Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Näistä tässä keskustelussa esillä olleista vain se relationaalinen luontosuhde on oikeasti kyseenalainen. Nuo muut löytyy tekstistä. Ennen koetta kävin systemaattisesti läpi, mitä kerrottiin relationaalisesta tulkinnasta ja sen perusteella molemmat vastaukset ovat suunnilleen yhtä hyviä.
Jokseenkin huvittavaa tämä keskustelu, kun aluksi valitettiin siitä, kuinka koe oli liian helppo eikä erottele oikeasti lukeneita ja vaivaa nähneitä. Kuitenkin myöhemmin täällä on ilmennyt ainakin 2-3 kysymyksen/väitteen kohdalla erimielisyyksiä siitä, mikä on oikea vastaus ja sitten päädytään siihen, että liian tulkinnanvaraisia. Mitä jos ne nyt vaan oli haastavampia kysymyksiä ja erotteli juuri sitä kuka on oikeasti lukenut tarkkaan ja käyttänyt aikaa? Esimerkiksi se elämänkulkututkimukseen liittyvä väite löytyy kyllä artikkelista, se on mainittu muistaakseni vain yhdessä kohdassa ja todetaan, että metodologisesti artikkeli ammentaa MYÖS sen perinteestä. Mainitaan siis vähän "sivuseikkana" yhdessä lauseessa ja tässä on kokeen tekijällä ollut oiva paikka testata onko artikkeli luettu suurpiirteisesti vai oikeasti tarkasti. Esimerkiksi taas sosioekonomisten terveyserojen tutkimus jo nimensäkin puolesta keskittyy mielestäni tähän ylisukupolviseen huono-osaisuuteen.
Kaikki kysymykset/väitteet voidaan siis oikeestaan hakea suoraan tekstistä. Mielestäni myös ainoa hieman tulkinnanvarainen kohta on tuo relationaaliseen hyvinvointikäsitykseen liittyvä väite, mutta jos samalla tekniikalla poimitaan suoraan tekstistä vastaus niin se on kyllä väärin, koska artikkelissa kirjoitetaan: "Relationaalinen tarkastelu on kohdistunut usein lähinnä ihmisten välisiin suhteisiin, vähemmän ihmisen ja luonnon väliseen yhteyteen". Tämä on siis yleinen käsitys kyseisestä teoriasta ja koska väitteessä ei liitetä kysymystä mitenkään artikkelin teemaan, uskoisin sen olevan väärin. Siinä siis voitiin nähdä esitettävän väite vain teoriasta ilman, että tuli pohtia artikkelin sanomaa. Ainakin itse näen asian näin ja uskon, että vaituksen tekeminen on hyödytöntä.
Ehkä koe oli siis osittain haastavampi mitä ensisilmäyksellä vaikutti ja kokeen tekijät erittäin nokkelia näitä muutamia kysymyksiä/väitteitä tehdessään! Ja niin kuin aikaisemmin täällä sanottiin, oli ilmeisesti hyvin moni googlettanut vastauksia, mutta esimekiksi Pekka Kuusen kohdalla tulee wikipediasta ensimmäisenä esitettyyn väitteeseen väärä vastaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa, kun tuloksia ja oikeita vastauksia pantataan niin pitkään! Mulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä ke-pe työvuorot, mutta en uskalla ottaa niitä nyt vastaan, jos satunkin pääsemään jatkoon. Vuorot pitäisi hyväksyä huomiseen mennessä. En ole tosin enää jatkanut lukemista. Ajattelin vetää loppuspurtin sitten 9.6. alkaen mikäli kutsu tulee.
Tämä juuri, on töitten ja lasten hoidon kannalta hankala.
Minusta se relationaalinen hyvinvointi -kysymys oli huonosti laadittu, oli vastaus mikä hyvänsä. Todennäköisesti vastaus oli "väärin" kun pohtii kysymyksen asettelua. Itse vastasin sen. Tekstissä oli kuitenkin pari ristiriitaista kohtaa:
"Ihmiset ovat osa ekologisia kiertokulkuja, joiden vahingoittaminen on pois ihmisten
hyvinvoinnista. (Schneider ym. 2010;
Bardy 2015; Hirvilammi 2015, 17.)" ja "Relationaalinen tarkastelu on kohdistunut usein lähinnä ihmisten välisiin
suhteisiin, vähemmän ihmisen ja luon-
non väliseen yhteyteen (esim. Helne &
Hirvilammi 2017)."
Googlaamalla "relationaalinen hyvinvointi" ensimmäiset hakuvaihtoehdot antavat olettaa, että luontosuhde on keskeistä (Hirvilammin väitöstutkimukset). Ehkä tälläkin pyrittiin johtamaan harhaan vilpin yrittäjiä? Sinänsä olisi väärin väittää, etteikö riippuvuussuhde luontoon olisi keskeistä, koska relationaalinen hyvinvointi muodostuu niin monesta osatekijästä. Sen sijaan Pekka Kuusen googlaaminen johti selkeästi väärään vastaukseen, jos uskoi niitä ensimmäisiä hakutuloksia. Pekka Kuusen 80-luvun politiikka olisi löytynyt artikkelista helposti, jos jaksoi jatkaa lukemista sen 60-luvun sosiaalipolitiikan mainitsemisen jälkeen.
Kuten edellä mainittiin, koe ei silti missään nimessä ollut niin helppo, mitä ensivilkaisu antoi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se relationaalinen hyvinvointi -kysymys oli huonosti laadittu, oli vastaus mikä hyvänsä. Todennäköisesti vastaus oli "väärin" kun pohtii kysymyksen asettelua. Itse vastasin sen. Tekstissä oli kuitenkin pari ristiriitaista kohtaa:
"Ihmiset ovat osa ekologisia kiertokulkuja, joiden vahingoittaminen on pois ihmisten
hyvinvoinnista. (Schneider ym. 2010;
Bardy 2015; Hirvilammi 2015, 17.)" ja "Relationaalinen tarkastelu on kohdistunut usein lähinnä ihmisten välisiin
suhteisiin, vähemmän ihmisen ja luon-
non väliseen yhteyteen (esim. Helne &
Hirvilammi 2017)."
Googlaamalla "relationaalinen hyvinvointi" ensimmäiset hakuvaihtoehdot antavat olettaa, että luontosuhde on keskeistä (Hirvilammin väitöstutkimukset). Ehkä tälläkin pyrittiin johtamaan harhaan vilpin yrittäjiä? Sinänsä olisi väärin väittää, etteikö riippuvuussuhde luontoon olisi keskeistä, koska relationaalinen hyvinvointi muodostuu niin monesta osatekijästä. Sen sijaan Pekka Kuusen googlaaminen johti selkeästi väärään vastaukseen, jos uskoi niitä ensimmäisiä hakutuloksia. Pekka Kuusen 80-luvun politiikka olisi löytynyt artikkelista helposti, jos jaksoi jatkaa lukemista sen 60-luvun sosiaalipolitiikan mainitsemisen jälkeen.Kuten edellä mainittiin, koe ei silti missään nimessä ollut niin helppo, mitä ensivilkaisu antoi ymmärtää.
Kieltämättä koe oli vaikeampi, miltä aluksi tuntui. Itse olin valmistautunut hyvin enkä googlaillut, muutamia kohtia tarkastin aineistosta. Muutaman ansaan kyllä menin, oikeat vastaukset kyllä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä tässä keskustelussa esillä olleista vain se relationaalinen luontosuhde on oikeasti kyseenalainen. Nuo muut löytyy tekstistä. Ennen koetta kävin systemaattisesti läpi, mitä kerrottiin relationaalisesta tulkinnasta ja sen perusteella molemmat vastaukset ovat suunnilleen yhtä hyviä.
Jokseenkin huvittavaa tämä keskustelu, kun aluksi valitettiin siitä, kuinka koe oli liian helppo eikä erottele oikeasti lukeneita ja vaivaa nähneitä. Kuitenkin myöhemmin täällä on ilmennyt ainakin 2-3 kysymyksen/väitteen kohdalla erimielisyyksiä siitä, mikä on oikea vastaus ja sitten päädytään siihen, että liian tulkinnanvaraisia. Mitä jos ne nyt vaan oli haastavampia kysymyksiä ja erotteli juuri sitä kuka on oikeasti lukenut tarkkaan ja käyttänyt aikaa? Esimerkiksi se elämänkulkututkimukseen liittyvä väite löytyy kyllä artikkelista, se on mainittu muistaakseni vain yhdessä kohdassa ja todetaan, että metodologisesti artikkeli ammentaa MYÖS sen perinteestä. Mainitaan siis vähän "sivuseikkana" yhdessä lauseessa ja tässä on kokeen tekijällä ollut oiva paikka testata onko artikkeli luettu suurpiirteisesti vai oikeasti tarkasti. Esimerkiksi taas sosioekonomisten terveyserojen tutkimus jo nimensäkin puolesta keskittyy mielestäni tähän ylisukupolviseen huono-osaisuuteen.
Kaikki kysymykset/väitteet voidaan siis oikeestaan hakea suoraan tekstistä. Mielestäni myös ainoa hieman tulkinnanvarainen kohta on tuo relationaaliseen hyvinvointikäsitykseen liittyvä väite, mutta jos samalla tekniikalla poimitaan suoraan tekstistä vastaus niin se on kyllä väärin, koska artikkelissa kirjoitetaan: "Relationaalinen tarkastelu on kohdistunut usein lähinnä ihmisten välisiin suhteisiin, vähemmän ihmisen ja luonnon väliseen yhteyteen". Tämä on siis yleinen käsitys kyseisestä teoriasta ja koska väitteessä ei liitetä kysymystä mitenkään artikkelin teemaan, uskoisin sen olevan väärin. Siinä siis voitiin nähdä esitettävän väite vain teoriasta ilman, että tuli pohtia artikkelin sanomaa. Ainakin itse näen asian näin ja uskon, että vaituksen tekeminen on hyödytöntä.
Ehkä koe oli siis osittain haastavampi mitä ensisilmäyksellä vaikutti ja kokeen tekijät erittäin nokkelia näitä muutamia kysymyksiä/väitteitä tehdessään! Ja niin kuin aikaisemmin täällä sanottiin, oli ilmeisesti hyvin moni googlettanut vastauksia, mutta esimekiksi Pekka Kuusen kohdalla tulee wikipediasta ensimmäisenä esitettyyn väitteeseen väärä vastaus!
Juuri näin. Ja jos joku on sitä mieltä että koetehtävä on väärin muotoiltu tai epätarkka, voi asiasta tehdä oikaisupyynnön. Tosin uskon, että pääsykokeen tekijät ovat harjaantuneita ja ovat miettineet kysymykset monen seulan läpi, joten uskon että oikaisupyynnön läpimeno on harvinaista. Monen monituisten vuosien mittaan hyvin harva oikaisupyyntö on johtanut korjaamiseen. Tosi on "väärikin tehtäviä" korjattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö sun olla suoritettu maisteri myös, että saat toimia sosiaalityöntekijänä? Riittääkö vain kandi? Mitä eroa on kandi ja maisteri sossulla?
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sun olla suoritettu maisteri myös, että saat toimia sosiaalityöntekijänä? Riittääkö vain kandi? Mitä eroa on kandi ja maisteri sossulla?
Ainakin sosionomi taustaset voi toimia sijaisena oliko se nyt 12kk ajan, mutta virkaa et saa, jos et ole maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä teistä, mutta kyllä tässä hommassa alkaa vähän maku mennä. Muistan vielä maanantain kun sitä koetta tein ja ensiviikolla odottaa jo toinen vaihe. Miksei voi vaan järjestää yhtä laajaa koetta, miksi pitää tehdä näin. Miksei alunperin voi järjestää kameralla koetta jolla ollaan face to face ja nähdään kuka osaa ja kuka ei. Taas pitää opiskella ja odottaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä teistä, mutta kyllä tässä hommassa alkaa vähän maku mennä. Muistan vielä maanantain kun sitä koetta tein ja ensiviikolla odottaa jo toinen vaihe. Miksei voi vaan järjestää yhtä laajaa koetta, miksi pitää tehdä näin. Miksei alunperin voi järjestää kameralla koetta jolla ollaan face to face ja nähdään kuka osaa ja kuka ei. Taas pitää opiskella ja odottaa.
Miten ajattelit, että yli 1400 olisi ”vahdittu” tasapuolisesti kameralla? Tämä korona nyt on mitä on, ei sille voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä teistä, mutta kyllä tässä hommassa alkaa vähän maku mennä. Muistan vielä maanantain kun sitä koetta tein ja ensiviikolla odottaa jo toinen vaihe. Miksei voi vaan järjestää yhtä laajaa koetta, miksi pitää tehdä näin. Miksei alunperin voi järjestää kameralla koetta jolla ollaan face to face ja nähdään kuka osaa ja kuka ei. Taas pitää opiskella ja odottaa.
Miten ajattelit, että yli 1400 olisi ”vahdittu” tasapuolisesti kameralla? Tämä korona nyt on mitä on, ei sille voi mitään.
En tarkoittanut vahtimista. :D vaan jokaiselle olisi ollut oma ”haastattelu aika” ja oltais livenä keskusteltu ja he arvioisivat sinut samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä teistä, mutta kyllä tässä hommassa alkaa vähän maku mennä. Muistan vielä maanantain kun sitä koetta tein ja ensiviikolla odottaa jo toinen vaihe. Miksei voi vaan järjestää yhtä laajaa koetta, miksi pitää tehdä näin. Miksei alunperin voi järjestää kameralla koetta jolla ollaan face to face ja nähdään kuka osaa ja kuka ei. Taas pitää opiskella ja odottaa.
Miten ajattelit, että yli 1400 olisi ”vahdittu” tasapuolisesti kameralla? Tämä korona nyt on mitä on, ei sille voi mitään.
En tarkoittanut vahtimista. :D vaan jokaiselle olisi ollut oma ”haastattelu aika” ja oltais livenä keskusteltu ja he arvioisivat sinut samalla.
No sittenkin tollasen haastattelumäärän järjestäminen ilman minkäänlaista karsintaa olisi ollut kyllä aikamoinen homma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sun olla suoritettu maisteri myös, että saat toimia sosiaalityöntekijänä? Riittääkö vain kandi? Mitä eroa on kandi ja maisteri sossulla?
Ainakin sosionomi taustaset voi toimia sijaisena oliko se nyt 12kk ajan, mutta virkaa et saa, jos et ole maisteri.
Faktat löytyy nopeasti googlaamalla. Sosionomin tutkinnolla ei ole mitään tekemistä sosiaalityöntekijän pätevyyden kanssa. Sostt sijaisena toimimiseenkin edellytetään nimenomaan yliopiston perus- ja aineopintojen suorittamista. Sosionomin tutkinnolla voi toki yliopistosta riippuen saada yksittäisiä kursseja ja kurssin osia hyväksiluetuksi, kun opiskelee sosiaalityötä yliopistossa pääaineena. Lisäksi viran saaminen ei ole suoraan kiinni opinnoista, sillä joissain kunnissa on annettu sosiaalityöntekijän virkoja myös sijaispäteville. Työsuhde ei kuitenkaan saa jatkua yli vuotta. Joissain kunnissa myös sosionomin tutkinnolla ollaan virassa, esim. sosiaaliohjaajan virka, mikä ei tarkoita sosiaalityöntekijän tehtäviä. Joitain päätösoikeuksia voidaan siis antaa myös sosionomille, mutta riippuu kunnasta ja on erittäin kyseenalaista (niin työntekijän kuin asiakkaan näkökulmasta). Palkka on luonnollisesti huonompi, kuin sossuilla ja silti päätös- ja virkavastuu yhtä suuri.
7 §
Oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
12 §
Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa
Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.
Mun mielestä tässä on kohdeltu hakijoita aika epäkunnioittavasti. Miten vaikeaa oli lyödä lukkoon toinen koepäivä ja kellonaika hyvissä ajoin? Tiedot tulivat myöhään ja nekin sinne Tampereen yliopiston sosiaalityön yhteisvalinta-sivulle, jota kaikki eivät välttämättä seuraa. Monivalintakokeen tarkastamisen ei luulisi kestävän yli viikkoa, vaikka tarkastukset onkin tehtävä myös manuaalisesti.
Minä palkkasin nyt varmuuden vuoksi ulkopuolisen lastenhoitajan perjantaille, koska koe on niin vaikeaan aikaan, että mieheni ja lähipiirini on siihen aikaan töissä tai muissa menoissa. Kaikille ei ole helppoa järjestellä lyhyellä aikataululla lastenhoitoa tai työvuoroja. Tämä on tällaista epävarmuuden sietämistä.
Tiedotus on ollut vajavaista. Osa ei ole tiennyt, että materiaalit saivat olla esillä kokeessa. Ruotsiksi käännetty modernisaatioartikkeli julkaistiin vasta 15.5., jolloin suomenkieliset olivat saaneet reilu 2 viikkoa etumatkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä teistä, mutta kyllä tässä hommassa alkaa vähän maku mennä. Muistan vielä maanantain kun sitä koetta tein ja ensiviikolla odottaa jo toinen vaihe. Miksei voi vaan järjestää yhtä laajaa koetta, miksi pitää tehdä näin. Miksei alunperin voi järjestää kameralla koetta jolla ollaan face to face ja nähdään kuka osaa ja kuka ei. Taas pitää opiskella ja odottaa.
Miten ajattelit, että yli 1400 olisi ”vahdittu” tasapuolisesti kameralla? Tämä korona nyt on mitä on, ei sille voi mitään.
En tarkoittanut vahtimista. :D vaan jokaiselle olisi ollut oma ”haastattelu aika” ja oltais livenä keskusteltu ja he arvioisivat sinut samalla.
1400 livehaastattelua, mistä luulisit että oltaisiin saatu haastattelijat? vai olisiko pitänyt olla vaikka 10 haastattelijaa 1400/10 = 140 haastattelua per arvioija, jokainen vaikka 20 min = melkein kaksi vuorokautta haastatteluja putkeen. Millä haastattelukysymykset olisivat pysyneet salassa?
Tuliko tällainen mieleen?
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tässä on kohdeltu hakijoita aika epäkunnioittavasti. Miten vaikeaa oli lyödä lukkoon toinen koepäivä ja kellonaika hyvissä ajoin? Tiedot tulivat myöhään ja nekin sinne Tampereen yliopiston sosiaalityön yhteisvalinta-sivulle, jota kaikki eivät välttämättä seuraa. Monivalintakokeen tarkastamisen ei luulisi kestävän yli viikkoa, vaikka tarkastukset onkin tehtävä myös manuaalisesti.
Minä palkkasin nyt varmuuden vuoksi ulkopuolisen lastenhoitajan perjantaille, koska koe on niin vaikeaan aikaan, että mieheni ja lähipiirini on siihen aikaan töissä tai muissa menoissa. Kaikille ei ole helppoa järjestellä lyhyellä aikataululla lastenhoitoa tai työvuoroja. Tämä on tällaista epävarmuuden sietämistä.
Tiedotus on ollut vajavaista. Osa ei ole tiennyt, että materiaalit saivat olla esillä kokeessa. Ruotsiksi käännetty modernisaatioartikkeli julkaistiin vasta 15.5., jolloin suomenkieliset olivat saaneet reilu 2 viikkoa etumatkaa!
Et tiedä millainen joukko ihmisiä on tehnyt parhaansa valinnnan järjestämisessä. Yhteisvalinta pelkästään teknisesti tietojärjestelmineen on äärettömän raskas systeemi. Haun yhteydessä on kerrottu mistä tiedot ja aikataulut ja ohjeet löytyvät, se että joku "ei vaan tiedä" ei riitä perusteeksi. Kaikki info ja aikataulut on kerrottu niin hyvin ja nopeasti kuin vain on mahdollista. Ota huomioon että koronaepidemian vuoksi myös hallinto- ja kaikki tukitoimet ovat joutuneet järjestämään työnsä etänä. Se lienee varmaa ettei kaikkien lastenhoito- ja työvuoroja ole voitu ottaa aikatauluissa huomioon.
Suomen- ja ruotsinkielisten materiaalien eri aikaiseen saatavuuteen en voi ottaa kantaa koska en ole ollut järjestämässä näitä pääsykokeita. Noin ei tietenkään voi olla, enkä edes usko että noin olisi käynyt. Siksi tarkkaan yhdenvertaisuusperiaatetta kaikissa valintakokeiden osissa ovat yliopistot ja korkeakoulut joutuneet omien juristien kanssa miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Suomen- ja ruotsinkielisten materiaalien eri aikaiseen saatavuuteen en voi ottaa kantaa koska en ole ollut järjestämässä näitä pääsykokeita. Noin ei tietenkään voi olla, enkä edes usko että noin olisi käynyt. Siksi tarkkaan yhdenvertaisuusperiaatetta kaikissa valintakokeiden osissa ovat yliopistot ja korkeakoulut joutuneet omien juristien kanssa miettimään.
Ihme, ettet usko. Ihan kuin tuon aiemman kommentin kirjoittaja valehtelisi mielestäsi tahallaan asiassa, joka on helppo tarkistaa. Tässäkin keskusteluketjussa ihmeteltiin, miksi ruotsinkielisiä artikkeleja on vain kolme.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tässä on kohdeltu hakijoita aika epäkunnioittavasti. Miten vaikeaa oli lyödä lukkoon toinen koepäivä ja kellonaika hyvissä ajoin? Tiedot tulivat myöhään ja nekin sinne Tampereen yliopiston sosiaalityön yhteisvalinta-sivulle, jota kaikki eivät välttämättä seuraa. Monivalintakokeen tarkastamisen ei luulisi kestävän yli viikkoa, vaikka tarkastukset onkin tehtävä myös manuaalisesti.
Minä palkkasin nyt varmuuden vuoksi ulkopuolisen lastenhoitajan perjantaille, koska koe on niin vaikeaan aikaan, että mieheni ja lähipiirini on siihen aikaan töissä tai muissa menoissa. Kaikille ei ole helppoa järjestellä lyhyellä aikataululla lastenhoitoa tai työvuoroja. Tämä on tällaista epävarmuuden sietämistä.
Tiedotus on ollut vajavaista. Osa ei ole tiennyt, että materiaalit saivat olla esillä kokeessa. Ruotsiksi käännetty modernisaatioartikkeli julkaistiin vasta 15.5., jolloin suomenkieliset olivat saaneet reilu 2 viikkoa etumatkaa!
Sosiaalityön yhteisvalinnan sivuilta on kyllä löytynyt kaikki olennainen ja juuri sieltähän se tieto kannattaa etsiä, koska kaikkien kaupunkien kokeet kuuluvat yhteisvalintaan. Se, että ei ole sitä lukenut niin on kyllä mielestäni ihan oma moka.
Uskotteko, että sosiaalityö takaa hyvän työllistymisen 10v jälkeen? Koko ajan on puhetta kuinka julkinen sektori pienenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen- ja ruotsinkielisten materiaalien eri aikaiseen saatavuuteen en voi ottaa kantaa koska en ole ollut järjestämässä näitä pääsykokeita. Noin ei tietenkään voi olla, enkä edes usko että noin olisi käynyt. Siksi tarkkaan yhdenvertaisuusperiaatetta kaikissa valintakokeiden osissa ovat yliopistot ja korkeakoulut joutuneet omien juristien kanssa miettimään.
Ihme, ettet usko. Ihan kuin tuon aiemman kommentin kirjoittaja valehtelisi mielestäsi tahallaan asiassa, joka on helppo tarkistaa. Tässäkin keskusteluketjussa ihmeteltiin, miksi ruotsinkielisiä artikkeleja on vain kolme.
https://sites.tuni.fi/valintakoemateriaali/sosiaalityon-tutkinto-ohjelm…
Niin juuri. Ihan materiaalien julkaisusivullakin lukee, että Harrikarin artikkeli on lisätty vasta 15.5. En ole ruotsinkielinen, mutta mielestäni tuo asettaa suomen- ja ruotsinkieliset hakijat epätasa-arvoiseen asemaan. Harrikarin artikkeli oli kaiken lisäksi vaikeaselkoisin, pisin ja sitä painotettiin kokeessa eniten. Toivottavasti ruotsinkieliset hakijat ovat saaneet edes sähköpostitse jonkun ilmoituksen tuosta, koska harva varmaan käy katsomassa juuri tuota sivua päivittäin, jos on ladannut materiaalit omalle koneelle tai tulostanut ne.
Harmittaa, kun tuloksia ja oikeita vastauksia pantataan niin pitkään! Mulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä ke-pe työvuorot, mutta en uskalla ottaa niitä nyt vastaan, jos satunkin pääsemään jatkoon. Vuorot pitäisi hyväksyä huomiseen mennessä. En ole tosin enää jatkanut lukemista. Ajattelin vetää loppuspurtin sitten 9.6. alkaen mikäli kutsu tulee.