Etäopetus: mitä huoltajana toivoisit meiltä opettajilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Suomeksi, ette viitsineet seurata tiedotuksia tarpeeksi tarkkaan, vaikka jo ihan iltapäivälehtienkin otsikoista pystyi lukemaan että koulut siirtyvät etäopetukseen. Mutta salkkarit varmaan oli se tärkeämpi juttu. 

Tarvikkeiden noutamiseen oli tasan yksi koulupäivä aikaa - meidän lukiolaisella ei sitäkään koska koulu meni kiinni jo maanantai-iltana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Tässä se syy tulee: se, että etäopetus olisi hiottu, yksinkertainen mutta tehokas , koko koulun tarpeet kuviksesta fysiikkaan kattava yhtenäinen paketti vaatisi valtavan määrän työtä, matskujen siirtoa alustoilta toiselle, testaamista, luomista ja asiasta viestittämistä. Yleissääntönä voi aina pitää sitä, että mitä vaivattomammalta jokin tuntuu ja näyttäytyy ulospäin, sitä enemmän siihen on taustalla pitänyt tehdä töitä.

Tieto koulusulusta tuli perjantaina iltapäiväaikaan. Maanantaiaamuna 8.15 piti olla valmista etäopetusta viidelle lukiokurssille, osa sellaisia joissa oli suunniteltu käytettävän vain koululta fyysisesti löytyviä materiaaleja. Kun opetus muuttuu lennossa, valmiita "tehtävälistoja" ei ole olemassa vaan niitä kasaillaan tässä samalla kun mennään. 

Lukioissa on tyypillisesti varmaan 30-60 opettajaa. Eri opettajilla on käytössä omaan opetukseen parhaiten soveltuvat sähköiset alustat, joita opiskelijat myös osaavat (?) sen aineen tyypillisissä hommissa käyttää. Yhtenäiset käytänteet vaatisivat sen että kaikki vetäisivät pakettinsa aivan täysin auki ja suunnittelisivat uudelleen.

Ja vaikka koulut olisivat aukikin, päivittäinen opetuksen suunnittelu, materiaalien tekeminen, palautteen antaminen, viestiminen ja muut koulun tehtävät vievät kyllä ihan täyden työajan. Kaikki muu tulee tähän päälle.

Tässä on se syy miksi etäopetus ei ole timantiksi hiottu kokonaisuus just nyt.

Mieti omalle kohdallesi, sinä joka teet työtäsi ihmiskontaktein. Huomisiltapäiväksi sinun pitää siirtää kaikki työsi onlineen, tavoittaa 150 asiakastasi siten että he tietävät mitä on tapahtunut ja missä mennään, mitä alustoja nyt käytetään, miten toimitaan. Kaikki siten, että systeemi on sama kuin naapurifirmassa joka muutenkin toimii pikkuisen eri lailla, ettei kukaan sekoa useista toimintatavoista. Aika alkaa nyt!

En halua hiottua timanttia. Haluan vain jotain selkeää. Perusasiat riittävät. Ymmärrän, että stressaa, mutta eikö sinulle itsellesikin olisi helpompaa viestiä yhden kanavan kautta? Miksi laitat lapselleni viestejä 5 eri kanavasta ja sitten et jousta yhtään jos jotain niistä viesteistä emme huomanneet?

Sehän tässä on kummaa, että wilmaan tulee heti merkintöjä ja tehtävien palautuksessa ei *ollenkaan* joustoa, vaikka viestintä on epämääräistä ja välillä täysin ala-arvoista. Edelleenkään en ymmärrä miten näet asian vain omasta näkökulmastasi. Me yritämme koko perheen voimin parhaamme kerätä infotulvasta tiedonjyväset, mutta opettajat eivät jotenkin kykene käsittämään miten sekava ja uuvuttava tilanne on monilapsisissa perheissä oman työn ohessa. Alun perin kysyttiin mitä toivoisin opeilta ja huomaan nyt ettei toivoa juuri taida olla, koska asenne toisessa päässä on yhtä huono kuin meidän teini-ikäisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Suomeksi, ette viitsineet seurata tiedotuksia tarpeeksi tarkkaan, vaikka jo ihan iltapäivälehtienkin otsikoista pystyi lukemaan että koulut siirtyvät etäopetukseen. Mutta salkkarit varmaan oli se tärkeämpi juttu. 

Tarvikkeiden noutamiseen oli tasan yksi koulupäivä aikaa - meidän lukiolaisella ei sitäkään koska koulu meni kiinni jo maanantai-iltana.

Lukiolainen ei ollut kykenevä kyseisenä päivänä käymään koululla, jossa hänen oletettavasti kuitenkin pitäisi olla jokaisena arkipäivänä? Mutta juuri tuona päivänä se ei ollut millään mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Suomeksi, ette viitsineet seurata tiedotuksia tarpeeksi tarkkaan, vaikka jo ihan iltapäivälehtienkin otsikoista pystyi lukemaan että koulut siirtyvät etäopetukseen. Mutta salkkarit varmaan oli se tärkeämpi juttu. 

Tämä viesti kiteyttää hienosti opettajien asenteen vanhempien hätää kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Suomeksi, ette viitsineet seurata tiedotuksia tarpeeksi tarkkaan, vaikka jo ihan iltapäivälehtienkin otsikoista pystyi lukemaan että koulut siirtyvät etäopetukseen. Mutta salkkarit varmaan oli se tärkeämpi juttu. 

Tarvikkeiden noutamiseen oli tasan yksi koulupäivä aikaa - meidän lukiolaisella ei sitäkään koska koulu meni kiinni jo maanantai-iltana.

Lukiolainen ei ollut kykenevä kyseisenä päivänä käymään koululla, jossa hänen oletettavasti kuitenkin pitäisi olla jokaisena arkipäivänä? Mutta juuri tuona päivänä se ei ollut millään mahdollista?

Eipä ollut enää kykenevä, koska perheessä on kolme riskiryhmäläistä, perheen lähipiirissä yksi 89-vuotias, yksi juuri syöpähoidot lopettanut ja yksi juuri leikkauksesta tullut.

Ja ko lukiossa opettajalla corona ja reilut parikymmentä altistunutta.

Hyviä numeroita tietysti, ahkerille tytöille ja pojille.

Pitkämielisyyttä, jaksamista ja joustamista näinä vaikeina aikoina. Ja vähän maltillisempia määriä niitä tehtäviä lapsille. Nyt alkuun ainakin oli hurjat määrät tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Suomeksi, ette viitsineet seurata tiedotuksia tarpeeksi tarkkaan, vaikka jo ihan iltapäivälehtienkin otsikoista pystyi lukemaan että koulut siirtyvät etäopetukseen. Mutta salkkarit varmaan oli se tärkeämpi juttu. 

Tarvikkeiden noutamiseen oli tasan yksi koulupäivä aikaa - meidän lukiolaisella ei sitäkään koska koulu meni kiinni jo maanantai-iltana.

Lukiolainen ei ollut kykenevä kyseisenä päivänä käymään koululla, jossa hänen oletettavasti kuitenkin pitäisi olla jokaisena arkipäivänä? Mutta juuri tuona päivänä se ei ollut millään mahdollista?

Eipä ollut enää kykenevä, koska perheessä on kolme riskiryhmäläistä, perheen lähipiirissä yksi 89-vuotias, yksi juuri syöpähoidot lopettanut ja yksi juuri leikkauksesta tullut.

Ja ko lukiossa opettajalla corona ja reilut parikymmentä altistunutta.

Oho, varsinainen erityisherkkien kasauma samassa paikassa kuin kunnon määrä altistuneita. Jopas sattuikin, mutta näinhän tämä maailma menee. Omituista, että lukiolainen tai kukaan muu teidän perheestä ei vielä ole sairastunut, teillä on varmasti joku superimmuniteetti kaikesta päätellen. Kun on 89-vuotias, syöpäsairas ja juuri leikkauksesta tullut. 

Mikään ennakointi ei teille tietty ollut mahdollista, kun eihän teillä noita erityisherkkiä sentään kovin montaa ole. Joten ymmärrän oikein hyvin, että ette nyt ihan kerinneet sitten hakemaan lukiolaiselle sitä ilmaista läppäriä. Oi voi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Suomeksi, ette viitsineet seurata tiedotuksia tarpeeksi tarkkaan, vaikka jo ihan iltapäivälehtienkin otsikoista pystyi lukemaan että koulut siirtyvät etäopetukseen. Mutta salkkarit varmaan oli se tärkeämpi juttu. 

Tarvikkeiden noutamiseen oli tasan yksi koulupäivä aikaa - meidän lukiolaisella ei sitäkään koska koulu meni kiinni jo maanantai-iltana.

Lukiolainen ei ollut kykenevä kyseisenä päivänä käymään koululla, jossa hänen oletettavasti kuitenkin pitäisi olla jokaisena arkipäivänä? Mutta juuri tuona päivänä se ei ollut millään mahdollista?

Eipä ollut enää kykenevä, koska perheessä on kolme riskiryhmäläistä, perheen lähipiirissä yksi 89-vuotias, yksi juuri syöpähoidot lopettanut ja yksi juuri leikkauksesta tullut.

Ja ko lukiossa opettajalla corona ja reilut parikymmentä altistunutta.

Oho, varsinainen erityisherkkien kasauma samassa paikassa kuin kunnon määrä altistuneita. Jopas sattuikin, mutta näinhän tämä maailma menee. Omituista, että lukiolainen tai kukaan muu teidän perheestä ei vielä ole sairastunut, teillä on varmasti joku superimmuniteetti kaikesta päätellen. Kun on 89-vuotias, syöpäsairas ja juuri leikkauksesta tullut. 

Mikään ennakointi ei teille tietty ollut mahdollista, kun eihän teillä noita erityisherkkiä sentään kovin montaa ole. Joten ymmärrän oikein hyvin, että ette nyt ihan kerinneet sitten hakemaan lukiolaiselle sitä ilmaista läppäriä. Oi voi. 

Mitä ihmettä sinä sössötät????

Helsingin opetusvirasto jankutti viimeiseen asti että etäopetusta ei tule. Meidän lapset jäi maanantaina vastoin ohjeita kotiin ja rehtorilta tuli vittuilumeiliä erikseen kaikille näin toimineille.

Lukiolaiset ei saa ilmaisia konweita. Eikä niitä ole Helsingissä peruskouluissakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta tässä on kaiken epäsäännöllisyys ja jatkuva muutos sekä viestikaaos. Meillä kolme lasta, joista kaksi alakoulussa ja he pystyvät hoitamaan kaiken itsenäisesti. On classroom ja wilma. Tehtävät saadaan molempiin ja ne ovat selkeitä. Molemmat hoitavat tehtävänsä ilman apua ja leikkivät loppupäivän.

Sen sijaan seiskaluokkalaisemme, joka on eri koulussa, wilma pursuaa eri aineopettajien viestejä ja niitä tulee tipotellen. Lisäksi niitä tulee teamsiin ja sähköpostiin. Lisäksi tulee korjausviestejä edellisiin viesteihin ja lisäviestejä näihin. Tehtävät ovat eri nettisaiteilta, kirjasta, teamsista, wilmasta ja sähköpostista. Nettisaiteille pitää rekisteröityä ja ollaan yhdessä koitettu pysyä kärryillä niistä. Osa opeista pitää etätunteja satunnaisesti oman tuntinsa aikana, mutta ei aina. Tieto mahdollisista tunneista voi tulla mihin tahansa tiedotuskanavista. Välillä esim. Ussan tiedotus on ollut hämäävästi äikän opettajan välityksellä teamsin chatissa. Lisäksi lapsella on oppimisvaikeuksia ja pelkään, että hän jää totaalisesti jälkeen, vaikka yritän opettaa häntä ihan vaan seuraamalla kirjoja vasemmalta oikealle. Emme kerenneet reagoimaan koneen hakemiseen hänelle kun se viesti mikä alkukaaoksessa tuli koulusta hukkui viestivyöryn sekaan. Sen vuoksi meillä lapset vuorottelevat vanhempien läppärin ja oman yhteisen läppärinsä välillä. Sen vuoksi yläasteikäinen aloittaa nettitehtävät yleensä vasta iltapäivällä.

Opet kirjoittavat pitkiä viestejä, joiden sekaan on ripoteltu oleellinen tieto ja meillä kaksi vanhempaa tavaa tätä sekamelskaa iltaisin oman työpäivän jälkeen, jotta saadaan rakennettua lapselle lukujärjestystä ja siltikin tulee merkintöjä wilmaan. Eli jos voisin jotain pyytää niin rajausta tiedotuskanaviin, mahdollisimman vähän viestejä, mahdollisimman lyhyitä viestejä ja selkeästi merkitty yhteen listaan kaikki päivän tehtävät ja mahdolliset oppitunnit kaikista aineista ja yksi paikka, jonne ne palautetaan ja se paikka ei saisi koko ajan vaihtua. Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta sitten tarvittaisiin joustoa puolin ja toisin eikä katsoa asioita vain omasta näkökulmasta. Varsinkin se ihmetyttää, että jos ope on itse kotona lasten kanssa ja on hankalaa niin ei osaa samaistua sen toisen vanhemman asemaan, jolla myös työ ja se etäkouluvastuu.

Tässä se syy tulee: se, että etäopetus olisi hiottu, yksinkertainen mutta tehokas , koko koulun tarpeet kuviksesta fysiikkaan kattava yhtenäinen paketti vaatisi valtavan määrän työtä, matskujen siirtoa alustoilta toiselle, testaamista, luomista ja asiasta viestittämistä. Yleissääntönä voi aina pitää sitä, että mitä vaivattomammalta jokin tuntuu ja näyttäytyy ulospäin, sitä enemmän siihen on taustalla pitänyt tehdä töitä.

Tieto koulusulusta tuli perjantaina iltapäiväaikaan. Maanantaiaamuna 8.15 piti olla valmista etäopetusta viidelle lukiokurssille, osa sellaisia joissa oli suunniteltu käytettävän vain koululta fyysisesti löytyviä materiaaleja. Kun opetus muuttuu lennossa, valmiita "tehtävälistoja" ei ole olemassa vaan niitä kasaillaan tässä samalla kun mennään. 

Lukioissa on tyypillisesti varmaan 30-60 opettajaa. Eri opettajilla on käytössä omaan opetukseen parhaiten soveltuvat sähköiset alustat, joita opiskelijat myös osaavat (?) sen aineen tyypillisissä hommissa käyttää. Yhtenäiset käytänteet vaatisivat sen että kaikki vetäisivät pakettinsa aivan täysin auki ja suunnittelisivat uudelleen.

Ja vaikka koulut olisivat aukikin, päivittäinen opetuksen suunnittelu, materiaalien tekeminen, palautteen antaminen, viestiminen ja muut koulun tehtävät vievät kyllä ihan täyden työajan. Kaikki muu tulee tähän päälle.

Tässä on se syy miksi etäopetus ei ole timantiksi hiottu kokonaisuus just nyt.

Mieti omalle kohdallesi, sinä joka teet työtäsi ihmiskontaktein. Huomisiltapäiväksi sinun pitää siirtää kaikki työsi onlineen, tavoittaa 150 asiakastasi siten että he tietävät mitä on tapahtunut ja missä mennään, mitä alustoja nyt käytetään, miten toimitaan. Kaikki siten, että systeemi on sama kuin naapurifirmassa joka muutenkin toimii pikkuisen eri lailla, ettei kukaan sekoa useista toimintatavoista. Aika alkaa nyt!

En halua hiottua timanttia. Haluan vain jotain selkeää. Perusasiat riittävät. Ymmärrän, että stressaa, mutta eikö sinulle itsellesikin olisi helpompaa viestiä yhden kanavan kautta? Miksi laitat lapselleni viestejä 5 eri kanavasta ja sitten et jousta yhtään jos jotain niistä viesteistä emme huomanneet?

Sehän tässä on kummaa, että wilmaan tulee heti merkintöjä ja tehtävien palautuksessa ei *ollenkaan* joustoa, vaikka viestintä on epämääräistä ja välillä täysin ala-arvoista. Edelleenkään en ymmärrä miten näet asian vain omasta näkökulmastasi. Me yritämme koko perheen voimin parhaamme kerätä infotulvasta tiedonjyväset, mutta opettajat eivät jotenkin kykene käsittämään miten sekava ja uuvuttava tilanne on monilapsisissa perheissä oman työn ohessa. Alun perin kysyttiin mitä toivoisin opeilta ja huomaan nyt ettei toivoa juuri taida olla, koska asenne toisessa päässä on yhtä huono kuin meidän teini-ikäisellä.

Sinulla nyt meni se ydinsisältö ohi. Nimenomaan se selkeä perusasioiden toteuttaminen yhtä kanavaa pitkin ei ole läpihuutojuttu. Erityisesti kun yllä ihmeteltiin miksi koululla ei ole jotain yhteistä palautuslaatikkoa ja tehtävälistaa kaikille.

Se ei ole osaamiseni ulkopuolella, mutta vaatii edes jonkin verran aikaa ensin suunnitteluun ja sitten opiskelijoille viestimiseen, ja tätä aikaa ei vain nyt annettu. 

Eikä minun asenteessani mitään vikaa ole, mutta nuo viime viikolla sadelleet vaatimukset ovat ihan yhtä hyödyllisiä kuin käsky juosta maratoni, ei nyt vaan irtoa. Se että minulla on nyt ensi jakson alkuun mietittynä ja testattuna yksi toimivahko alusta, helppo mutta tehokas rutiini jonka osaan suoraan selittää opiskelijoille  ja yksi paikka palautettaville on vaatinut juuri  tuon sählingin, viestejä eri medioihin, systeemien testaamista ja pään seinään hakkaamista kiireen vuoksi. Koska minullakin on lapsi kotona.

Ihme valitusta taas.

Meidän teinien koulunkäynti ei ole rasittanut minua tippaakaan. Toinen on seiskan oppilas ja toinen kasin eikä kummallakaan ole sormi suussa ohjeiden suhteen. Alkuun tuli selvä viesti opettajilta, että tunnin ohjeistus tulee Wilman kautta. Sieltä sitten teinit ovat lukeneet, onko tehtävät classroomissa, teamsissa vai ehkä kustantamon sivuilla. Kavereilta ovat kyselleet neuvoja, jos on ollut vaikeuksia löytää tai palauttaa tehtävä. Kun lukee tätä ketjua, voisi kuvitella, että tasoerot seiskan ja kutosen tai vitosen oppilaan välillä on monta luokka-astetta. Miten vaikeaa on lukea se Wilman ohjeistus ja jatkaa siitä? Eivätkö normaalit teinit ole jo aika itseohjautuvia, jotka pienellä patistuksella hoitavat kouluhommansa ihan itse? Ja jos eivät ole, niin olisiko syytä hakea apua laajemmalti?

Ärsyttää, kun peruskoulusta on tullut kehitysviiveisten temmellyskenttä ja sen heikoimman mukaan pitäisi sitten mennä. Omien teinieni luokan heikoin on paljon heikompi kuin oma 9-vuotiaani. Eli jotain tokaluokan tasoa pitäisi sitten 14-vuotiaiden opiskella.

Jos ei löydää ohjeistusta eikä osaa kysyä luokkatoverilta tai opettajalta apua, niin on kyllä aika avuton lapsi - vai oliko tässä jopa jostain vanhemmasta kysymys? Oma älykkyystestinsä tuo Wilmakin, vai mitä?

Netissä on nyt paljon avointa ja ilmaista oppimateriaalia eri kielillä. Opettajan ei kannata uhrata yöuniaan siihen, että alkaa itse tekemään videoita joka aiheesta. On ihan ok käyttää valmista materiaalia. Tärkeintä on olla oppilaiden tavoitettavissa ja vastata kysymyksiin.

Tsemppiä vaan opettajille. Tätä listaa kun lukee niin toinen haluaisi toista ja toinen ihan päinvastaista. Yritä siinä toteuttaa joku toimiva kokonaisuus.

Kehitysviiveisten temmellyskenttä ärsyttää ? Joskus voisin sanoa tuollaiset äidit voisi astua sellaisten lasten äidin saappaisiin tai jopa miettiä miltä opettajista tuntuu tällä hetkellä. Lapset yrittää ja ilmaisee pääsisipä kouluun. Opettajille hirveästi työtä. 

Niikuin Jari Sinkkonen sanoo rakastakaa lapsianne vaikka hän ei ole se 10 oppilas.

Vierailija kirjoitti:

Kehitysviiveisten temmellyskenttä ärsyttää ? Joskus voisin sanoa tuollaiset äidit voisi astua sellaisten lasten äidin saappaisiin tai jopa miettiä miltä opettajista tuntuu tällä hetkellä. Lapset yrittää ja ilmaisee pääsisipä kouluun. Opettajille hirveästi työtä. 

Niikuin Jari Sinkkonen sanoo rakastakaa lapsianne vaikka hän ei ole se 10 oppilas.

Minähän juuri ymmärränkin niitä opettajia, mutta myös ihan tavallisia keskitason oppilaita. Omani ovat seiskan ja kasin tasoa. Toinen on laiska ja häntä pitää vähän patistaa, toinen huolimaton ja hänellä on motorisia vaikeuksia. Se näkyi nuorempana pahemmin, mutta tiukan kuntoutuksen ansiosta sitä ei näy enää kuin lukukelvottomassa käsialassa. Ei tullut mieleenkään laittaa liikunnanopelle, että tänään ette voi pelata pallopelejä, kun omani ei osaa eikä pysty. Tai että mitään kirjoitustehtäviä ei saa olla, kun omalleni se on niin vaikeaa ja raskasta. Sen sijaan laitoimme lapsen harrastamaan pallopelejä ja patistimme tekemään kirjoitustehtäviä niin, että on sitä seiskan tasoa normaaliopetuksessa.

Mitään erikoisoikeuksia en lapselleni vaadi, koska se ei ole muiden oppilaiden ongelma eikä edes opettajienkaan ongelma, jos lapseni ei pysty keskitasoon tai edes minimiin. Nykyään vain ei jätetä luokalle, ei laiteta apukouluihin vaan roikotetaan ne, jotka eivät pysty kuntoutumaan riippakivinä eteenpäin. Ei ole hyvä muille lapsille eikä ole hyvä sille, joka ei pysty ja osaa, itsetuntohan on siinä aivan murskana ja lopulta lakkaa edes yrittämästä ja piiloutuu diagnoosien taakse.

Kyllä niitä kehitysviiveisiä kuuluu rakastaa, ja jos rakastaa, niin luo sellaiset olosuhteet, missä itsetunto ei koko ajan ole murskana. Ei ole kiva olla se, joka saa jatkuvasti nelosia ja pääsee armovitosilla peruskoulun läpi. Mutta missään nimessä nämä heikommat eivät saisi olla riippakivinä muille.

Nyt ei kukaan pysty tekemään sellaista tulosta kuin normioloissa, paitsi ehkä ne oppilaat, jotka pärjäävät muutenkin miten vain. Kannattaa höllätä vähän sitä rimaa, ei tässä ajassa mitään korvaamatonta ehdi tapahtua. Joka tapauksessa syksy alkaa taas kertauksella ainakin matikassa ja tukiopetusta saa tarvittaessa. Tässä on nyt vähän isommat ongelmat kyseessä kuin se, osaako nimetä jonkun kasvin kaikki osat oikein. Ei tämä tilanne ole millään tavalla verrannollinen normaaliin kouluopetukseen ja jokaisen opettajan pitäisi se ymmärtää ja olla armollisempi niin oppilaille kuin itselleen. Monessa kodissa on tosi tukala tilanne nyt kun työtkin on menneet alta.

Ymmärrän sen, että opettajilla on uudenlaisia haasteita tämän etäopetuksen myötä. Sitä vain en ymmärrä, eikö opettajakin voisi hetken jarruttaa. Tietenkin koulutyöskentelyssä on omat tavoitteensa, enkä vähättele niitä. Mutta ensimmäisten video-oppituntien aikana voisi yksinkertaisesti kysyä oppilaiden kuulumisia ja käydä keskustelua. Toimia niin kuin kriisitilanteissa toimitaan, varmistua että kaikki ovat ylipäänsä vielä hengissä. Tuskin viikon tai muutaman viive tehokkaassa opetuksessa kaataa koko Suomea. Opettaminen ruudun välityksellä ei sinänsä muuta sen sisältöä. Saman luennon voi pitää etänä kuin livenäkin. Vähintään voi koota oppilaat ruudun ääreen tunnin alussa ja kertoa rauhallisesti, mitä ko. tunnin aikana on tarkoitus tehdä, ja olla siellä linjan päässä. Minun on vähän vaikea hahmottaa, miten tämä tilanne nyt vaatisi erityisen hienoja digimateriaaleja tai vastaavia. En myöskään ymmärrä, mikseivät esimerkiksi rinnakkaisluokkien opettajat yhdistä voimiaan. Pidä esimerkiksi vuoronperään tunteja, anna toistensa käyttöön videoita tms. Ensin toinen pitää tietyn tunnin, seuraavan toinen jne. Tai aineenopettajat vastaavalla tavalla.

Järjetön määrä viestejä wilmasta, ahdistaa jo avatakin ne. Nyt jarruja päälle opet. Älkää stressatko oppilaita,perhettä itseänne. Olkaa oppilaiden tukena, pääasia että tästä selvitään.

Mietin111 kirjoitti:

Ymmärrän sen, että opettajilla on uudenlaisia haasteita tämän etäopetuksen myötä. Sitä vain en ymmärrä, eikö opettajakin voisi hetken jarruttaa. Tietenkin koulutyöskentelyssä on omat tavoitteensa, enkä vähättele niitä. Mutta ensimmäisten video-oppituntien aikana voisi yksinkertaisesti kysyä oppilaiden kuulumisia ja käydä keskustelua. Toimia niin kuin kriisitilanteissa toimitaan, varmistua että kaikki ovat ylipäänsä vielä hengissä. Tuskin viikon tai muutaman viive tehokkaassa opetuksessa kaataa koko Suomea. Opettaminen ruudun välityksellä ei sinänsä muuta sen sisältöä. Saman luennon voi pitää etänä kuin livenäkin. Vähintään voi koota oppilaat ruudun ääreen tunnin alussa ja kertoa rauhallisesti, mitä ko. tunnin aikana on tarkoitus tehdä, ja olla siellä linjan päässä. Minun on vähän vaikea hahmottaa, miten tämä tilanne nyt vaatisi erityisen hienoja digimateriaaleja tai vastaavia. En myöskään ymmärrä, mikseivät esimerkiksi rinnakkaisluokkien opettajat yhdistä voimiaan. Pidä esimerkiksi vuoronperään tunteja, anna toistensa käyttöön videoita tms. Ensin toinen pitää tietyn tunnin, seuraavan toinen jne. Tai aineenopettajat vastaavalla tavalla.

Oppilailla ei ole laitteita käytettävissä samaan aikaan -> livetunteja ei saa pitää

Opettajilla ei välttämättä ole ollut kunnan puolesta työkonetta puhelimesta puhumattakaan -> ongelmia laitteiden kanssa. Pöytäkoneissa ei yleisesti ole kameraa.

Vierailija kirjoitti:

Pitkämielisyyttä, jaksamista ja joustamista näinä vaikeina aikoina. Ja vähän maltillisempia määriä niitä tehtäviä lapsille. Nyt alkuun ainakin oli hurjat määrät tehtäviä.

Tehtävät ei ole kotitehtäviä vaan korvaavia tehtäviä.

Montako tuntia tänään olisi lukujärjestyksessä? Jos lapsella menee kauemmin kuin se määrä. Kannattaa laittaa opelle viestiä miten kauan on mennyt.

Kannattaa huomioida, että naapurin Elli teki samat ehkä kahdessa tunnissa ja Nico-Petteri sai tehtyä vain puolet, vaikka yritti koko päivän.