Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Valintajonossa 2 (valintakoejono) hakijoiden välisen järjestyksen ratkaisee ensisijaisesti vaiheen 2 kokonaispistemäärä. Jos hakijoita on tasapisteissä vaiheen 2 jälkeen, valintajärjestyksen ratkaisee ensisijaisesti vaiheen 1 kokonaispistemäärä ja toissijaisesti vaiheen 1 osan a pistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, valitaan kaikki tasapisteissä olevat hakijat.
jooh elikkä monella mennyt just se a osio huonommin? voi ei.... ei hyvä heilu ja kun en oo ensikertalainen. taidan mennä avoimen kautta sisään.
Eikös tuo ole vasta ihan viimeisessä pisteytyksessä, eli aineiston jälkeen jos pisteitä on saman verran?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoo jota ahdistaa tää? Miksei voi vain tehdä yhtä laajaa koetta. Miksi pitää uudelleen 12.6? Miksi? Kuka jaksaa vielä 2 viikkoa lukea noita materiaaleja päivästä toiseen putkeen. Tuntuu että aivoissa ei ole muuta kuin nää sosiaalityö materiaalit.
Itseäni ei haittaa lukeminen, enemmän ahdistaa tietämättömyys pääseekö toiseen vaiheeseen vai ei.
Vierailija kirjoitti:
https://www.utu.fi/sites/default/files/media/DPSoc/K2020/Sosiaalityo_va…
Valintakoe, 2.vaihe ja lopullinen valinta Toinen vaihe järjestetään etäkokeena perjantaina 12.6. Koe perustuu valintakokeen 30.4. julkaistuun ennakkoaineistoon sekä kokeen yhteydessä jaettavaan aineistoon. Jotta sähköisen etäkokeen pystyy suorittamaan, hakijalla tulee olla käytössään tietokone, jossa on internet-yhteys, mikrofoni, kaiutin ja kamera. Kutsu ja tarkemmat ohjeet toisen vaiheen kokeeseen lähetetään hakijan Opintopolussa ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen viimeistään 9.6. Myös kutsumatta jääneille ilmoitetaan asiasta. Toisen vaiheen kokeeseen sisältyy kaksi osiota: 1) Opintopolkuun palautettava essee ja 2) esseen palauttamisen jälkeen RecRight - järjestelmässä tehtävä lyhyt haastattelu. Molemmat osiot järjestetään samana päivänä perjantaina 12.6 2020. Essee-tehtävä ja siihen liittyvä aineisto julkaistaan koepäivänä ennen kokeen alkua toiseen vaiheeseen valituille ilmoitettavassa osoitteessa. Essee-tehtävän koeaika on klo 12–14. Haastattelu tapahtuu 15.15 – 16.15 välisenä aikana. Haastattelun yhteydessä hakijan tulee todistaa henkilöllisyytensä. Haastattelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, ja siinä arvioidaan hakijan valintakokeen ennakkoaineistoon ja essee-tehtävään perustuvaa osaamist
Eli tämä hakuprosessi mahdollistaa niiden hakijoiden sisäänpääsyn, jotka ovat ennen 1. vaiheen koetta ehkä vähän vilkuilleet ennakkomateriaaleja, kokeessa hakeneet ctrl+f -toiminnolla oikeat vastaukset, ja nyt ryhtyvät lukemaan artikkeleita pärjätäkseen 2. vaiheessa.
Kun taas me, jotka luimme koko toukokuun materiaaleja emme hyötyneet siitä kirjaimellisesti mitenkään, ja saatamme karsiutua vaikka parin vastaamattoman kysymyksen takia. Tuntuu kyllä epäoikeudenmukaiselta, ja olen todella tyytymätön siihen, miten asioista on hakijoille tiedotettu (= tieto siitä, että materiaalit saavat olla mukana tuli TODELLA myöhäisessä vaiheessa).
Kuinka moni täällä on pääsykokeessa ensikertalainen ja ei-ensikertalainen?
Noihan vaikuttaa myös niihin, miten moni saa kutsun seuraavaan vaiheeseen. Ei-ensikertalaisille se ryhmä taitaa olla vielä pienenpi.
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoo jota ahdistaa tää? Miksei voi vain tehdä yhtä laajaa koetta. Miksi pitää uudelleen 12.6? Miksi? Kuka jaksaa vielä 2 viikkoa lukea noita materiaaleja päivästä toiseen putkeen. Tuntuu että aivoissa ei ole muuta kuin nää sosiaalityö materiaalit.
Mä jaksaisin muuten lukea, mutta tietämättömyys siitä, pääseekö edes toiseen vaiheeseen vähän lannistaa. Varsinkin, kun nyt jo on lukenut kuukauden ahkerasti ja osoittautuikin, ettei sillä ollut kokeessa tippaakaan väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onks täällä ketään semmosta joka ei välitä mihin pääsee sisälle? Itse en ainakaan valikoi. Tavoitteena on päästä sisälle, kaikista kouluista saa saman pätevyyden. 😊
Vierailija kirjoitti:
Onks täällä ketään semmosta joka ei välitä mihin pääsee sisälle? Itse en ainakaan valikoi. Tavoitteena on päästä sisälle, kaikista kouluista saa saman pätevyyden. 😊
Kyllä! Tosin itse hain vain 4 eri kouluun. Olisi kai pitänyt valita kaikki. Ihan sama mihin pääsee, kunhan pääsisi sisälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks täällä ketään semmosta joka ei välitä mihin pääsee sisälle? Itse en ainakaan valikoi. Tavoitteena on päästä sisälle, kaikista kouluista saa saman pätevyyden. 😊
Kyllä! Tosin itse hain vain 4 eri kouluun. Olisi kai pitänyt valita kaikki. Ihan sama mihin pääsee, kunhan pääsisi sisälle!
Ihana kuulla! ⭐️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastasitte siihen "viimeisen 10v aikana kuntoutustuki on kohdistettu niihin, joilla realistisena tavoitteena on työelämään osallistuminen"? Artikkelissa puhuttiin, että 2010-luvulla aktivoivan työpolitiikan mukaisesti kuntoutustukea kohdistetaan heihin, joiden kuntoutumista/palaamista työelämään pidetään todennäköisenä. Hirveä kompa, kun käytännössä tuo kuulostaa samalta asialta, mutta toisaalta siinä on pieni sävyero..
Vastasin että kyllä näin on eli kuntoutustuki on kohdistettu heihin joita pidetään tod näk palaamaan työelämään. Eli nuorille tulee enemmän hylkyjä hakemukseen tästä syystä.
Vastasin että väärin koska artikkelissa sanottiin että "kuntoustukea alettiin kohdentaa ENTISTÄ TIUKEMMIN niille, joiden kuntoutumista työelämään pidetään todennäköisenä"
miks vastasit väärin
Siis artikkelin mukaan kuntoustukea oli hankalampi saada jos oli realistiset tavoitteet päästä takaisin työelämään, jolloin monet saivat hakemuksiinsa hylkäävän päätöksen. Eli kuntoutustukea ei ole kohdistettu niihin joiden katsotaan kykenevät palaamaan työelämään (tämä aiheutti sitä piilotyökyvyttömyyttä!) vaan niille joille palautuminen työelämään on epätodennäköisempää. Ymmärsitkö? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onks täällä ketään semmosta joka ei välitä mihin pääsee sisälle? Itse en ainakaan valikoi. Tavoitteena on päästä sisälle, kaikista kouluista saa saman pätevyyden. 😊
Monen meistä vanhemmista hakijoista on vähän vaikeampi olla välittämättä paikkakunnasta, kun on perhettä ja kumppania ja näilläkin omat opinnot / työt / tukiverkostot ym. Tietysti silti VOI lähteä toiselle puolelle Suomea, mutta helppoa se ei kyllä ole, enkä ihmettele, jos joku ei halua raahata koko perhettään uuteen kaupunkiin, tai vaihtoehtoisesti olla jatkuvasti heistä erossa. Eli mielestäni joskus valikointi on aivan ymmärrettävää. Tosin onneksi moni yliopisto tarjoaa hyvät etäopiskelumahdollisuudet! Mutta olisihan se kivempaa päästä ihan käymään luennoilla ja tutustumaan opiskelukavereihin kasvotusten.
Jätän oman hakuni tämän vuoden osalta tähän. Harmittaa ihan älyttömästi, että käytin koko toukokuun lukemiseen ja lopputulos on tämä. Turhauttaa, kun oikikseen ensisijaisesti ja sosiaalityöhön B-vaihtoehtona hakenut kaverini sai vastaukset etsittyä kokeen aikana 5 tunnin lukemisella, samalla kun itse luin vähintään tuon tuntimäärän joka päivä kuukauden ajan... Olin varautunut paljon vaikeampiin ja soveltavampiin tehtäviin.
Jätin ainakin 4 kohtaa varmuuden vuoksi tyhjäksi, koska halusin pelata varman päälle. Käytin samaa taktiikkaa aikoinaan Vakava-kokeessa ja pääsin kirkkaasti soveltuvuuskokeisiin. Tässä tämänpäiväisessä kokeessa oli niin vähän kysymyksiä, että vastaamatta jättäminen tulee taatusti kostautumaan minulle. Alkoi b-osassa kaduttaa, kun tajusin virheeni enkä päässyt enää muokkaamaan sitä a-osaa.
Vaikka ihmeen kaupalla pääsisinkin jatkoon, en pärjäisi aineistokokeessa. Ahdistaa ajatus jostain esseen pohjalta pidettävästä haastattelusta. Ensi vuonna uusi yritys.. Alkaa olla ikävä normaalia pääsykoetta, joka on kerralla ohi😞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätän oman hakuni tämän vuoden osalta tähän. Harmittaa ihan älyttömästi, että käytin koko toukokuun lukemiseen ja lopputulos on tämä. Turhauttaa, kun oikikseen ensisijaisesti ja sosiaalityöhön B-vaihtoehtona hakenut kaverini sai vastaukset etsittyä kokeen aikana 5 tunnin lukemisella, samalla kun itse luin vähintään tuon tuntimäärän joka päivä kuukauden ajan... Olin varautunut paljon vaikeampiin ja soveltavampiin tehtäviin.
Jätin ainakin 4 kohtaa varmuuden vuoksi tyhjäksi, koska halusin pelata varman päälle. Käytin samaa taktiikkaa aikoinaan Vakava-kokeessa ja pääsin kirkkaasti soveltuvuuskokeisiin. Tässä tämänpäiväisessä kokeessa oli niin vähän kysymyksiä, että vastaamatta jättäminen tulee taatusti kostautumaan minulle. Alkoi b-osassa kaduttaa, kun tajusin virheeni enkä päässyt enää muokkaamaan sitä a-osaa.
Vaikka ihmeen kaupalla pääsisinkin jatkoon, en pärjäisi aineistokokeessa. Ahdistaa ajatus jostain esseen pohjalta pidettävästä haastattelusta. Ensi vuonna uusi yritys.. Alkaa olla ikävä normaalia pääsykoetta, joka on kerralla ohi😞
ei ole hakijan vika jos järjestelmä on läpimätä. kaverillasi on ollut täysi oikeus kokeilla onneaan. oikkikseen pyrkivät taitavat olla muutenkin älykkäämpiä kuin sosiaalityön hakijat, ainakin sisäistävät asioita nopeammin. + moni hakee sosiaalityöhän pelkällä ammattiopisto-taustalla, mikä kertoo hakijoiden heikosta tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastasitte siihen "viimeisen 10v aikana kuntoutustuki on kohdistettu niihin, joilla realistisena tavoitteena on työelämään osallistuminen"? Artikkelissa puhuttiin, että 2010-luvulla aktivoivan työpolitiikan mukaisesti kuntoutustukea kohdistetaan heihin, joiden kuntoutumista/palaamista työelämään pidetään todennäköisenä. Hirveä kompa, kun käytännössä tuo kuulostaa samalta asialta, mutta toisaalta siinä on pieni sävyero..
Vastasin että kyllä näin on eli kuntoutustuki on kohdistettu heihin joita pidetään tod näk palaamaan työelämään. Eli nuorille tulee enemmän hylkyjä hakemukseen tästä syystä.
Vastasin että väärin koska artikkelissa sanottiin että "kuntoustukea alettiin kohdentaa ENTISTÄ TIUKEMMIN niille, joiden kuntoutumista työelämään pidetään todennäköisenä"
miks vastasit väärin
Siis artikkelin mukaan kuntoustukea oli hankalampi saada jos oli realistiset tavoitteet päästä takaisin työelämään, jolloin monet saivat hakemuksiinsa hylkäävän päätöksen. Eli kuntoutustukea ei ole kohdistettu niihin joiden katsotaan kykenevät palaamaan työelämään (tämä aiheutti sitä piilotyökyvyttömyyttä!) vaan niille joille palautuminen työelämään on epätodennäköisempää. Ymmärsitkö? :)
Mitähän minä olen sitten lukenut. Mielestäni kuntoutustuki on nimenomaan nuoremmille, joilla on mahdollisuus vielä työllistyä myöhemmin ja siis kuntoutua. Nämä ovat usein esim. nuoria. Vanhemmat ihmiset ja joiden ei nähty enää todennäköisesti kykenevän töihin eivät sitä saaneet, vaan saivat muita etuuksia.
Mutta varmaan vastasin tähän väärin sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sama homma. Miksei vaan voida pitää yhtä isoa koetta? Ajattelen itsekkin lopettaa hakuni tähän ja ensivuonna uus yritys
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastasitte siihen "viimeisen 10v aikana kuntoutustuki on kohdistettu niihin, joilla realistisena tavoitteena on työelämään osallistuminen"? Artikkelissa puhuttiin, että 2010-luvulla aktivoivan työpolitiikan mukaisesti kuntoutustukea kohdistetaan heihin, joiden kuntoutumista/palaamista työelämään pidetään todennäköisenä. Hirveä kompa, kun käytännössä tuo kuulostaa samalta asialta, mutta toisaalta siinä on pieni sävyero..
Vastasin että kyllä näin on eli kuntoutustuki on kohdistettu heihin joita pidetään tod näk palaamaan työelämään. Eli nuorille tulee enemmän hylkyjä hakemukseen tästä syystä.
Vastasin että väärin koska artikkelissa sanottiin että "kuntoustukea alettiin kohdentaa ENTISTÄ TIUKEMMIN niille, joiden kuntoutumista työelämään pidetään todennäköisenä"
miks vastasit väärin
Siis artikkelin mukaan kuntoustukea oli hankalampi saada jos oli realistiset tavoitteet päästä takaisin työelämään, jolloin monet saivat hakemuksiinsa hylkäävän päätöksen. Eli kuntoutustukea ei ole kohdistettu niihin joiden katsotaan kykenevät palaamaan työelämään (tämä aiheutti sitä piilotyökyvyttömyyttä!) vaan niille joille palautuminen työelämään on epätodennäköisempää. Ymmärsitkö? :)
Olen eri, mutta kuntoutustuen päätöksen saa, jos on realistinen mahdollisuus kuntoutua sen avulla (aikana). Siksi hylkäävien päätösten määrä on kasvanut (koska jotkut nähdään joko liian terveinä tai liian sairaina kuntoutumiseen). Näin minä sen ymmärsin.
Suosittelen teille väsyneille käymään pienellä (tai pidemmällä) kävelyllä. Auttoi itselleni! (..ja ehkä tää jäätelö kanssa).
Päätin, etten enää stressaa noita tuloksia. Jos pääsen kakkosvaiheeseen, kiva. Jos en, niin taidan mennä niihin yo-korotuksiin, koska olen kuitenkin ensikertalainen (vaikka en enää nuori). Samalla voisi katsoa vuoden ajan, olisiko jotain muuta alaa mihin soveltuisin, jos sitten ensivuonna on taas yhtä vaikea päästä sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän oman hakuni tämän vuoden osalta tähän. Harmittaa ihan älyttömästi, että käytin koko toukokuun lukemiseen ja lopputulos on tämä. Turhauttaa, kun oikikseen ensisijaisesti ja sosiaalityöhön B-vaihtoehtona hakenut kaverini sai vastaukset etsittyä kokeen aikana 5 tunnin lukemisella, samalla kun itse luin vähintään tuon tuntimäärän joka päivä kuukauden ajan... Olin varautunut paljon vaikeampiin ja soveltavampiin tehtäviin.
Jätin ainakin 4 kohtaa varmuuden vuoksi tyhjäksi, koska halusin pelata varman päälle. Käytin samaa taktiikkaa aikoinaan Vakava-kokeessa ja pääsin kirkkaasti soveltuvuuskokeisiin. Tässä tämänpäiväisessä kokeessa oli niin vähän kysymyksiä, että vastaamatta jättäminen tulee taatusti kostautumaan minulle. Alkoi b-osassa kaduttaa, kun tajusin virheeni enkä päässyt enää muokkaamaan sitä a-osaa.
Vaikka ihmeen kaupalla pääsisinkin jatkoon, en pärjäisi aineistokokeessa. Ahdistaa ajatus jostain esseen pohjalta pidettävästä haastattelusta. Ensi vuonna uusi yritys.. Alkaa olla ikävä normaalia pääsykoetta, joka on kerralla ohi😞
ei ole hakijan vika jos järjestelmä on läpimätä. kaverillasi on ollut täysi oikeus kokeilla onneaan. oikkikseen pyrkivät taitavat olla muutenkin älykkäämpiä kuin sosiaalityön hakijat, ainakin sisäistävät asioita nopeammin. + moni hakee sosiaalityöhän pelkällä ammattiopisto-taustalla, mikä kertoo hakijoiden heikosta tasosta.
Ei tuo viestin kirjoittaja varmaan kaveriaan olekaan syyttämässä, vaan nimenomaan kritisoi järjestelmää, joka tällaisen mahdollistaa.
Tuo ”hakijoiden heikko taso” on ihan sontaa, tässä kokeessa ongelmana oli se, että annettiin ennakkomateriaalit, ja sitten tehtiin koe, jossa niiden lukemisesta ei ollutkaan mitään hyötyä, koska kysymyksiä oli liian vähän ja aikaa liikaa. Miksi antaa ennakkomateriaalit, jos koe mittaakin vain sitä, kuinka nopeasti ehdit hakea artikkeleista tietoa?
Mistähän ne pisteet mahdollisesti näkee? Kun tuolla aiemmin joku sanoi päivittävänsä jatkuvasti sivuja. Mitä sivuja?
Todella sekavaa. Ensin tuollainen älyttömän helppo koe. Sitten tulossa essee koe ja vielä haastattelu.
Oonko ainoo jota ahdistaa tää? Miksei voi vain tehdä yhtä laajaa koetta. Miksi pitää uudelleen 12.6? Miksi? Kuka jaksaa vielä 2 viikkoa lukea noita materiaaleja päivästä toiseen putkeen. Tuntuu että aivoissa ei ole muuta kuin nää sosiaalityö materiaalit.