillä lapsille ja nuorille poikasankareita kuten Poika ja Ilves, Risto Räppääjä, Tatu ja Patu, isommille Tarhapäivä ja Yösyöttö, joissa vähän erilaista mieskuvaa.
Yösyöttö on surkein tuore suomalainen elokuva ikinä. Täysin nollasisältöistä höttöä.
Mutta sinulle se oli varmaan suuri sankaritarina kun nainen hylkäsi lapsensa? -eri
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni George R. R. Martin vastasi hyvin, kun häneltä kysyttiin, kuinka hän kirjoittaa niin kiinnostavia naishahmoja kirjoihinsa. Tässä vastaus: https://i.pinimg.com/originals/fe/bd/9d/febd9d8572f9afbcd917efbc75dd05c…
Toivoisin, että elokuvakäsikirjoittajat miettisivät tarkoin hänen sanojaan.
Niinpä! Kun ajattelee miten itse tuntee hyvin erilaisia naisia, on leffojen valikoima usein melko kapea todellisuuteen verrattuna.
Suomessa onneksi on ehkä vähän laajempi repertuaari. Tykkään katsoa myös pohjoismaisia leffoja ja leffoja muualta maailmassa (ei siis perusjenkkileffoja).
Lisäksi musta iäkkäämpänä ihmisenä tuntuu siltä että ennen oli enemmän hyviä elokuvia, joissa aikuisempia moniulotteisia hahmoja leffateattereissa. Nyt voi olla vaikea valita elokuvaa, koska suuri osa on action- ja viihde-elokuvaa, joka tuntuu olevan älyllisesti alakoululaisellekin liian heppoinen.
Katsokaa ihmeessä vanhoja leffoja, niistä voi löytyä mielenkiintoisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Minua kiinnostaa, mitä naiset tuottavat naisille. Siksi kyselin naisten kirjoittamien blogien perään. Mitä suosituimmat blogit käsittelevät?
Luulisi, että ne kertovat siitä, mikä naisia kiinnostaa, koska blogien kirjoittaminen on täysin rajoittamatonta. Kukaan ei pakota kirjoittamaan jostain tietystä aiheesta tai tietystä näkökulmasta. Blogeihin ei myöskään liity taloudellisen menestymisen pakkoa.
Suosittele minulle muutamaa naisen kirjoittamaa blogia, jotka eivät liity identiteettiin ja tasa-arvoon, sisustamiseen, ulkonäköön tai sosiaalisiin suhteisiin.
Omassa listassani on muutama naisen kirjoittama erittäin korkeatasoinen kirjablogi ja Edustusrouvan päiväkirja sen tekstin tason vuoksi (sisältö on pienien piirien vuoksi vähän itseään toistavaa). Mitä muita on?
Olisi mielenkiintoista lukea naisten juttuja sen ainaisen naismaailman ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kirjoitettuja naishahmoja on hyvin vähän. Naistenkin ohjaamissa elokuvissa naiset ovat hyvin yksiulotteisia, "yhden luonteenpiirteen" hahmoja. Jo pelkästä ulkonäöstä voi päätellä melkein kaiken hahmosta.
Naisten tekemissä filkoissa naiset ovat aina ihme pervoja.
Hei, Uuno Turhapuro -elokuvat täyttää nuo säännöt:
1. Nimetyt naishahmot: Uunon vaimo Elisabeth ja anoppi... öh... öö... rouva Tuura! Niin ja sihteeri Unelma Säleikkö!
2. Jotka keskustelevat keskenään. Kyllä!
3. Jotka keskustelevat keskenään... tuota... öö... okei, Uunosta keskustelevat joo.
Turhapuroleffat on kuitenkin jo siihen suuntaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää naisia tekemästä mieleisiään elokuvia? Ei niin mikään.
Elokuvia rahoittavat tahot toimivat usein portinvartijoina ja ovat suosineet elokuvia, joita miehet tekevät miehille. Onneksi tilanne on vähän muuttumassa, mutta silti taitaa olla elokuvasäätiön rahoituksessa niin että rahoitusta saaneiden ohjaajien elokuvissa miesten naisten suhde 10/3.
Siksi jos nainen haluaa ohjata ja käsikirjoittaa elokuva, hän joutuu usein hankkimaan itse sen rahoituksen muista lähteistä eli tekemään elokuvan vähemmällä rahalla ja tiukemmalla aikataululla ja/tai hankkimaan rahoitusta ulkomailta, tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa olen nuori nainen ja musta leffoissa on monia hyviä naishahmoja. En ole koskaan kokenut, että naiskuva olisi niissä jotenkin kapoinen. Enkä edes halua parisuhdetta tai miestä vierelläni. Mutta kai tääkin on joku asia, mistä on pakko yrittää uhriutua, kun muuta ei keksitä.
Mainitse viisi hyvää naishahmoa tunnetuissa elokuvissa viimeisten 10 vuoden ajalta.
Aliide Truu - Puhdistus
Anna Lappalainen - Prinsessa
Hermione - Harry Potter
Nina Sayers - Black Swan
Hella Wuolijoki - Hella WKaipaatko lisää esimerkkejä?
Hyviä esimerkkejä mutta kaikki naisten luomia naishahmoja. Tuleeko mieleen yhtään miehen luomaa hyvää naishahmoa?
OhisTuntuu vähän turhalta, ketjussa on listattu jo vaikka kuinka paljon, mutta kun ei kelpaa, aina löytyy joku vika, koska haluat pitää jääräpäisesti kiinni käsityksestäsi.
Vähän asiaa sivuten, Stephen King ei tykkää Hohdon elokuvaversiosta mm. sen takia, että perheen äidistä tehtiin avuton ja nyyhkivä hahmo, mitä kirjan henkilö ei ollut.
Olen samaa mieltä Ohiksen kanssa että on mielenkiintoista seurata minkäläisia naishahmoja mieskäsikirjoittajat ja -ohjaajat tekevät.
Jos mennään eurooppalaiseen elokuvaan niin sieltähän löytyy vanhoja hyviä leffoja, joissa on jotakuinkin realistinen naiskuva kuten jotkut Ingmar Bergmanin leffat, jne.. Esimerkiksi siinä 70-luvun Syysonaattileffassa oli aika aidontuntuista äiti-tytär -suhdetta. Ja toki fantastiset näyttelijät: Ingrid Bergman ja Liv Ullman.
Almodovarin naishahmot.
Buñuelin leffat. Mielenkiintoinen on Tämän intohimon hämärä kohde. Siinä iäkäs mies aloittaa suhteen nuoren naisen kanssa. Elokuvassa ko. naista esittää kaksi eri näyttelijää. Katsoja huomaa että nainen vaihtuu, mutta elokuvan mies ei. Aika ovela.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tämä on mielenkiintoista. Bechdelin testissä rima on erittäin alhaalla. Onko ainuttakaan elokuvaa, jossa sen vastakohta (miehet keskustelevat keskenään jostain muusta kuin naisista) ei täyttyisi?
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Puhut puppua kertakaikkiaan. Laitapa linkkiä artkkelihin, joissa on puhuttu naisten vaikeudesta saada seksiä, keski-ikäisten naisten ongelmista, iäkkäiden yksin jäävien naisten elämästä? Entäs nuoret syrjäytyneet naiset? Yh-äidit? Matalapalkka-alojen naisten ongelmat, jne...
Eipä näy hirveästi keskustelua, sääliä, empatiaa eikä pöyristymistä mistään näistä.
Lisäksi se, etteivät miehet saisi kertoa miltä heistä tuntuu, sekin on puppua. Entäs elokuvat Miehiä ja poikia? Se Miesten vuoro, jossa miehet avautuvat saunassa?
Ja toissa torstaina radiossa oli just feministinen ohjelma jossa kaksi miestä pääsi kertomaan tunteistaan ja kokemukistaan toksisen maskuliinisuuden kanssa, vassokuu
https://areena.yle.fi/audio/1-50465976
Nyt koitapa muistaa milloin viimeksi olet kuunnellut tai katsonut sitä että joku nainen avautuu ongelmistaan ja missä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkos mieskuva elokuvissa jotenkin esikuvallinen ja nostattava pikkupojille ja nuorille? Synkkiä tunteistaan mykkiä turpiinvetäjiä. Sellaisia yksiulotteisia tornikalloja.
Tämäkin on totta. Mutta tuo on se miesrooli joka meillä on suosittu.
"Mää sanon asiat niin ku ne on!" "Miehet ei puhu eikä pussaa!" ja "Pojat ei itke".
Tuohan on vaan sitä toksisen maskuliinisuuden vahvistamista.
Mutta onhan meillä lapsille ja nuorille poikasankareita kuten Poika ja Ilves, Risto Räppääjä, Tatu ja Patu, isommille Tarhapäivä ja Yösyöttö, joissa vähän erilaista mieskuvaa.
Yösyöttö on surkein tuore suomalainen elokuva ikinä. Täysin nollasisältöistä höttöä.
Mutta sinulle se oli varmaan suuri sankaritarina kun nainen hylkäsi lapsensa? -eri
Sä näköjään et osaa keskustella aikuisen älykkäästi leffoista vaan otat ne henkilökohtaisesti ja luulet että muutkin teemme niin.
Tässä oli kyse mieshahmoista ja onhan meillä aika vähän yh-isä kuvauksia vai mitä mieltä olet? Lisäksi en usko että olet edes nähnyt elokuvaa. No, tilastojen mukaan Yösyöttö oli vuonna 2017 Suomen 9- katsotuin elokuva. Ei huonosti.
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JunttiPolo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä oikein asut, metsän keskelläkö? Mistä muusta täällä on puhuttu viimeisten vuosien ajan kuin pojista jotka syrjäytyvät, miehistä, joilla on vaativat vaimot, miehistä jotka eivät saa naisia, miehiä jotka eivät saa perhettä, jne...
Jos mittaat miesten ja naisten tasa-arvokysymyksiin liittyvän kirjoittelun palstamillimetreinä ja television ja radion minuutteina, niin miesten ongelmia käsitellään määrällisesti aivan mitättömän vähän verrattuna naisten ongelmiin.
Miesten ongelmiakin mainitaan, mutta niiden huomioarvo on heikko. Eivät ne nosta someilmiöitä tai julkista pöyristymistä.
Mies menee armeijaan, nainen ei. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Pojat syrjäytyvät ja tytöt valtaavat yhä suuremman osan korkeakoulupaikoista. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Mieskurjalisto on valtavan kokoinen naiskurjalistoon verrattuna. Asia on pantu merkille, mutta se siitä.
Miesten ongelmat vain todetaan, mutta naisten ongelmat nostetaan yhteiseksi sosiaaliseksi omaisuudeksi tunteiden keskiöön.
Syy siihen, miksi asiantuntijanaiset yrittävät nostaa miesten ongelmia esille, liittyy siihen, että miehet eivät voi sitä itse tehdä. Valittava mies on joutava vätys, jolla ei ole oikeutta tunteisiin.
Jos mies kokee kurjaksi sen, ettei saa seksiä, hänen on turha odottaa myötätuntoa. Parempi vain pitää tunteensa sisällään, olla hiljaa ja potkia kiviä tai asetella köysi kaulaan.
Samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, naiset pitävät visusti huolen siitä, etteivät miehet rupea kertomaan, miltä heistä tuntuu. Naiset eivät halua kuulla sitä. He haluavat kuulla miesten tietynlaisista tunteista, mutta eivät niistä vääränlaisista, jotka eivät tunnu mukavilta ja sovi omaan maailmankuvaan ja arvoihin.
Tässäpä olisikin mielenkiintoinen tulokulma. Voisi tutkia kuinka paljon naisille kohdistetaan ja naisten suulla tuotetaan puhetta ongelmista ja kuinka paljon puolestaan ratkaisukeskeisestä puheesta tapahtuu miehen suulla. Eihän tuo bechdelinkään testi tuota kovin hyvin lopputulosta, jos ne elokuvien naiset puhuvat keskenään vain ongelmista ja miehet puolestaan ratkaisuista ja ideoista ja ulkomaailmasta.
Minua kiinnostaa, mitä naiset tuottavat naisille. Siksi kyselin naisten kirjoittamien blogien perään. Mitä suosituimmat blogit käsittelevät?
Luulisi, että ne kertovat siitä, mikä naisia kiinnostaa, koska blogien kirjoittaminen on täysin rajoittamatonta. Kukaan ei pakota kirjoittamaan jostain tietystä aiheesta tai tietystä näkökulmasta. Blogeihin ei myöskään liity taloudellisen menestymisen pakkoa.
Suosittele minulle muutamaa naisen kirjoittamaa blogia, jotka eivät liity identiteettiin ja tasa-arvoon, sisustamiseen, ulkonäköön tai sosiaalisiin suhteisiin.
Omassa listassani on muutama naisen kirjoittama erittäin korkeatasoinen kirjablogi ja Edustusrouvan päiväkirja sen tekstin tason vuoksi (sisältö on pienien piirien vuoksi vähän itseään toistavaa). Mitä muita on?
Olisi mielenkiintoista lukea naisten juttuja sen ainaisen naismaailman ulkopuolelta.
"Ainainen naisten maailma"? Ööööh, mikä se on?
Itse en seuraa blogeja kovinkaan paljon, mutta tykkään esim. kemisti Anja Nysténin blogista kemikaalikimara. Asiaa tuotteiden ja ympäristömme kemikaaleista ja vähän muustakin.
http://kemikaalikimara.blogspot.com/
Ja sitten seuraan tätä arkeologista projektia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko myöntää, että itse katson aika paljon enemmän sellaisia "miesten elokuvia" ja muutenkin elokuvia missä miehiä paljon ja ehkä vain pari naishahmoa. Jotenkin sellaiset elokuvat joissa paljon naisia eivät vaan ole mieleisiä. Poikkeuksena ehkä jotkut nuorten elokuvat. Sitten jos joskus tulee katsottua sellainen elokuva, jossa naishahmo johon voin samaistua niin se jää kyllä mieleen ja yritän löytää samanlaisia elokuvia. Joskus löytyy hyviäkin, mutta jotenkin enemmän suosikkeja on elokuvista, jossa selkeästi miehiä enemmistö. Sota-, seikkailu-, tai rikoselokuvat. esimerkkeinä. Itse olen siis nainen.
Miksette sitten käy katsomassa näitä feministileffoja? Harvoin katsojia yli 5 th.
Elokuvasäätiö syytää miljoonatolkulla rahaa.
Paskoja leffoja, vaikka kaikki marxilaiset feministikriitikot antais 5 tähteä.
Miksette sitten käy katsomassa näitä feministileffoja? Harvoin katsojia yli 5 th.
Elokuvasäätiö syytää miljoonatolkulla rahaa.
Paskoja leffoja, vaikka kaikki marxilaiset feministikriitikot antais 5 tähteä.
Ei vitt,,,u elokuvia tehdä jonkun marxilaisen intersektionaalisen feministi-ideologian pohjalle.
Minä luulen, että yksi syy siiihen, miksi varsinkin toiminta- ja katastrofileffoista tehdään sellaisia oikein alleviivattuja MIESleffoja on se, että tosielämässäkin miehet ovat kokemukseni mukaan sellaisia kaaoksen mestareita. Meitä naisia väitetään dramaattisiksi, mutta olen useimmiten nähnyt meidän jäävän siinä miehille kakkosiksi.
Olen opiskellut suurimman osan koulutuksistani miesporukoissa (joissa on ollut hyvällä tuurilla yht. kolme naista) ja kerran kokonaan naisista koostuvalla kokoonpanolla. Jälkimäisessä ristiriidat ratkottiin joka kerta kasvotusten puhumalla, kun taas suurin osa miehistä laittoi useimmiten sellaisen härdellin pystyyn, että siitä puuttui vain ne popcornit. "Pojat ovat poikia", näihin on vieläpä mutistu.
Ei tule nyt äkkiseltään mieleen mitään elokuvaa, jossa naishahmo olisi keskeisessä asemassa konfliktin luomisessa. Ellei jotain Disney -pahiksia lasketa :D
Alue: Aihe vapaa
Stephen King onkin idiootti. Kubrick otti hänen keskinkertaisen kioskikirjansa, heitti kaikki turhat hevonpaskat helvettiin ja teki yhden kaikkien aikojen parhaista kauhuelokuvista.
Elokuvan Wendy ei ole avuton. Nyyhkiminen on aika ymmärrettävää jos toinen on tulossa kirveen kanssa oven läpi. Tästä huolimatta Wendy lyö oikealla hetkellä Jackiä veitsellä ja pakenee.