Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei enää rakasta - onko pitkällä liitolla toivoa?
22.03.2020 |
15 vuotta yhteistä elämää, kaksi teini-ikäistä lasta, velaton okt, mökki ja auto. Molemmilla töitä ja talous erittäin vakaa. Elämä helppoa, ei sairauksia eikä muutakaan ongelmaa.
Mies ilmoitti että ei enää rakasta, kuulemma rakkaus loppui 4 kuukautta (!!) sitten. Ja nyt on ajatellut että eletään kämppiksinä. Ei koske minuun, ei tule metriä lähemmäksi. Jos yritän pussata tai halata on jäykkänä eikä katso edes minua.
Sanoo ettei ole toista naista. On päivät töissä, kaiken muun ajan kotona (ei harrasta mitään, eikä käy koskaan edes kavereilla eikä sukulaisilla). Jos joku nainen on niin en keksi muuta kuin face tms.
Juttelee kanssasi kuitenkin runsaasti arjen asioista eli ei pidä mykkäkoulua. Jos ei olisi sanonut, että tunteet kuolleet niin mistään en olisi huomannut, paitsi nyt kun ilmoitti asiasta. Sanoi, että ei näe meillä mitään yhteistä tulevaisuudessa. Kuulemma se sentään on hyvä puoli kämppisliitossa että saa vakipi*lua. Se viilsi sydämeen, enkä ole enää antanut tuon jälkeen koskea minuun.
Kuulemma teki erosuunnitelman jo viime marraskuussa, mihin aikoo muuttaa jne. Sanoin, että teet vain eropäätöksen ja lähdet, ovesta pääsee ulos koska vain. On kuulemma meinannut jo monta kertaa lähteä vuosien varrella, mutta ei tiedä itsekään miksi ei ole lähtenyt. Sanoin, että kerro heti kun haluat eron. Mies sanoi, että se pitää olla yhteinen päätös. Sanoin, että ei se ole yhteinen jos hän eron haluaa ja minä en ole ollut edes miettimässä eroa.
Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta ja miten lopulta kävi? Ja kyllä, voisin toki itsekin laittaa erohakemuksen, mutta ei ole koskaan ollut edes mielessä. Miksi mies ei eroa ja lähde jos kerran jo 4 kk sitten loppui rakkaus? Rahasta se ei ole kiinni, hän voi vuokrata vaikka heti asunnon itselleen. Omakotitalomme voi laittaa myyntiin ja rahat jakaa.
Sanoin miehelle että en halua elää missään välitilassa tietäen, että miehen tunteet loppuneet mutta ei saa aikaiseksi lähteä. Minä kuitenkin joko olen suhteessa rakkaudesta tai sitten erotaan. En halua kyräilevää kämppisliittoa.
Kommentit (228)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin itse vetämään ja laittaisin puolison maksumieheksi sekä lähihuoltajaksi. Uusia kumppaneita löytää aina.
Kuulostaa kostolta.
Haluaisin kysyä AP:lta ja muilta, että miten olisit itse halunnut että asia otetaan esille? Mulla on vuosien varrella parisuhderakkaus muuttunut vain ystävärakkaudeksi. Ja tiedän että tulen loukkamaan puolisoani todella pahemman kerran kun tuon asian esille. Haluaisin erota ja jatkaa ystävinä, mutta en tiedä tuleeko tämä onnistumaan. Hän on aikasemminkin mennyt eroamisesta rikki vuosikausiksi, ja pelkään että tämä tulee rikkomaan hänet lopullisesti.
Musta tuntuu, että kun otan asian esille, niin pyrin antamaan keskustelumahdollisuuden ja myös mahdollisuuden parisuhdeterapialle. tai vastaavalle. Vaikka kaikessa rehellisyydessä en usko sen johtavan mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä AP:lta ja muilta, että miten olisit itse halunnut että asia otetaan esille? Mulla on vuosien varrella parisuhderakkaus muuttunut vain ystävärakkaudeksi. Ja tiedän että tulen loukkamaan puolisoani todella pahemman kerran kun tuon asian esille. Haluaisin erota ja jatkaa ystävinä, mutta en tiedä tuleeko tämä onnistumaan. Hän on aikasemminkin mennyt eroamisesta rikki vuosikausiksi, ja pelkään että tämä tulee rikkomaan hänet lopullisesti.
Musta tuntuu, että kun otan asian esille, niin pyrin antamaan keskustelumahdollisuuden ja myös mahdollisuuden parisuhdeterapialle. tai vastaavalle. Vaikka kaikessa rehellisyydessä en usko sen johtavan mihinkään.
Älä mene parisuhdeterapiaan puolisosi kanssa, jos et oikeasti usko sen pelastavan liittoanne. Puolisollesi parisuhdeterapia antaa uutta toivoa liiton jatkumisesta ja ihan turhaan. Se katkeroittaa lisää.
Mutta mun neuvoni on että älä petä äläkä hanki uutta kumppania ennen kuin olet eronnut nykyisestä kumppanista. Vasta kun olette muuttaneet erilleen ja saaneet arjen pyörimään niin voit alkaa vilkuilemaan uusia kumppaneita. Pettäminen vie kaikki mahdollisuudet erota 'ystävinä'. Ja ole reilu erossa, anna vaikka vähän extraa hyvityksenä (rahaa, huonekaluja tmv). Äläkä tyrkytä että ollaan kavereita eron jälkeen. Hän ei varmasti halua olla kaveri, enintään joskus pitkän ajan kuluttua jos hänestä itsestään siltä tuntuu.
Mun ex yritti myös sanoa, että voidaan olla kavereita. Mutta sanoin että ei kiitos kaiken sen pettämisen jälkeen.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä AP:lta ja muilta, että miten olisit itse halunnut että asia otetaan esille? Mulla on vuosien varrella parisuhderakkaus muuttunut vain ystävärakkaudeksi. Ja tiedän että tulen loukkamaan puolisoani todella pahemman kerran kun tuon asian esille. Haluaisin erota ja jatkaa ystävinä, mutta en tiedä tuleeko tämä onnistumaan. Hän on aikasemminkin mennyt eroamisesta rikki vuosikausiksi, ja pelkään että tämä tulee rikkomaan hänet lopullisesti.
Musta tuntuu, että kun otan asian esille, niin pyrin antamaan keskustelumahdollisuuden ja myös mahdollisuuden parisuhdeterapialle. tai vastaavalle. Vaikka kaikessa rehellisyydessä en usko sen johtavan mihinkään.
Älä mene parisuhdeterapiaan puolisosi kanssa, jos et oikeasti usko sen pelastavan liittoanne. Puolisollesi parisuhdeterapia antaa uutta toivoa liiton jatkumisesta ja ihan turhaan. Se katkeroittaa lisää.
Mutta mun neuvoni on että älä petä äläkä hanki uutta kumppania ennen kuin olet eronnut nykyisestä kumppanista. Vasta kun olette muuttaneet erilleen ja saaneet arjen pyörimään niin voit alkaa vilkuilemaan uusia kumppaneita. Pettäminen vie kaikki mahdollisuudet erota 'ystävinä'. Ja ole reilu erossa, anna vaikka vähän extraa hyvityksenä (rahaa, huonekaluja tmv). Äläkä tyrkytä että ollaan kavereita eron jälkeen. Hän ei varmasti halua olla kaveri, enintään joskus pitkän ajan kuluttua jos hänestä itsestään siltä tuntuu.
Mun ex yritti myös sanoa, että voidaan olla kavereita. Mutta sanoin että ei kiitos kaiken sen pettämisen jälkeen.
AP
Paljon kiitoksia tästä vastauksesta! Pettänyt en ole, enkä tule myöskään pettämään. Haluan kaikin mahdollisin keinoin olla satuttamatta häntä. Tai ainakin pyrkiä minimoimaan shokin ja kivun määrän. Välitän hänestä paljon, rakkaana ystävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile antaa tuhkaluukkua.
Mistä näitä oikein sikiää?
Kun ei ole asiaa, ei kannata kommentoida.
Voi olla niin voimakas ihastus toiseen vaikkei ole suhteessa ettei pysty jakamaan tunteita sinulle. 2-6 vuodessa huuma menee ohi ja huomaa taas miksi on sinut valinnut. Pystyy aloittaa alusta.
Alue: Aihe vapaa
Niin, asiat ei aina ole mustavalkoisia. Minä olen 52v mies ja rakkauteni vaimoani kohtaan kuoli tasaisesti vuosien varrella. Jotenkin vain kypsyin enemmän ja enemmän siihen, että tein hänen mielestään kaikki väärin ja hänessä ei ollut milloinkaan mitään vikaa. Hänellä oli patologinen tarve kinastella kanssani ihan kaikesta. Liittomme aikana meille tuli 2 lasta. Lapset oli 12 ja 14 vuotiaita, kun lopulta jätin eroanomuksen. Kysyin silloin 14 vuotiaalta tyttäreltäni, että mitä mieltä hän on asiasta. Tyttäreni sanat havahduttivat, kun hän sanoi, että 'sinuna minä olisin ottanut eron jo aiemmin'.
Vaimoni epäili eroni syyksi toista naista, mutta sellaista ei ollut. Olin vain henkisesti niin rikki tuon naisen seurassa, että oli päästävä pois.
Lapset on nyt vanhempia ja asuvat molemmat kanssani. Eron jälkeen jäivät äidilleen, mutta pian halusivat muuttaa luokseni. Tätä exä vastusti aluksi, koska olin muka hänen mukaansa manipuloinut lapset häntä vastaan. Onneksi kuitenkin järki voitti ja lapset saivat olla siellä
missä itse halusivat.
Näin jälkikäteen ajatellen ero oli elämäni paras päätös. Eikä siihen liittynyt todellakaan toista suhdetta. Kaikki eronneet varmaan samaistuvat siihen vapauttavaan tunteeseen, kun saa elää rauhassa ilman toisen kontrollia. Myös terveyden tilani on kohentunut huomattavasti, kun pääsin eroon vaimostani. Nyt elämä maistuu hyvälle ja virtaa riittää.