Mies ei enää rakasta - onko pitkällä liitolla toivoa?
15 vuotta yhteistä elämää, kaksi teini-ikäistä lasta, velaton okt, mökki ja auto. Molemmilla töitä ja talous erittäin vakaa. Elämä helppoa, ei sairauksia eikä muutakaan ongelmaa.
Mies ilmoitti että ei enää rakasta, kuulemma rakkaus loppui 4 kuukautta (!!) sitten. Ja nyt on ajatellut että eletään kämppiksinä. Ei koske minuun, ei tule metriä lähemmäksi. Jos yritän pussata tai halata on jäykkänä eikä katso edes minua.
Sanoo ettei ole toista naista. On päivät töissä, kaiken muun ajan kotona (ei harrasta mitään, eikä käy koskaan edes kavereilla eikä sukulaisilla). Jos joku nainen on niin en keksi muuta kuin face tms.
Juttelee kanssasi kuitenkin runsaasti arjen asioista eli ei pidä mykkäkoulua. Jos ei olisi sanonut, että tunteet kuolleet niin mistään en olisi huomannut, paitsi nyt kun ilmoitti asiasta. Sanoi, että ei näe meillä mitään yhteistä tulevaisuudessa. Kuulemma se sentään on hyvä puoli kämppisliitossa että saa vakipi*lua. Se viilsi sydämeen, enkä ole enää antanut tuon jälkeen koskea minuun.
Kuulemma teki erosuunnitelman jo viime marraskuussa, mihin aikoo muuttaa jne. Sanoin, että teet vain eropäätöksen ja lähdet, ovesta pääsee ulos koska vain. On kuulemma meinannut jo monta kertaa lähteä vuosien varrella, mutta ei tiedä itsekään miksi ei ole lähtenyt. Sanoin, että kerro heti kun haluat eron. Mies sanoi, että se pitää olla yhteinen päätös. Sanoin, että ei se ole yhteinen jos hän eron haluaa ja minä en ole ollut edes miettimässä eroa.
Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta ja miten lopulta kävi? Ja kyllä, voisin toki itsekin laittaa erohakemuksen, mutta ei ole koskaan ollut edes mielessä. Miksi mies ei eroa ja lähde jos kerran jo 4 kk sitten loppui rakkaus? Rahasta se ei ole kiinni, hän voi vuokrata vaikka heti asunnon itselleen. Omakotitalomme voi laittaa myyntiin ja rahat jakaa.
Sanoin miehelle että en halua elää missään välitilassa tietäen, että miehen tunteet loppuneet mutta ei saa aikaiseksi lähteä. Minä kuitenkin joko olen suhteessa rakkaudesta tai sitten erotaan. En halua kyräilevää kämppisliittoa.
Kommentit (228)
Et sitten keksinyt muuta paikkaa avautumiselle kuin vauva.fi / aihe vapaa ?
Hupsu tyttö
Mies siis haluaa eron, mutta ei halua eroa. Tuuliviiri oikkupussi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies puhuu, että ollaan kämppissuhteessa niin siihen ei kuulu vakituinen seksi. Kämppissuhteessa oleminen tarkoittaa juuri sitä, että ei ole seksiä mutta asutaan yhdessä.
Sano tämä miehellesi. Ja jos vielä ehdottaa niin ei, ei mitään seksiä, ei mitään pussientyhjennystä sinun kanssasi tässä tilanteessa.
Tuli myös mieleeni, että mies ei halua laittaa eroa vireille koska haluaa säilyttää kasvonsa. Odottaa sinun tekevän aloitteen.
Sinuna en pelkästään selailisi ja jättäisi näitä sivuja miehen näkyville. Alkaisin puhua, normaalilla äänellä, että katselen tässä asuntoa/autoa/lainamahdollisuutta jne. kun kerran sinä haluat erota. Että täytyyhän minun alkaa valmistella asioita.
Jospa mies sitten alkaisi puhua mitä mieltä siitä on.
Voit varautua taas siihen mielistelyyn jos aika ei ole vielä kypsä miehen erota. Mikä siellä eroajatuksen takana sitten onkin.Samoin tuli mieleeni toinen nainen, saattaa olla joku tuttukin, siksi ei tarvitse miehen muuttua ja pystyy pitämään yhteyttä työaikana ja kotona ollessa.
Jos tuntevat toisensa hyvin ennestään ei tarvitse soidinmenoja ja treffailuja.Ei ole enää minulla tarkoitusta ylläpitää intiimiä elämää hänen kanssaan kämppisliitossa. Tuo yksi kerta oli niin kamala. Omaa tyhmyyttäni siihen suostuin, kun mies sanoi että 'enkö voi helpottaa hänen oloaan, kaksi kättä kun ei ole sama asia'. Eli tuon kommentein perusteella tuskin on miehellä intiimiä sivusuhdetta, vai?
Ehdotin myös miehelle, että kämppissuhteessa ei tarvitse keskustella muuta kuin arjen pakolliset asiat. Ja että en halua keskustella hänen kanssaan mitään small talkia vaan ollaan sitten kämppiksiä eikä jutustella niitänäitä, naureta yhdessä jne. Mies suuttui raivokkaasti tästä.
En ole enää mennyt miehen kanssa samaan aikaan saunaan. Eilen lämmitin saunan itselleni ja menin yksin saunaan. Olin aivan äimistynyt, kun mies tuli 10 minuutin päästä perässäni löylyyn ihan normaalin oloisena ja mukavia jutellen. Olin lauteilla selällään maaten ja mieskin kävin lauteille selälleen maaten niin että hänen päänsä oli 2cm päässä pepustani! Olin aivan hölmistynyt! Olin hölmistynyt että tulee oma-aloitteisesti löylyyn kanssani, koin ensimmäistä kertaa olevani kiusaantunut yhteisestä alastomuudesta ja sitten vielä laittaa päänsä lähes peppuuni kiinni. Eikö kämppisliitossa tällainen kuulosta oudolta miehen toiminnalta? Hyväksyisittekö te tällaisen kämppisliitossa, joka on vielä miehen tahdosta kämppisliitto?
AP
Eikö teillä ole saunan ovessa lukkoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mies haluaa sinut hakemaan eroa. Eli hän tuli onnelliseksi kun näki että etsit itsellesi asuntoa. Hän ei itse jaksa, viitsi hakea eroa, mutta tekee kaiken muun jotta sinulla olisi huono olo kotona.
Miehet harvemmin hakee eroa itse, vaan se on yleensä nainen joka hakee eron. Se on vaikea, se on hankalaa ja joutuu maksamaan. Siksi se on helpompaa kun vaimo sen hoitaa hänen puolesta.
Et tule samaan selville mitään jos mies ei halua itse kertoa, ja miehet eivät pelaa samoilla säänöillä kuin naiset. Ne ei anna merkkejä, ne kertoo asian niin kuin se on. Sinun miehesi on sanonut että haluaa eron, niin silloin hän haluaa eron.
Jos minä olisin sinä, niin etsisin sitä asuntoa rauhassa. Varaisin ajan Lastenvalvojalle. Ja, kun kaikki on valmista, niin jättäisin erohakemuksen. Antaisin sen tulla postissa ja muuttaisin pois. Älä itseäsi riko roikkumalla semmoisessa suhteessa jossa olisit vain vakipano. Sinä anasaitset enemmän. Älä myöskään mieti sen enenmpää mitä se iloisuus tarkoittaa, se syö vaan mieenterveyttä. Miehesi haluaa eron ja käyttäytyy juuri niin.
Tsemppiä!
Minä en ikinä hakisi eroa jos mies haluaisi erota. Juurikin siksi että se on vaivalloista ja hakija maksaa kulut. Siinähän olisi naimisissa kanssani hamaan tappiin asti ja saisin vielä leskeneläkkeenkin, jos ei eroa haluavalle eron hakeminen maistu. Eikä pääsisi mieskään uusiin naimisiin.
Pienestä se on kiinni toisilla tuo loppuelmän ja rakkauden määräytyminen, kun satasen oikeuskäsittelykuluissa nuukaillaan. Sivusta.
Useamman sadan euron. Miksi sen puolison pitäisi hakea eroa, joka ei halua erota? Se on sen tehtävä joka eron haluaa.
Kuulostaa keski-iän kriisiltä. Miestä masentaa; elämä on tylsää kasistaneljään-elämää. Siihen päälle lapset ja vaimo. On alkanut miettimään, että pitäisikö aloittaa uusi elämä. Hommata uusi muija, ehkä joku nuorempi ja leikkiä olevansa itsekin nuori. Sisimässään ehkä tietää, että ei kannata kun kaikki on "hyvin".
Huolestui noista sun tekemisistä selkeästi ja alkoi miettimään asiaa tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mies haluaa sinut hakemaan eroa. Eli hän tuli onnelliseksi kun näki että etsit itsellesi asuntoa. Hän ei itse jaksa, viitsi hakea eroa, mutta tekee kaiken muun jotta sinulla olisi huono olo kotona.
Miehet harvemmin hakee eroa itse, vaan se on yleensä nainen joka hakee eron. Se on vaikea, se on hankalaa ja joutuu maksamaan. Siksi se on helpompaa kun vaimo sen hoitaa hänen puolesta.
Et tule samaan selville mitään jos mies ei halua itse kertoa, ja miehet eivät pelaa samoilla säänöillä kuin naiset. Ne ei anna merkkejä, ne kertoo asian niin kuin se on. Sinun miehesi on sanonut että haluaa eron, niin silloin hän haluaa eron.
Jos minä olisin sinä, niin etsisin sitä asuntoa rauhassa. Varaisin ajan Lastenvalvojalle. Ja, kun kaikki on valmista, niin jättäisin erohakemuksen. Antaisin sen tulla postissa ja muuttaisin pois. Älä itseäsi riko roikkumalla semmoisessa suhteessa jossa olisit vain vakipano. Sinä anasaitset enemmän. Älä myöskään mieti sen enenmpää mitä se iloisuus tarkoittaa, se syö vaan mieenterveyttä. Miehesi haluaa eron ja käyttäytyy juuri niin.
Tsemppiä!
Minä en ikinä hakisi eroa jos mies haluaisi erota. Juurikin siksi että se on vaivalloista ja hakija maksaa kulut. Siinähän olisi naimisissa kanssani hamaan tappiin asti ja saisin vielä leskeneläkkeenkin, jos ei eroa haluavalle eron hakeminen maistu. Eikä pääsisi mieskään uusiin naimisiin.
Pienestä se on kiinni toisilla tuo loppuelmän ja rakkauden määräytyminen, kun satasen oikeuskäsittelykuluissa nuukaillaan. Sivusta.
Useamman sadan euron. Miksi sen puolison pitäisi hakea eroa, joka ei halua erota? Se on sen tehtävä joka eron haluaa.
Joku laulu väitti, että rakkaudella ei ole hintaa. Mutta onhan se näemmä silti! Kyllä AV aina tietää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mies haluaa sinut hakemaan eroa. Eli hän tuli onnelliseksi kun näki että etsit itsellesi asuntoa. Hän ei itse jaksa, viitsi hakea eroa, mutta tekee kaiken muun jotta sinulla olisi huono olo kotona.
Miehet harvemmin hakee eroa itse, vaan se on yleensä nainen joka hakee eron. Se on vaikea, se on hankalaa ja joutuu maksamaan. Siksi se on helpompaa kun vaimo sen hoitaa hänen puolesta.
Et tule samaan selville mitään jos mies ei halua itse kertoa, ja miehet eivät pelaa samoilla säänöillä kuin naiset. Ne ei anna merkkejä, ne kertoo asian niin kuin se on. Sinun miehesi on sanonut että haluaa eron, niin silloin hän haluaa eron.
Jos minä olisin sinä, niin etsisin sitä asuntoa rauhassa. Varaisin ajan Lastenvalvojalle. Ja, kun kaikki on valmista, niin jättäisin erohakemuksen. Antaisin sen tulla postissa ja muuttaisin pois. Älä itseäsi riko roikkumalla semmoisessa suhteessa jossa olisit vain vakipano. Sinä anasaitset enemmän. Älä myöskään mieti sen enenmpää mitä se iloisuus tarkoittaa, se syö vaan mieenterveyttä. Miehesi haluaa eron ja käyttäytyy juuri niin.
Tsemppiä!
Minä en ikinä hakisi eroa jos mies haluaisi erota. Juurikin siksi että se on vaivalloista ja hakija maksaa kulut. Siinähän olisi naimisissa kanssani hamaan tappiin asti ja saisin vielä leskeneläkkeenkin, jos ei eroa haluavalle eron hakeminen maistu. Eikä pääsisi mieskään uusiin naimisiin.
Pienestä se on kiinni toisilla tuo loppuelmän ja rakkauden määräytyminen, kun satasen oikeuskäsittelykuluissa nuukaillaan. Sivusta.
Useamman sadan euron. Miksi sen puolison pitäisi hakea eroa, joka ei halua erota? Se on sen tehtävä joka eron haluaa.
Joku laulu väitti, että rakkaudella ei ole hintaa. Mutta onhan se näemmä silti! Kyllä AV aina tietää paremmin.
Eroa haluavalle ilmeisesti on, jos ei halua lyödä satasia tiskiin. Minä en tekisi sitä hänen puolestaan.
Jep jep ja kalat lentää.
Yritit mies_iihaaja. Yritit. Aika moni lankesi provoosi.
Hassua miten naiset vi-haavat miehiä ja uskovat kaiken kuran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mies haluaa sinut hakemaan eroa. Eli hän tuli onnelliseksi kun näki että etsit itsellesi asuntoa. Hän ei itse jaksa, viitsi hakea eroa, mutta tekee kaiken muun jotta sinulla olisi huono olo kotona.
Miehet harvemmin hakee eroa itse, vaan se on yleensä nainen joka hakee eron. Se on vaikea, se on hankalaa ja joutuu maksamaan. Siksi se on helpompaa kun vaimo sen hoitaa hänen puolesta.
Et tule samaan selville mitään jos mies ei halua itse kertoa, ja miehet eivät pelaa samoilla säänöillä kuin naiset. Ne ei anna merkkejä, ne kertoo asian niin kuin se on. Sinun miehesi on sanonut että haluaa eron, niin silloin hän haluaa eron.
Jos minä olisin sinä, niin etsisin sitä asuntoa rauhassa. Varaisin ajan Lastenvalvojalle. Ja, kun kaikki on valmista, niin jättäisin erohakemuksen. Antaisin sen tulla postissa ja muuttaisin pois. Älä itseäsi riko roikkumalla semmoisessa suhteessa jossa olisit vain vakipano. Sinä anasaitset enemmän. Älä myöskään mieti sen enenmpää mitä se iloisuus tarkoittaa, se syö vaan mieenterveyttä. Miehesi haluaa eron ja käyttäytyy juuri niin.
Tsemppiä!
Minä en ikinä hakisi eroa jos mies haluaisi erota. Juurikin siksi että se on vaivalloista ja hakija maksaa kulut. Siinähän olisi naimisissa kanssani hamaan tappiin asti ja saisin vielä leskeneläkkeenkin, jos ei eroa haluavalle eron hakeminen maistu. Eikä pääsisi mieskään uusiin naimisiin.
Pienestä se on kiinni toisilla tuo loppuelmän ja rakkauden määräytyminen, kun satasen oikeuskäsittelykuluissa nuukaillaan. Sivusta.
Useamman sadan euron. Miksi sen puolison pitäisi hakea eroa, joka ei halua erota? Se on sen tehtävä joka eron haluaa.
Joku laulu väitti, että rakkaudella ei ole hintaa. Mutta onhan se näemmä silti! Kyllä AV aina tietää paremmin.
Millä logiikalla eron hinta on rakkauden hinta?
Kuinka kauan mies on ollut ilman seksiä? Jos on alkanut sen takia normaalia ystävällisemmäksi, tullut saunaan jne.
Mies pitää ap:ta kaverinaan. Ei romanttisia tai seksuaalisia fiiliksiä enää. Valitettavasti jos tunteet on kuollut, niin ei ne mitään parisuhdeoppaita lukemalla herää. Mies haluaa vaan saada tilanteen selväksi ap:lle. Koti ja elämä pysyy ennallaan, mutta ei tarvitse enää esittää mitään pariskuntaa tai elää valheessa, että rakastaisi vaimoaan. Voihan olla, että hän on oikeasti homo tai rakastunut johonkin toiseen, mutta sitä suuremmalla syyllä, hänen tunteet eivät tuosta muutu.
Kuten jo joku aiemmin tuossa kommentoi, niin mies ilahtui kun ap katseli autoja ja asuntoja itselleen. Mies toivoo, että kuten kavereiden kanssa muutenkin niin ei tarvitse kokea mitään suurempia tunnekuohuja tai riitoja, koska hänellä ei ole suuria tunteita asiaan liittyen.
Jos olisin ap niin alkaisin järjestelemään eroa. Ei tuohon liittoon kannata jäädä, sillä etenkin jos vielä rakastat puolisoasi niin on todella raskasta elää ihmisen kanssa, joka ei koe rakastavia tunteita sinua kohtaan. Omaa elämää ei kannata jäädä haaskaamaan, vaan kannattaa tehdä omat johtopäätökset asiasta. Sanoisin, että mitä nopeammin saat uuden kodin ja irrottauduttua suhteesta niin pääset uuden elämän alkuun. Toki joku pariterapia tai psykologin tapaaminen olisi hyvä, jotta asia ei jää kaivelemaan.
Kuunnelluta miehelläsi tämä. Rakkaus on päätös:
Voi ei. Ethän sinä kerta kaikkiaan VOI jatkaa tuossa liitossa noiden kommenttien jälkeen. Ihan sama jos mies odottaa että teet aloitteen eroamiseen, tee ihmeessä. Kyseessä on sinun elämäsi eikä mikään typerä peli. Lähde ja aloita uusi elämä, todennäköisesti löydät vielä onnen.
Miten lapset muuten suhtautuvat vai eivätkö ole huomanneet mitään?
Exällä loppui rakkaus 20 vuoden suhteen loppuvuosina. Tarkalleen en tiedä missä vaiheessa, mutta fyysistä suhdetta hän ei halunnut viimeiseen kolmeen vuoteen eikä nukuttu yhdessä. Ei myöntänyt, kun kysyin suoraan, mutta ei suostunut sanomaan "rakastan sinua", kun pyysin. Oli kylmä ja fyysisesti torjui kaikki lähestymisyritykseni. Ei halunnut viettää aikaa yhdessä, ei puhunut, ei halunnut nukkua samassa sängyssä. Itkin usein. Niin törkeää kohtelua.
Kävi niin, että ihastuin toiseen mieheen ja ilmoitin erohaluni. Hyvä päätös oli. Ei kenenkään pidä elää rakkaudettomassa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Exällä loppui rakkaus 20 vuoden suhteen loppuvuosina. Tarkalleen en tiedä missä vaiheessa, mutta fyysistä suhdetta hän ei halunnut viimeiseen kolmeen vuoteen eikä nukuttu yhdessä. Ei myöntänyt, kun kysyin suoraan, mutta ei suostunut sanomaan "rakastan sinua", kun pyysin. Oli kylmä ja fyysisesti torjui kaikki lähestymisyritykseni. Ei halunnut viettää aikaa yhdessä, ei puhunut, ei halunnut nukkua samassa sängyssä. Itkin usein. Niin törkeää kohtelua.
Kävi niin, että ihastuin toiseen mieheen ja ilmoitin erohaluni. Hyvä päätös oli. Ei kenenkään pidä elää rakkaudettomassa suhteessa.
Miksi mies ei laittanut eroa vireille ja lähtenyt? Jos sinä et olisi ilmoittanut erohalustasi niin olisiko mies ollut kuolemaansa asti sinun kanssasi avioliitossa? Ja kohdellut koko loppuelämänsä sinua rakkaudettomasti?
Tänään mies sanoi, että on miettinyt että muuttaisi yksin johonkin kerrostaloyksiöön miettimään asioita. Olin siinä kohtaa hiljaa enkä ruokkinut keskustelua mihinkään suuntaan. Päättäköön itse mitä tekee, en ohjaa keskustelua.
En ymmärrä mitä asumusero voi enää auttaa, tuskin avioliitto siitä enää korjaantuu. Itselleni asumusero on vain hidas siirtyminen avioeroon. Ja mä en kyllä jaksaisi venyttää eroa kuukausikaupalla vaan kyllä kai sitä nyt voi sitten samalla sopia että eropaperit vetämään ja juristi osittamaan omaisuutta. Miksi tämä pitäisi tehdä hidastetusti asumusaron kautta?
Onko jollain kokemusta asumuserosta ja miten siinä kävi loppupeleissä?
Itselläni on sellainen olo, että jos mies tuosta lähtee omaan yksiöön 'mietiekelemään' niin en halua enää olla sen kanssa missään tekemisissä eli jääköön sinne. Mulle asumusero = avioero. Mä en enää jaksa asumuseron jälkeen yrittää uudelleen ja pelätä että koska mies taas ilmoittaa hiipuneesta rakkaudesta. Siinähän kärsii elämän perusturvallisuus.
AP
No tee sinä päätös omasta elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun mies haluaa sinut hakemaan eroa. Eli hän tuli onnelliseksi kun näki että etsit itsellesi asuntoa. Hän ei itse jaksa, viitsi hakea eroa, mutta tekee kaiken muun jotta sinulla olisi huono olo kotona.
Miehet harvemmin hakee eroa itse, vaan se on yleensä nainen joka hakee eron. Se on vaikea, se on hankalaa ja joutuu maksamaan. Siksi se on helpompaa kun vaimo sen hoitaa hänen puolesta.
Et tule samaan selville mitään jos mies ei halua itse kertoa, ja miehet eivät pelaa samoilla säänöillä kuin naiset. Ne ei anna merkkejä, ne kertoo asian niin kuin se on. Sinun miehesi on sanonut että haluaa eron, niin silloin hän haluaa eron.
Jos minä olisin sinä, niin etsisin sitä asuntoa rauhassa. Varaisin ajan Lastenvalvojalle. Ja, kun kaikki on valmista, niin jättäisin erohakemuksen. Antaisin sen tulla postissa ja muuttaisin pois. Älä itseäsi riko roikkumalla semmoisessa suhteessa jossa olisit vain vakipano. Sinä anasaitset enemmän. Älä myöskään mieti sen enenmpää mitä se iloisuus tarkoittaa, se syö vaan mieenterveyttä. Miehesi haluaa eron ja käyttäytyy juuri niin.
Tsemppiä!
Minä en ikinä hakisi eroa jos mies haluaisi erota. Juurikin siksi että se on vaivalloista ja hakija maksaa kulut. Siinähän olisi naimisissa kanssani hamaan tappiin asti ja saisin vielä leskeneläkkeenkin, jos ei eroa haluavalle eron hakeminen maistu. Eikä pääsisi mieskään uusiin naimisiin.
Pienestä se on kiinni toisilla tuo loppuelmän ja rakkauden määräytyminen, kun satasen oikeuskäsittelykuluissa nuukaillaan. Sivusta.
Useamman sadan euron. Miksi sen puolison pitäisi hakea eroa, joka ei halua erota? Se on sen tehtävä joka eron haluaa.
Joku laulu väitti, että rakkaudella ei ole hintaa. Mutta onhan se näemmä silti! Kyllä AV aina tietää paremmin.
Millä logiikalla eron hinta on rakkauden hinta?
Sillä, että maksamalla erokulut vapautuisi rakkaudettomuuden vankilasta. Mutta jos muutama satanen on arvokkaampaa, niin mikäpä siinä. Periaatteelliseksi on ihan turha ryhtyä tällaisissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exällä loppui rakkaus 20 vuoden suhteen loppuvuosina. Tarkalleen en tiedä missä vaiheessa, mutta fyysistä suhdetta hän ei halunnut viimeiseen kolmeen vuoteen eikä nukuttu yhdessä. Ei myöntänyt, kun kysyin suoraan, mutta ei suostunut sanomaan "rakastan sinua", kun pyysin. Oli kylmä ja fyysisesti torjui kaikki lähestymisyritykseni. Ei halunnut viettää aikaa yhdessä, ei puhunut, ei halunnut nukkua samassa sängyssä. Itkin usein. Niin törkeää kohtelua.
Kävi niin, että ihastuin toiseen mieheen ja ilmoitin erohaluni. Hyvä päätös oli. Ei kenenkään pidä elää rakkaudettomassa suhteessa.
Miksi mies ei laittanut eroa vireille ja lähtenyt? Jos sinä et olisi ilmoittanut erohalustasi niin olisiko mies ollut kuolemaansa asti sinun kanssasi avioliitossa? Ja kohdellut koko loppuelämänsä sinua rakkaudettomasti?
Tänään mies sanoi, että on miettinyt että muuttaisi yksin johonkin kerrostaloyksiöön miettimään asioita. Olin siinä kohtaa hiljaa enkä ruokkinut keskustelua mihinkään suuntaan. Päättäköön itse mitä tekee, en ohjaa keskustelua.
En ymmärrä mitä asumusero voi enää auttaa, tuskin avioliitto siitä enää korjaantuu. Itselleni asumusero on vain hidas siirtyminen avioeroon. Ja mä en kyllä jaksaisi venyttää eroa kuukausikaupalla vaan kyllä kai sitä nyt voi sitten samalla sopia että eropaperit vetämään ja juristi osittamaan omaisuutta. Miksi tämä pitäisi tehdä hidastetusti asumusaron kautta?
Onko jollain kokemusta asumuserosta ja miten siinä kävi loppupeleissä?
Itselläni on sellainen olo, että jos mies tuosta lähtee omaan yksiöön 'mietiekelemään' niin en halua enää olla sen kanssa missään tekemisissä eli jääköön sinne. Mulle asumusero = avioero. Mä en enää jaksa asumuseron jälkeen yrittää uudelleen ja pelätä että koska mies taas ilmoittaa hiipuneesta rakkaudesta. Siinähän kärsii elämän perusturvallisuus.
AP
En tiedä mitään exän ajatuksista. Puhumaan ei suostunut, ja kun ilmoitin erohaluni niin enää ei ollut puhuttavaa.
Exällä oli helppo elämä. Kaikki meni hänen ehdoillaan. Taloudellisesti hän nautti kaikesta, kun yritin rahallakin hyvitellä. Ex vain eli itselleen. Kävi töissä ja harrasti. Minä ja lapset ei tuohon kuuluttu enää viimeisinä vuosina.
Voi luoja mikä taukki. Jos kumpikaan ei halua erota, niin lähtisin hakemaan terapia. Jos mies ei suostu, niin ainakin menisin yksin. Eli hän haluaa pitää kaiken muun normaalina, mutta sinun kanssa ei kuitenkaan halua olla naimisissa. On erikoinen isäntä.
Minä olisin lähtenyt sieltä pois, ja lopeta se höpöttely hänen kanssa. Anna höpöttää rauhassa, mutta älä vastaile.