Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Ei voi muuta sanoa kuin että MUUUUUTTTAAKAAAAAAAAAAAA MAAAAAAAAAAAALLE olemaan rauhassa.
Kerrostalossa ääntä kuulu ja niin kuuluu kuuluakin, prkl!
Turha vingahdella, ennen kuin on hiljaisuudessa, MAAAAAAAAAAAALLA.
MUUTTAAAAAA ITSSSE MAAAALLLLLEEEAAAA KUN NIINIIINIIN KOVINNNN HALLLUUUU METELLLLÖIDDDÄ!
Vierailija kirjoitti:
Yläkerrassa jytissyt tänään kunnolla - naapurin lapsen lisäksi siellä on ollut kaksi vierasta lasta äitinsä kanssa, olivat nimittäin ulkonakin niin siitä tiedän. Niin mites olikaan se kyläily nyt näinä aikoina, ja vielä pienten lasten kanssa joiden käsihygienia ei mitään huippua ole?
Muttakun, meidän MiggoBertin täytyy saada ja täytyy voida! Se on niin spesiaali!
Juoppojen ja muiden narkkien yksi tyypillinen luonteenpiirre on todella surkea itsetunto. Nuo koittavat kompensoida sitä järjettömällä uholla aina aineita ottaessaan tai muutenkin ja se saattaa kanavoitua mm. siihen että nuo reuhaa ja paiskoo kamojaan rehvakkaasti pitkin asuntoaan kuin vähäjärkiset apinat mihin kellonaikaan tahansa. Jos noille valittaa niin mökä vaan lisääntyy koska heille ei tulla sanomaan.
Päihdeongelmat on lisääntyneet vuosien mittaan ja levineet ns. tavallisenkin kansan keskuuteen kun niitä normalisoidaan mediassa ja viihteessä. Toinen mikä tuntuu lisääntyneen on nää kaikenmaailman adhd tapaukset ja muut joita ei tunnu olevan kasvatettu ollenkaan. Ainoa mitä nuo on koulussa ja nuoruudessaan oppineet on se, että heillä on julmetusti oikeuksia ja toisaalta teki liki mitä tahansa niin mitään oikeaa rangaistusta siitä ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on mm. opetettu kiittämään, tervehtimään, odottamaan kiltisti vuoroaan ja pyytämään anteeksi. Kotona hän saa myös päiväsaikaan hyppiä ja pitää meteliä turvallisuusseikat huomioiden vapaasti, koska liikkuminen kehittää lasta monipuolisesti.
Lastaniko ei kasvateta huomaavaiseksi? Mietipä uudestaan.Huomaavaisuus on siis missä?
Siinä että riehuvan kakaran epäkasvattaja vaatii huomaavaisuutta naapureilta eli toivoo että nuo lopettaa valittamisen, doh.
Minulla on kolme vilkasta lasta 2v 3v ja 5v enkä jouda koko ajan kulkemaan perässä ja muistuttamaan "Ei huudeta. Ei potkita palloa sisällä". Ei ajeta potkumopoilla". Jää kuulkaa ruuat tekemättä, pyykit pesemättä ja lattiat imuroimatta muuten! Vai pitäisikö minun tehdä kotityöt yöllä kun lapset nukkuu, siitähän naapurit ilahtuisivatkin kun imuri alkaisi hurista puoli 12 yöllä...
Ja boomerihan ei muka ikinä itse melua pe-la. No tuskin edes muistaa sitä,ok ). No mitäs täs jatkaan porausta jonka jälkeen poraan mutsias LOL
Vierailija kirjoitti:
Mä kuulin yks yö kun naapuri imuroi noin klo 3.00. Ei haitannut, käänsin vain kylkeä. Tuskin tahalleen siihen aikaan kuitenkaan, vaan jos on lasinsiruja tms.
Elämänhallinta ongelmia naapurilla. Itse suht ryytyväinen naapureihin . Seinän takaa muutti naapuri joka pienoisesti häiritsi mutta nyt siellä on hissukka . Rappu entistä hiljaisempi. Onko tullut jo vainajia. Täytyy vakoilla pimeän aikaan illalla näkyykö valoja.
Onhan noite esim:
-Lyhyet hiukset
-Cis sukupuolisuus
-Lihansyönti
-Laiskuus
-3D
-Matkustelu/muiden kulttuureiden ihannointi
-Käyttää somea
Siinä muutaman pahinta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noite esim:
-Lyhyet hiukset
-Cis sukupuolisuus
-Lihansyönti
-Laiskuus
-3D
-Matkustelu/muiden kulttuureiden ihannointi
-Käyttää somea
Siinä muutaman pahinta.
Ei minun mielestäni mikään noista häiritse naapureita.
Täällä ketjussa on oltu sitä mieltä, että jos ei siedä lasten leikeistä aiheutuvaa töminää, niin pitäisi muuttaa omakotitaloon häiriintymästä.
Vai pitäisikö sittenkin niiden tömistelevien lapsiperheiden muuttaa sinne omakotitaloon, niin ei tarvitsisi lastenkaan rymytä sisällä ankeassa pienessä kopissa, vaan pääsisivät ulos leikkimään kunnolla?
Onko elämä nyt niin vakavaa.. Voihan sitä käyttää esim kuulosuojaimia jos melu haittaa. Mielikuvitusta, mielikuvitusta xdxdxd!1
Jotenkin arvasin et puolustellaan lasten tekemiä kiljumisrytinä ääniä sanomalla et lapset on lapsia ja kuuluu normaalien elämisen ääniin, eli lapsi perheet saa tehdä ja riehua miten vain haluaa, koska lapset? No nytpä tiesin tämänkin asian
Siis miksi pitäisi elää hiljaisesti? Hiljaisesti eläminen tarkoittaa jatkuvaa varpaillaan oloa ja jatkuva varpaillaan eläminen on puolestaan henkistä väkivaltaa ja henkistä väkivaltaa mielestäni ei pitäisi joutua kokemaan missään tilanteessa, eikä minkäänlaisessa kodissa... Ei kerrostalossa, ei rivitalossa, ei omakotitalossa. Mervi Tapola muistaakseni joskus sanoi että Matilla saattoi mennä hermot siitäkin äänestä kun hän avasi tonnikalapurkin ja t....urpaan tuli. Eiköhän se riitä että normaalisti elää ja normaalin elämisen äänet saa kuulua. Kerrostalossa pärjää mielestäni samalla tavalla kuin omakotitalossakin elämällä ja käyttämällä maalaisjärkeä, eihän kukaan normaalisti yöllä siivoa tai kuuntele musiikkia, yöt on nukkumista varten. Mutta päiväsaikaan kerrostalossakin tulee musiikin kuuntelu sallia ja jos naapuri häiriintyy tavallisesta elämästä niin hänen tulee silloin muuttaa asennettaan. Lapsiinkin kerrostalossa kohdistuu ihme vihaa, siis tuleviin veronmaksajiin, halutaan lapsista kasvattaa seuraava ahdistunut sukupolvi kun kotona ei saa leikki ja laulu kuulua... ja kaikki äänet kuuluu vaikka eläisi normaalisti kun kerrostaloissa on yleensä olematon äänieristys... syytä siis sitä huonoa äänieristystä, ei sulla ole oikeutta sen nojalla vaatia ketään lopettamaan normaalia elämistä.... Lapsen itkupotkuraivaritkaan ei saisi kuulua, mutta kun ei niitä saa lopetettuakaan vaikka kieltäisi, koska kuuluu tiettyyn ikään, lapsen aivot eivät ole kehittyneet vielä sille tasolle että osaisi säädellä käytöstään!
Kyllä alkaa toi naapuri kyrpimään pikkuhiljalleen... Jos naapuri ei itse ole kotona poraamassa tai ryyppämässä (laulaa pienistä käärmeistä hakkaa seinia jne), niin hänen koiransa alkaa paikkaamaan häntä ja ulvoo kun naapuri ei itse ole metelöimässä. Saisi kieltää nyt ainakin noi rotat suomesta. Olen puhunut.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006461210.html
Tämäkin asia liittyy tähän. Ei jumaliste ajatella yhtään niillä aivoilla (onko niitä?) ja eletään edelleen kuin savannilla. Ei pientä ajatusta sille, että se korona tarttuu helposti. Se tarttuu myös siellä rappukäytävissä ja hisseissä, kun nämä remualit ja -aishat vierailee toisiaan lohduttelemassa. Ovet paukkuen ja pennut kirkuen ja juosten asunnosta toiseen. Ja talosta toiseen.
En usko ihan suoraan tuohon, että poliittinen oikeisto/vasemmisto ajattelu kytkeytyisi tähän näin selkeästi. Kyllä sekä porvareissa että kommareissa on sekä hyvä- että huonokäytöksisiä ihmisiä, myös epäitsekkäitä ja itsekkäitä. Minä-minä -asenne tai sen puuttuminen lähtee ennen kaikkea kotikasvatuksesta, mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama porukka äänestää myös oikeistoa Suomessa.
Yksilönvapaudet on teemana.
Ei enää ajatella kollektiivisesti muita ensin ja sitten vasta itseä.
Kehitys on mennyt siihen että on vähän pakko ajatella ensin itseä, muuten joku muu tulee ja päsmäröi.
Maailma muuttuu. Kauhulla katselin koko hienon unelman tuhoutumista 80-luvulta. Arvot vaihtuivat ja Neuvostoliittokin romahti, mikä oli meille monille kauhistus.
Siitä alkoi lama ja uusi outo dystopia missä elämme minä minä ihmisten keskellä.
Näkeehän tuon äänestystuloksistakin pitkälle 2000-luvun alusta tänne asti.
Amerikkalaista menoa ihannoidaan eli juuri sitä minä minä minä ensin.
Kukaan ei enää ole yhteisöllinen sosialisti joka ajattelee ensin muita ennenkö tömistelee kerrostalossa.
Kerrostalo on kerrostalo ja omakotitalo omakotitalo. Kerrostalossa asuu myös esim. vuorotyötä tekeviä. Nämä joutuvat toisinaan nukkumaan päivisin. Sehän sitä henkistä väkivaltaa on jos sinä tai kuka tahansa häiritsee toisen kotirauhaa, oli sitten vuorokaudenaika mikä tahansa. Koska et voi tietää eri asukkaiden elämäntilanteita, sinun ei pitäisi tehdä oletuksia, että esim. kaikki tarvitsevat vain sen yön nukkumiseen. Joku painaa sen yön raskasta duunia, ja palautuakseen siitä tarvitsisi rauhaa päiväsaikaan. Edelleen, jos teet oletuksia, miten "lujaa" saat elää, ettei se häiritse naapureita, niin sinun pitäisi tietää millainen äänieristys siinä kerrostalossa on. Sehän vaihtelee, ja täyspäinen ottaa tämänkin asian huomioon käytöksessään yhteisöasumisessa. Toimivassa ja asumisviihtyisyydeltään hyvässä yhteisöasumisessa mennään aina heikoimman mukaan, jos asiat tehdään oikein.
Siksi normaalilla harkinta- ja ajattelukyvyllä varustettu, muutkin ihmiset huomioon ottava ihminen sisäsyntyisesti ja lapsena saadun hyvän kasvatuksen tuloksena elää kerrostalossa hiljaisemmin kuin omakotitalossa, eikä millään tavalla siitä ahdistu.
Jos ahdistuu siitä, että pitää huomioida naapurit, olisko paikallaan keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa? Koska sellainen ahdistuminen ei ole normaalia. Tai sitten vain muuttaa sinne omakotitaloon. Millä tavalla melun tuottaminen poistaa ahdistusta?
Normaalin elämisen ääniä ei ole minkään koirien louskuttaminen yötä päivää tai lattioiden hakkaaminen kantapäillä ja huutaminen ja riekkuminen, paiskominen, yms. Se on vanhan kansan sanonnan mukaan ns. kovaa elämää, ei todellakaan millään muotoa kuulu kerrostaloon. Eikä sellaista tarvitse kenenkään kuunnella, eikä pidäkään.
Niitä varten, jotka eivät näitä asioita itse ymmärrä, joudutaan kerrostaloissa/taloyhtiöissä laatimaan järjestyssäännöt. Suuri osa normi kerrostaloasukkaista eläisi näiden sääntöjen mukaan, vaikkei niitä edes olisi olemassa. Fiksuus muita kohtaan ja sopeutuminen porukkaan on sisäsyntyistä.
Edelleenkin jos tällainen ei käy sinun arvomaailmaasi, omakotitalo (ja vieläpä kaukana muista asumuksista) olisi sinulle sopiva paikka, kukaan ei tulisi valittamaan melusta etkä sinä itse ahdistuisi henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitäisi elää hiljaisesti? Hiljaisesti eläminen tarkoittaa jatkuvaa varpaillaan oloa ja jatkuva varpaillaan eläminen on puolestaan henkistä väkivaltaa ja henkistä väkivaltaa mielestäni ei pitäisi joutua kokemaan missään tilanteessa, eikä minkäänlaisessa kodissa... Ei kerrostalossa, ei rivitalossa, ei omakotitalossa. Mervi Tapola muistaakseni joskus sanoi että Matilla saattoi mennä hermot siitäkin äänestä kun hän avasi tonnikalapurkin ja t....urpaan tuli. Eiköhän se riitä että normaalisti elää ja normaalin elämisen äänet saa kuulua. Kerrostalossa pärjää mielestäni samalla tavalla kuin omakotitalossakin elämällä ja käyttämällä maalaisjärkeä, eihän kukaan normaalisti yöllä siivoa tai kuuntele musiikkia, yöt on nukkumista varten. Mutta päiväsaikaan kerrostalossakin tulee musiikin kuuntelu sallia ja jos naapuri häiriintyy tavallisesta elämästä niin hänen tulee silloin muuttaa asennettaan. Lapsiinkin kerrostalossa kohdistuu ihme vihaa, siis tuleviin veronmaksajiin, halutaan lapsista kasvattaa seuraava ahdistunut sukupolvi kun kotona ei saa leikki ja laulu kuulua... ja kaikki äänet kuuluu vaikka eläisi normaalisti kun kerrostaloissa on yleensä olematon äänieristys... syytä siis sitä huonoa äänieristystä, ei sulla ole oikeutta sen nojalla vaatia ketään lopettamaan normaalia elämistä.... Lapsen itkupotkuraivaritkaan ei saisi kuulua, mutta kun ei niitä saa lopetettuakaan vaikka kieltäisi, koska kuuluu tiettyyn ikään, lapsen aivot eivät ole kehittyneet vielä sille tasolle että osaisi säädellä käytöstään!
Kiitos tästä! Hyvin sanottu ja kirjoitettu! Kaikki oleellinen sisältyy tähän kirjoitukseen.
quote=Minä-ja-ne-muut]Kerrostalo on kerrostalo ja omakotitalo omakotitalo.
Kerrostalossa asuu myös esim. vuorotyötä tekeviä. Nämä joutuvat toisinaan nukkumaan päivisin. Sehän sitä henkistä väkivaltaa on jos sinä tai kuka tahansa häiritsee toisen kotirauhaa, oli sitten vuorokaudenaika mikä tahansa. Koska et voi tietää eri asukkaiden elämäntilanteita, sinun ei pitäisi tehdä oletuksia, että esim. kaikki tarvitsevat vain sen yön nukkumiseen. Joku painaa sen yön raskasta duunia, ja palautuakseen siitä tarvitsisi rauhaa päiväsaikaan. Edelleen, jos teet oletuksia, miten "lujaa" saat elää, ettei se häiritse naapureita, niin sinun pitäisi tietää millainen äänieristys siinä kerrostalossa on. Sehän vaihtelee, ja täyspäinen ottaa tämänkin asian huomioon käytöksessään yhteisöasumisessa. Toimivassa ja asumisviihtyisyydeltään hyvässä yhteisöasumisessa mennään aina heikoimman mukaan, jos asiat tehdään oikein.
Siksi normaalilla harkinta- ja ajattelukyvyllä varustettu, muutkin ihmiset huomioon ottava ihminen sisäsyntyisesti ja lapsena saadun hyvän kasvatuksen tuloksena elää kerrostalossa hiljaisemmin kuin omakotitalossa, eikä millään tavalla siitä ahdistu.
Jos ahdistuu siitä, että pitää huomioida naapurit, olisko paikallaan keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa? Koska sellainen ahdistuminen ei ole normaalia. Tai sitten vain muuttaa sinne omakotitaloon. Millä tavalla melun tuottaminen poistaa ahdistusta?
Normaalin elämisen ääniä ei ole minkään koirien louskuttaminen yötä päivää tai lattioiden hakkaaminen kantapäillä ja huutaminen ja riekkuminen, paiskominen, yms. Se on vanhan kansan sanonnan mukaan ns. kovaa elämää, ei todellakaan millään muotoa kuulu kerrostaloon. Eikä sellaista tarvitse kenenkään kuunnella, eikä pidäkään.
Niitä varten, jotka eivät näitä asioita itse ymmärrä, joudutaan kerrostaloissa/taloyhtiöissä laatimaan järjestyssäännöt. Suuri osa normi kerrostaloasukkaista eläisi näiden sääntöjen mukaan, vaikkei niitä edes olisi olemassa. Fiksuus muita kohtaan ja sopeutuminen porukkaan on sisäsyntyistä.
Edelleenkin jos tällainen ei käy sinun arvomaailmaasi, omakotitalo (ja vieläpä kaukana muista asumuksista) olisi sinulle sopiva paikka, kukaan ei tulisi valittamaan melusta etkä sinä itse ahdistuisi henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi pitäisi elää hiljaisesti? Hiljaisesti eläminen tarkoittaa jatkuvaa varpaillaan oloa ja jatkuva varpaillaan eläminen on puolestaan henkistä väkivaltaa ja henkistä väkivaltaa mielestäni ei pitäisi joutua kokemaan missään tilanteessa, eikä minkäänlaisessa kodissa... Ei kerrostalossa, ei rivitalossa, ei omakotitalossa. Mervi Tapola muistaakseni joskus sanoi että Matilla saattoi mennä hermot siitäkin äänestä kun hän avasi tonnikalapurkin ja t....urpaan tuli. Eiköhän se riitä että normaalisti elää ja normaalin elämisen äänet saa kuulua. Kerrostalossa pärjää mielestäni samalla tavalla kuin omakotitalossakin elämällä ja käyttämällä maalaisjärkeä, eihän kukaan normaalisti yöllä siivoa tai kuuntele musiikkia, yöt on nukkumista varten. Mutta päiväsaikaan kerrostalossakin tulee musiikin kuuntelu sallia ja jos naapuri häiriintyy tavallisesta elämästä niin hänen tulee silloin muuttaa asennettaan. Lapsiinkin kerrostalossa kohdistuu ihme vihaa, siis tuleviin veronmaksajiin, halutaan lapsista kasvattaa seuraava ahdistunut sukupolvi kun kotona ei saa leikki ja laulu kuulua... ja kaikki äänet kuuluu vaikka eläisi normaalisti kun kerrostaloissa on yleensä olematon äänieristys... syytä siis sitä huonoa äänieristystä, ei sulla ole oikeutta sen nojalla vaatia ketään lopettamaan normaalia elämistä.... Lapsen itkupotkuraivaritkaan ei saisi kuulua, mutta kun ei niitä saa lopetettuakaan vaikka kieltäisi, koska kuuluu tiettyyn ikään, lapsen aivot eivät ole kehittyneet vielä sille tasolle että osaisi säädellä käytöstään!
Minä-ja-ne-muut kirjoitti:
Kerrostalo on kerrostalo ja omakotitalo omakotitalo. Kerrostalossa asuu myös esim. vuorotyötä tekeviä. Nämä joutuvat toisinaan nukkumaan päivisin. Sehän sitä henkistä väkivaltaa on jos sinä tai kuka tahansa häiritsee toisen kotirauhaa, oli sitten vuorokaudenaika mikä tahansa. Koska et voi tietää eri asukkaiden elämäntilanteita, sinun ei pitäisi tehdä oletuksia, että esim. kaikki tarvitsevat vain sen yön nukkumiseen. Joku painaa sen yön raskasta duunia, ja palautuakseen siitä tarvitsisi rauhaa päiväsaikaan. Edelleen, jos teet oletuksia, miten "lujaa" saat elää, ettei se häiritse naapureita, niin sinun pitäisi tietää millainen äänieristys siinä kerrostalossa on. Sehän vaihtelee, ja täyspäinen ottaa tämänkin asian huomioon käytöksessään yhteisöasumisessa. Toimivassa ja asumisviihtyisyydeltään hyvässä yhteisöasumisessa mennään aina heikoimman mukaan, jos asiat tehdään oikein.
Siksi normaalilla harkinta- ja ajattelukyvyllä varustettu, muutkin ihmiset huomioon ottava ihminen sisäsyntyisesti ja lapsena saadun hyvän kasvatuksen tuloksena elää kerrostalossa hiljaisemmin kuin omakotitalossa, eikä millään tavalla siitä ahdistu.
Jos ahdistuu siitä, että pitää huomioida naapurit, olisko paikallaan keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa? Koska sellainen ahdistuminen ei ole normaalia. Tai sitten vain muuttaa sinne omakotitaloon. Millä tavalla melun tuottaminen poistaa ahdistusta?
Normaalin elämisen ääniä ei ole minkään koirien louskuttaminen yötä päivää tai lattioiden hakkaaminen kantapäillä ja huutaminen ja riekkuminen, paiskominen, yms. Se on vanhan kansan sanonnan mukaan ns. kovaa elämää, ei todellakaan millään muotoa kuulu kerrostaloon. Eikä sellaista tarvitse kenenkään kuunnella, eikä pidäkään.
Niitä varten, jotka eivät näitä asioita itse ymmärrä, joudutaan kerrostaloissa/taloyhtiöissä laatimaan järjestyssäännöt. Suuri osa normi kerrostaloasukkaista eläisi näiden sääntöjen mukaan, vaikkei niitä edes olisi olemassa. Fiksuus muita kohtaan ja sopeutuminen porukkaan on sisäsyntyistä.
Edelleenkin jos tällainen ei käy sinun arvomaailmaasi, omakotitalo (ja vieläpä kaukana muista asumuksista) olisi sinulle sopiva paikka, kukaan ei tulisi valittamaan melusta etkä sinä itse ahdistuisi henkisesti.
Vuorotyö ruikuti ruikuti.
Mä oon ollu vuorotyössä kun talon vieressä on yövuorojen jälkeen päivällä tehty vesijohtouudistusta, räjäytelty, porattu ja ajettu kaikenmaailman päristimil. Pitkillä reissuilla oon joskus joutunut nukkumaan lentokentillä, joskus puistonpenkillä, hotellissa yökerhon alla.
Jos rupean ottamaan joka hemmetin äänen henkilökohtaisena vitttuiluna, en takuuvarmasti nuku. Jos paan tyynesti tulpat korviin, totean että elämä kulkee radallaan mutta minä nukun nyt, havahdun hieman siihen tärähdykseen kun vieressä räjähtää, käännän kylkeä ja nukun tyytyväisenä iltapäivään.
Mulla on sitäpaitsi ihan todettu misofonia, joka reagoi nimenomaisesti kuorsaukseen. Kuorsaus aiheuttaa mulle oikeasti aggressiivisen fyysisen reaktion. Silti kykenen nukkumaan (ja olemaan pahoinpitelemättä) kuorsaavan mieheni vierellä, vaikka korvatulpat ei täysin suodata meteliä.Kaikki on itsestä kiinni. Kusipäisyytttä on luulla, että maailma ympärillä pysähtyy, koska MINÄ. Ja huomaavainen voi olla monella muulla tapaa, kuin kieltää lasta olemasta KOTONAAN kuin lapsi.
Terkuin se, joka puolusteli sitä lapsiperhettä jossa nelivuotiaan hyppely ravisuttaa ikkunoita, kuuluu peltoreitten läpi ja saa alakerran naapurin raivoon.
Aha. Mutta hiljaisuutta kaipaavien tarvii sit kuitenkin koko ajan perustella, että miksi he eivät jaksa jatkuvasti kuunnella naapurin lapsiperheen meteliä? Miksi tämä sinun mielestäsi menee näin päin?