Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä ääntä ja kolinaa lähtee ihan kantiksistakin. En tiedä mitä painavaa esinettä paiskovat lattiaan joka ilta klo 21-23 välillä, mutta karmea koluutus kuuluu.

Täällä sama homma, ja nimenomaan kantiksia, kokemusta on valitettavasti liiankin kanssa, ulkomaalaiset taas rauhallisia ja kunnioittavat kerrostalo sääntöjä.

Pahempia ovat nuoret miehet ja naiset ikä luokassa 18-30.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostaloissa on hiljaista kun ette muuta a) kaupungin asuntoon b) paperitaloon.

Itseäni ei häirinnyt tippaakaan vaikka yläkerrassa oli koliikki vauva.

Jos yöllä heräsin  muuten vain, niin saatoin kuuntelemalla kuulla, että se itki. 

Jos menin myöhempään nukkumaan saatoin kuulla että se itki.

Säälin vanhempia, mutta jatkoin itse nukkumista.

Mutta mistä sen etukäteen tietää ettei talo ole paperia? Asuin vuoden edellisessä asunnossa. 50-luvun tiilitalo, mutta sisältä täyttä pahvia. Nykyisessä asunut 4 kk, viikon asumisen jälkeen paljastui laminaattipahviseinähelvetiksi. Kolmas muutto edessä taas loppuvuodesta. Mistä tiedän ettei sama helvetti odota siinäkin asunnossa? Paitsi että laminaatti sanan jälkeen kierrän kyseisen asunnon kaukaa.

Asun myös 50-luvulla valmistuneessa tiilitalossa, jossa äänieristys on lähinnä yksi suuri vitsi. Sitä ei käytännössä ole lainkaan vaan seinät ovat lähinnä näköesteinä. Oikein "kiva" joutua osallistumaan tahtomattaan naapuruston elämänmenoon mm. puhelimessa puhumisen, yskimisen ja musiikin soittamisen muodossa. Kun soppaan lisätään vielä yläkerran norsumainen kanta-astuja niin avot. Olenkin jo aika pitkään harkinnut uutta asuntoa, mutta sen pitäisi olla yhtä hyvällä paikalla ja sijainnilla ja edullisella vuokralla kuin nykyinen. Sellaisia ei kasva joka oksalla. Ja kammoan myös ajatusta uudesta pahviseinätalosta.

Nuoret, vasta omilleen muuttaneet, joiden vuorokausi rytmi on ihan p""s" "llään, valvotaan yöt ja nukutaan päivät, öisin kolistellaan, tömistellåän, siirrellään huonekaluja, huuto nauretaan ja puhutaan tms. Pahempaa on jos on kavereita käymässä ja jotka mesoavat kuin villiintynyt norsulauma!

En halua joutua enää sellaisten henkilöiden naapuriksi, valitettavasti yläpuolella asuu tämän sukupolven edustaja, ei nyt varsinaisesti melua, mutta hankkinut kuntosali laitteen, josta kuuluu ihan jumalaton ääni, rytke, pauke, ihan soutulaitteen kuuloinen!

Tällä kuitenkin tuntuu olevan töitä, mutta jos aamullakin nousee esim klo 6,nyt ryskää ja paukkaa siihen malliin että meinaa tulla katosta läpi, Jonka jälkeen hiljenee. Jos taas on iltatöitä niin valvoo myöhään iltaan jolloin klo 22.00 jälkeen voi kuulua töminää, kolinaa yms.

Inhottavaa joutua elämään naapurin vuorokausi rytmin mukaan! Haluan mielummin mummo ja p taloon, jotka kyttää että on hiljaista 24/7! Rakastan rauhaa, enkä voi ymmärtää sellaisia jotka ravaa ja tömistelee edestakaisin kuin norsut, siirtelevät huonekaluja tyyliin lähes joka yö, huutoa, pauketta yms.

samaa mieltä, meillä on kahdenlaista kasvatusta, perinteistä ja jotain ihme uusvihervassarikasvatusta. Se näkyy ihan kaikessa. Aikanaan pidettiin aika kovaakin meteliä siitä että muita pitää huomioida ja tavat kunniaan ym. En ole vakuuttunut pidetäänkö enää tai ei näy merkkejä. Kun kaikki melskaaminen ja tarpeeton rääkyminen menee leikin nimellä ja talot rakennetaan ihan paskasti, niin että varmasti kuuluu läpi ihan kaikki ja repsottaa vinksin vonksin ja se on normaalia. Isännöitsijät ihan pelkkiä rahastavia lapasia, ei ota kantaa mihinkään mutta laskuttaa. Lopun hoitaa tämän uuden normaalin kuoliaaksiymmärtäjät.

Uusi asukas jätti pahvilaatikot lojumaan roskakatokselle... Hyvä jos roskapussia mahtuu viemään. Keskustassakin on lajittelupiste ja naapurin farmari lähempänä kuin roskakatos. Mutta ei jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Nuoret, vasta omilleen muuttaneet, joiden vuorokausi rytmi on ihan p""s" "llään, valvotaan yöt ja nukutaan päivät, öisin kolistellaan, tömistellåän, siirrellään huonekaluja, huuto nauretaan ja puhutaan tms. Pahempaa on jos on kavereita käymässä ja jotka mesoavat kuin villiintynyt norsulauma!

Inhottavaa joutua elämään naapurin vuorokausi rytmin mukaan! Haluan mielummin mummo ja p taloon, jotka kyttää että on hiljaista 24/7! Rakastan rauhaa, enkä voi ymmärtää sellaisia jotka ravaa ja tömistelee edestakaisin kuin norsut, siirtelevät huonekaluja tyyliin lähes joka yö, huutoa, pauketta yms.

Allekirjoitan tämän sataprosenttisesti, saman kokeneena. Vapauden ensihuumasta villiintyneen teinin ja kaveriporukkansa remuaminen oli jotain aivan infernaalista. Ihan järjestään illat ja yöt mekastettiin pienessä asunnossa kuin lauma villi-ihmisiä, ja tömisteltiin ja siirreltiin ja tiputeltiin painavia tavaroita. Omilleen muuttamisen idea on ymmärretty täysin väärin... Isännöitsijän ja taloyhtiön interventio hiljensi menoa joskaan se ei loppunut kokonaan. En ymmärrä tätä ihmistyyppiä joka purkaa energiaansa holtittomalla mellastamisella. Enkä myöskään jaksa asua anarkiasta viehättyneen ihmisen seinänaapurina.

Vierailija kirjoitti:

Suunnilleen syyskuusta lähtien naapurit valvottaneet lähes joka yö. Katsovat televisiota ja puhuvat äänellä joka ei ole kohtuullinen. Viime yönäkin olivat hipihiljaa 23:30 asti, kunnes alkoi 'keskustelu' - toisesta osapuolesta ei kuulunut juuri mitään kun toinen huutaa melkein kurkku suorana. Jatkoivat tätä kahteen asti. Kyseiset naapurit saattavat myös soittaa musiikkia hiljaisuusaikaan niin että biiseistä saa selvää.

Muutaman kerran olen käynyt yöllä koputtamassa ovelle kun arkenakaan ei lopeteta kahdeltatoista. Myös lappu on laitettu asiasta, jossa huomautin että toiset ihmiset eivät halua osallistua joka yö elämäänne ja koska hiljaisuusajat on, niin tästä lähtee isännöitsijälle ilmoitus jos homma ei muutu. Toisaalta isännöitsijälle on tehty valitus joulukuussa mutta tähän ei ole reagoitu, ilmeisesti vain koska yksi henkilö on valittanut. Vituttaa.

Kannattaa laittaa paperia myös muille naapureille. Siis tyyliin "Oletteko huomanneet, että kerroksessa X on jatkuvasti melua klo Y aikaan? Isännöitsijä ei ota yhtä valitusta huomioon, mutta jos useampi siitä sanoo, alkaa tapahtua. Joten: jos melu häiritsee, laittakaa asiasta s-postia osoitteeseen isannoitsija@sdjfkh.fi"

En tiedä minkälainen ääliö on tämänkin talon suunnitellut, kun alkovi on rappukäytävän vieressä. Alkovia ja rappukäytävää siis erottaa n.15cm kiviseinä mistä kuuluu läpi IHAN kaikki. Voin kertoa, ettei paljon tule nukuttua, kun jengi juoksee ja rymyää portaissa kuin villissä lännessä. Korvatulpathan ei siihen auta. Olen miettinyt vuoraavani seinän akustiikkalevyillä, jos edes vähän auttaisi. Siinä ei nimittäin suunnittelijan päässä ole liikkunut yhtään mitään, kun on noin idiootin ratkaisun keksinyt.

Joten se rappukäytävässä juokseminen ja kaiteiden kolistelu voi oikeasti olla valtava äänihaitta. Mutta eihän sitä ymmärrä, jos makuuhuone sijaitsee jossain ihan muualla kuin siinä porraskäytävän vieressä.

Joo ei näköjään. Yläkerran peräkammarin poika huutaa kirosanoja ja heittelee tavaroita parketille . Alakerran sillitytöt paukuttavat pianoa ihan ilman musikaalisuutta.

Muuttakaa niistä kopeista pois.24/7,aina joku härdelli menossa.Melu hermostuttaa,nostaa verenpaineen jne.Yöunet jos jää kuolet sydänkoht.enne aikojaa.Melu on terveysriski.

Kiitos minultakin Bozzettosta!

Itse tulin tuossa viime vuoden puolella - kerrostalomelusta inspiroituneena - hankkineeksi t-paidan, jossa lukee "The main reason for stress is daily contact with idiots". Hiukkasen parempi olla tuo päällä kerrostalossa, kun saa tuolla tavalla ilmaista oman tilanteensa. Sitten on hyvä kulkea rappukäytävässä ja törmätä rapun muihin asukkaisiin...

Vierailija kirjoitti:

Kaikki soittimet pitäs kieltää kerrostaloista!! Meillä assuu joku h.ton pillipiipari-pianisti-laulaja, jota saa kuunnella tuntikausia joka päivä. Kaikki kuuluu katon läpi niinkuin samassa huoneistossa olisi. Onneksi osaa edes pianoa soittaa jopa, on vähän siedettävämpää. Huilu tai laulu ei niinkään oo hallussa. :D Ja joo, omakotitaloon ollaan häipymässä heti ku päästään (minä en kotonani mitään korvatulppia rupia pitämään naapurin takia!)

Tulin vain kertomaan, että muutettiin tuolta hullunmyllystä ja nyt vallitsee ihana hiljaisuus!

-nro1964 (se omakotitalo siintää vielä jossain tulevaisuudessa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään enää kiinnosta mikään mikä ei liity itseen. 

Sunnuntai on ihan hyvä päivä tehdä remonttia, öisin voi kuunnella musiikkia lujalla, matot tampataan juhlapyhien aamuina ja rapussa huudetaan. Jos reissusta kotiudutaan keskellä yötä, lapset voi päästää sisäpihalle melskaamaan siksi aikaa kun vanhemmat purkavat autosta laukkuja. Ym. 

t. kolmekymppinen, joka vihaa kerrostaloasumista nykyaikana

Ovatko kolmekymppiset tosiaan noin vanhanaikaisia että sunnuntaina ja juhlapyhinä pitäisi olla hipihiljaa? Minä pyrin ottamaan muut huomioon, mutta kun en kuulu kirkkoon niin nuo mainitsemasi ovat minulle ihan tavallisia päiviä. Ei eroa onko sunnuntai vai maanantai. Pitäisikö minun oikeasti ottaa huomioon uskonnolliset asiat? Otatko sinä huomioon muiden uskontojen juhlapyhät?

Kysymys ei ole uskonnollisesta hiljentymisestä vaan lepopäivästä ja rauhoittumisesta. Oletko koskaan miettinyt miksi vieläkin maksetaan erityisiä sunnuntaikorvauksia? Koska sunnuntai on erityinen, arvokas päivä. Ihminen kaipaa tapahtumia ja rituaaleja elämäänsä ja sunnuntain rauhoittuminen ja hemmottelu on yksi sellainen asia. Sääli että historiattomat ja kulttuurittomat ihmiset hukkavat itseltään ja lapsiltaan arvokkaita asioita.

Nykyään tehdään vuorotyötä ja ollaan sunnuntaisin töissä esim. kaupat on auki. Minunkin puolisoni on joka toinen viikonloppu töissä lauantaina ja sunnuntaina. Kyllä minä ainakin pesen pyykkiä ja aina joskus siivoankin sunnuntaina, kun puolisokin on töissä eli ei ole nykyään enää mikään lepopäivä. Ihmiset ovat halunneet, että kaupat ovat sunnuntaina auki ja lapsiperheessä pestään pyykkiä muutenkin 2 koneellista päivässä 7 päivää viikossa. Ei ne muutkaan naapurit ole viikolla hiljaa, kun meillä vietetään vapaapäivää.

Eikä siivous ja pyykinpesu sunnuntaina ole missään säännöissä kielletty.

Vierailija kirjoitti:

Olen ääniyliherkkä, ja väitän kärsiväni ptsd-tyylisestä oireilusta sen takia, että joudun asumaan kerrostalossa. 

Kaksi kerrosta minua alempana asuu mies, joka kuuntelee arkiöisin joskus niin lujalla musiikkia, että se kuulostaa kuin viereisessä huoneessa kuunneltaisiin! Paska eristys, kyllä, mutta en ymmärrä eikö miehen oma kuulo ole jo mennyt tuolla volyymilla?? Miten voi kukaan edes bileissä kuunnella noin lujaa ilman kuulovauriota?? Sanoitukset kuuluvat kirkkaasti läpi, basson tuntee rakenteissa ja huonekaluissa jne. Viimeksi kun menin koputtamaan ovelle + soittamaan ovikelloa, ei tullut edes ovelle. En tiedä eikö vain kehdannut vai eikö edes kuullut. 

Asuntomme sijaitsevat sillä tavalla, että tilanteessa on sana sanaa vastaan, ja olen jo kerran aiemmin hävinnyt tämän väännön isännöitsijää vastaan. Muutto on edessä, vasta kesällä tosin, mutta ihmetyttää: eikö toisia naapureita häiritse tippaakaan noin luja musiikki, joka toistuu vähintään kerran viikossa aivan täysillä öisin? Kyllä tässä rapussa töissä ja koulussa kuitenkin käydään. 

Kuulostaa kyllä oudolta, että mökä ei häiritsisi niitä lähempiä naapureita, eli ylä- ja alapuolella asuvia, miksei seinänaapureitakin.

Jos olet kirjannut ylös kellonajat, milloin yömelua kuuluu, pakkohan isännöitsijän on reagoida. Voit myös ottaa yhteyttä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan. Isännöitsijähän on taloyhtiön palkkaama "juoksupoika", ei mikään pomo. Osakkaat maksavat hänen palkkansa vastikkeissa.

Meillä eletään ihan nätisti ja toiset huomioiden. Tuntuu, että tällaisista taloista ei kukaan koskaan inahdakaan missään. No, mistä se tulis mieleen, kun ei oo valitettavaa?

Vanha 50-l kerrostalo lähellä Treen keskustaa. Omistusasujia puolet, puolet asunnoista vuokralla. Nuoria yksiöissä, perheitä ja vanhuksia isoissa. Eronneita varhaiskeski-ikäisiä vuoroviikkovanhempia.

Ongelmat on tasoa pientä yömeteliä pari kertaa vuodessa tai joku jätti saunan pukuhuoneen lattian kerran kuivaamatta. Ja tässä asiassa mummelitkin samaa mieltä, ei paljon valitettavaa löydy.

Tosi iso merkitys on vuokralaisten valinnalla. Täällä omistajat valitsevat vuokralaisensa itse.

Vierailija kirjoitti:

Meillä eletään ihan nätisti ja toiset huomioiden. Tuntuu, että tällaisista taloista ei kukaan koskaan inahdakaan missään. No, mistä se tulis mieleen, kun ei oo valitettavaa?

Vanha 50-l kerrostalo lähellä Treen keskustaa. Omistusasujia puolet, puolet asunnoista vuokralla. Nuoria yksiöissä, perheitä ja vanhuksia isoissa. Eronneita varhaiskeski-ikäisiä vuoroviikkovanhempia.

Ongelmat on tasoa pientä yömeteliä pari kertaa vuodessa tai joku jätti saunan pukuhuoneen lattian kerran kuivaamatta. Ja tässä asiassa mummelitkin samaa mieltä, ei paljon valitettavaa löydy.

Tosi iso merkitys on vuokralaisten valinnalla. Täällä omistajat valitsevat vuokralaisensa itse.

Oikeasti hyvässä taloyhtiössä ei ”yömeteleitä” ole koskaan. Ei kukaan normaalijärkinen pidä kerrostalossa mitään yöbileitä (jos nyt sellaisista oli kyse). Taloyhtiö jossa asuu porukkaa joka pitää, ei ole hyvä taloyhtiö.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostaloissa on hiljaista kun ette muuta a) kaupungin asuntoon b) paperitaloon.

Itseäni ei häirinnyt tippaakaan vaikka yläkerrassa oli koliikki vauva.

Jos yöllä heräsin  muuten vain, niin saatoin kuuntelemalla kuulla, että se itki. 

Jos menin myöhempään nukkumaan saatoin kuulla että se itki.

Säälin vanhempia, mutta jatkoin itse nukkumista.

Mistä tietää ettei kyseessä ole paperitalo??

Kuulut siis ryhmään joka ei ajattele nenäänsä pitemmälle, heitä myös minäminä-ihmisiksi kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten vauvan itku voi olla meluvalituksen aihe? Millä ihmeellä sanoo jollekin koliikkivauvalle, että olepas nyt hiljaa jookosta, naapurin Irmeli ei tykkää. Ps. kyllä se motivaatio on varmasti sille hiljaisuudelle siellä koliikkivauvan asunnossa.

Asuimme 70-luvun kerrostalossa jossa kaikki äänet kuului, jos ei  muuten niin pattereita pitkin. Kun vauva syntyi, kysyin alakerran tädiltä jos sen itku häiritsee, kun se yölläkin tykkää välillä rääkyä kuten vauvat nyt tykkää tehdä. Täti ilmoitti että ei häiritse. Tiesin että kyllä se heille kuuluu, joten pidin fiksuna pyydellä vähän anteeksi kun ei meillä muuten möykätty koskaan. Kyllä ihmiset ymmärtää että pienet vauvat itkee. Mikä ottaa päähän on isommat lapset joiden aiheuttamaa häiriötä ei edes yritetä mitenkään hallita. 

Se on ihan sama koirien ja lasten kanssa. Harvemmin ihmiset koiria tai lapsia vihaa, ne vihaa laiskoja koiran omistajia ja typeriä pikkulasten vanhempia jotka ei koskaan ajattele sitä että muitakin ihmisiä elää tässä maailmassa. Koiria otetaan koko hiton lauma rivi-eli kerrostaloon, eikä kouluteta mitenkään. Jokaiselle äänelle ne räkyttää kun ei ole sosiaalistettu mitenkään. Pikkulapset hakkaa seiniä ja lattioita ja kiljuu tunti tolkulla. Vanhemmat ei korvaa lotkauta kun ei vaan kiinnosta kasvattaa. Totta helvetissä alkaa kanssaeläjiä veetuttaa noiden kanssa samassa talossa eläminen. Se saamattomuus ja välinpitämättömyys on se joka saa ihmiset vihaiseksi, ei se että jollain on koiria tai lapsia. 

Koiran saa kasvatettua hiljaiseksi, ja sen paskat voi kerätä. Maailma on täynnä koiria jotka osaa käyttäytyä, ei ne itsestään sellaisiksi tulleet. Lapset oppii nopeasti että sisällä ei kiljuta eikä seiniä hakata, kun on vanhemmat jotka viittii nähdä sen verran vaivaa että opettavat. Lapset voi myös viedä ulos kiljumaan ja juoksemaan että energia kuluu niin eivät sisällä riehu kuin päättömät. 

Itse olen kurkkuani myöten täynnä välinpitämättömiä ja laiskoja koiranomistajia, ja jos olisin diktaattori kieltäisin koirien pidon rivi-ja kerrostaloissa kokonaan. Ihan sama minkä kokoinen. Koirat on käytökseensä syyttömiä, mutta on paljon ihmisiä joille koiraa ei saisi antaa ollenkaan. 

Ylemmän kerroksen hirviömuija on ollut jo kolmatta viikkoa jossakin, taivaallinen rauha ja hiljaisuus laskeutui rappuun tämän myötä. En edes muistanut enää miltä tuntuu asua ja olla ns. normaalioloissa. Siis ettei joku ryskää ja rymyä ja paukuta ja kantapääkävele seiniä tärisyttävällä voimalla jatkuvasti ollessaan kotona. Good riddance, älä tule enää takaisin pliis...