Lapsi tuntemattoman kanssa OFFICIAL

Kumppanivalintojen esittäminen julkisesti oli julmaa ja täysin tarpeetonta. Jotenkin ohjelman aihe on niin herkkä, että olisin toivonut, ettei luotaisi tahallaan tällaista draamaa.

Tuntuu ettei tää nuori mies ymmärrä, että Hannan raskautumismahdollisuudet p on aika pienet.. 39 jo. Juu poikkeuksia on, mutta tilastollisesti katsottuna. Itse en nuorena sitoutuisi tuollaiseen tilanteeseen.

Ja eikö hoidoissa tule pian ikäraja vastaan? Julkisella taitaa olla 40 tai 42. Jokainen hankkii lapsia sen ikäisenä kuin hankkii, mut itse en olisi jättänyt noin viime tinkaan jos äitiys on iso haave. Sain lapsen 30 veenä, ja siihenkin meni aikaa.

Vaikka sillä ei oikeasti periaatteessa saisi olla väliä, niin en silti haluaisi lasta homomiehen kanssa. Kyllähän se tuo mukanaan erilaisen kulttuurin ja lapsi ei ehkä koskaan pääse osaksi tavallista perhe-elämää, jos itsekkään ei löydä uutta puolisoa. Vaikea ehkä selittää näin parilla sanalla kuulostamatta ihan tylylle idiootille. Eihän nämä mitään ydinperhettä ole tekemässä mutta lapsi homon kanssa on vielä extremempää kuin lapsi vaan jonkun naapurin jaskan kanssa.

Vaikka sillä ei oikeasti periaatteessa saisi olla väliä, niin en silti haluaisi lasta homomiehen kanssa. Kyllähän se tuo mukanaan erilaisen kulttuurin ja lapsi ei ehkä koskaan pääse osaksi tavallista perhe-elämää, jos itsekkään ei löydä uutta puolisoa. Vaikea ehkä selittää näin parilla sanalla kuulostamatta ihan tylylle idiootille. Eihän nämä mitään ydinperhettä ole tekemässä mutta lapsi homon kanssa on vielä extremempää kuin lapsi vaan jonkun naapurin jaskan kanssa.

Ketkä saivat jo nyt siis lapsen tossa sarjassa?

Vierailija kirjoitti:

Tykkään Hannasta ja on ikävää, että häntä parjataan täällä. Toistaiseksi tosi aidon oloinen ja hauska tyyppi. Vaikuttaa sellaiselta, josta tulisi hyvä äiti.

Olen samaa mieltä siitä, että Arin olisi pitänyt kertoa seksuaalisuudestaan leirillä. MUTTA itse homoseksuaalina ymmärrän todella hyvin miksei hän niin tehnyt. Tätä on vaikeaa ymmärtää jos ei ole vastaavien juttujen kanssa kamppaillut, mutta seksuaalisuudesta kertominen on joillekin äärimmäisen vaikeaa. Itselläkin on ollut hyviä kavereita, joiden kanssa on jakanut ilot ja surut, mutta joille en ole kertonut seksuaalisuudestani ennen kuin pitkän ajan jälkeen. Tällaisissa asioissa yhden yön kestäneet "syvälliset keskustelut" eivät merkitse vielä mitään. Ohjelmastahan välittyi, ettei Ari todellakaan ollut sinut asian kanssa vaan häpesi ja vatvoi sitä itsekin. Onneksi kuitenkin saivat sovittua asian.

Ihan miten vaan mutta valehteli. Se on todella huono lähtökohta lapsen hankkimisen yhteydessä ja se ettå on epärehellinen siinä kohtaa kun nainen antaa koko kehonsa ja mielensä asian eteen.

Toivottavasti nainen asuu vähintåän ruotsalaisen miehen kanssa ja muuttaa myöhemmi lapsen synnyttyä jonkun etnisen kanssa kimppaan vaikka kahden. Vaikka ei nuo juuri vähennä tuon miehen valhetta.

En kyllä mitenkään jaksa ymmärtää näitä ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia ihmisiä tällä palstalla. Toki olen tiennyt, etteivät tänne kommentoivat ihmiset edusta maamme älykkäintä osaa, mutta tulen kyllä kohtalaisen vihaiseksi näistä kommenteista.

Olen 64-vuotias lääkärinä työskentelevä ikisinkku, joka on jo 31 vuotta ollut äiti upealle, älykkäälle ja empaattiselle naiselle, jonka isä on paras ystäväni (homomies), kirjallisuustieteen professori. Lapseni isä on ollut kallioni 80-luvun alusta saakka ja on isänä mitä parhain.  Tyttäremme väitteli tohtoriksi yleisestä kielitieteestä kaksi vuotta sitten, ja on miehensä kanssa tehnyt meidät isovanhemmiksi kolme kertaa maailman suloisimmille viikareille.

90-luvulla kohtasimme lapseni isän kanssa järkyttävästi ennakkoluuloja ja kapeakatseisuutta paitsi tuttavapiirissämme myös jopa neuvolassa. Onneksi tilanne on kehittynyt huomattavasti noista ajoista. Tänäkin päivänä tyttäreni sanoo lapsuutensa tärkeimmäksi pilariksi vanhempiensa hyvän suhteen vaikkei meillä ole mitään parisuhdetta koskaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään Hannasta ja on ikävää, että häntä parjataan täällä. Toistaiseksi tosi aidon oloinen ja hauska tyyppi. Vaikuttaa sellaiselta, josta tulisi hyvä äiti.

Olen samaa mieltä siitä, että Arin olisi pitänyt kertoa seksuaalisuudestaan leirillä. MUTTA itse homoseksuaalina ymmärrän todella hyvin miksei hän niin tehnyt. Tätä on vaikeaa ymmärtää jos ei ole vastaavien juttujen kanssa kamppaillut, mutta seksuaalisuudesta kertominen on joillekin äärimmäisen vaikeaa. Itselläkin on ollut hyviä kavereita, joiden kanssa on jakanut ilot ja surut, mutta joille en ole kertonut seksuaalisuudestani ennen kuin pitkän ajan jälkeen. Tällaisissa asioissa yhden yön kestäneet "syvälliset keskustelut" eivät merkitse vielä mitään. Ohjelmastahan välittyi, ettei Ari todellakaan ollut sinut asian kanssa vaan häpesi ja vatvoi sitä itsekin. Onneksi kuitenkin saivat sovittua asian.

Kritisoin yllä Arin toimintaa seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Edelleen kritisoin sitä, ettei Riinalle kertonut. Eihän sitä asiaa olisi tarvinnut julkisesti ohjelmassa esittää, jos niin haluaa. Riina oli kuitenkin ihastunut ja muutenkin tuo asia olisi pitänyt hänelle yksityisesti kertoa.

Ymmärrän hyvin niitä, joille asian kertominen on vaikeaa.

Pirjoliina kirjoitti:

En kyllä mitenkään jaksa ymmärtää näitä ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia ihmisiä tällä palstalla. Toki olen tiennyt, etteivät tänne kommentoivat ihmiset edusta maamme älykkäintä osaa, mutta tulen kyllä kohtalaisen vihaiseksi näistä kommenteista.

Olen 64-vuotias lääkärinä työskentelevä ikisinkku, joka on jo 31 vuotta ollut äiti upealle, älykkäälle ja empaattiselle naiselle, jonka isä on paras ystäväni (homomies), kirjallisuustieteen professori. Lapseni isä on ollut kallioni 80-luvun alusta saakka ja on isänä mitä parhain.  Tyttäremme väitteli tohtoriksi yleisestä kielitieteestä kaksi vuotta sitten, ja on miehensä kanssa tehnyt meidät isovanhemmiksi kolme kertaa maailman suloisimmille viikareille.

90-luvulla kohtasimme lapseni isän kanssa järkyttävästi ennakkoluuloja ja kapeakatseisuutta paitsi tuttavapiirissämme myös jopa neuvolassa. Onneksi tilanne on kehittynyt huomattavasti noista ajoista. Tänäkin päivänä tyttäreni sanoo lapsuutensa tärkeimmäksi pilariksi vanhempiensa hyvän suhteen vaikkei meillä ole mitään parisuhdetta koskaan ollutkaan.

Omasta mielestäni ohjelman idea on todella hyvä enkä epäile hetkeäkään, etteikö kumppanuusvanhemmuus voisi toimia yhtä hyvin kuin vanhemmuus parisuhteessakin. 

Ainoa joka itseäni vähän epäilyttää on noiden naisten ylipaino, mutta toki ylipainoiset muutenkin lisääntyvät ihan normaalilla tavalla. Lapsi ei kuitenkaan voi valita millaisiin olosuhteisiin syntyy ja vähän mietityttää, että ohjelma tieten tahtoen tukee ylipainoisten ihmisten lisääntymistä. Jos haluaa lasta kovasti niin eikö silloin olisi valmis myös opettelemaan vähän terveellisemmät elämäntavat? Lapsi kuitenkin oppii elämäntavat vanhemmilta ja jo raskausajan ravinto vaikuttaa varmasti sikiön kehittymiseen.

Toisaalta voihan ylipainoinen tietysti elää onnellisen elämän ja ainakin tuo Hanna vaikuttaa olevan hyvin sujut itsensä kanssa, vaikka eihän ne itsetunto-ongelmat aina ulospäin näy. Eli en nyt osaa sanoa että pitäisikö ajatella että reilusti ylipainoisetkin "saavat" lisääntyä vapaasti vai pitäisikö esim. tällaista ohjelmaa tehdessä ottaa asiasta jonkinlainen vastuu ja karsia reilusti ylipainoiset hakijat pois jotta lapselle pystyttäisiin takaamaan mahdollisimman terveelliset olosuhteet kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Pirjoliina kirjoitti:

En kyllä mitenkään jaksa ymmärtää näitä ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia ihmisiä tällä palstalla. Toki olen tiennyt, etteivät tänne kommentoivat ihmiset edusta maamme älykkäintä osaa, mutta tulen kyllä kohtalaisen vihaiseksi näistä kommenteista.

Olen 64-vuotias lääkärinä työskentelevä ikisinkku, joka on jo 31 vuotta ollut äiti upealle, älykkäälle ja empaattiselle naiselle, jonka isä on paras ystäväni (homomies), kirjallisuustieteen professori. Lapseni isä on ollut kallioni 80-luvun alusta saakka ja on isänä mitä parhain.  Tyttäremme väitteli tohtoriksi yleisestä kielitieteestä kaksi vuotta sitten, ja on miehensä kanssa tehnyt meidät isovanhemmiksi kolme kertaa maailman suloisimmille viikareille.

90-luvulla kohtasimme lapseni isän kanssa järkyttävästi ennakkoluuloja ja kapeakatseisuutta paitsi tuttavapiirissämme myös jopa neuvolassa. Onneksi tilanne on kehittynyt huomattavasti noista ajoista. Tänäkin päivänä tyttäreni sanoo lapsuutensa tärkeimmäksi pilariksi vanhempiensa hyvän suhteen vaikkei meillä ole mitään parisuhdetta koskaan ollutkaan.

Omasta mielestäni ohjelman idea on todella hyvä enkä epäile hetkeäkään, etteikö kumppanuusvanhemmuus voisi toimia yhtä hyvin kuin vanhemmuus parisuhteessakin. 

Ainoa joka itseäni vähän epäilyttää on noiden naisten ylipaino, mutta toki ylipainoiset muutenkin lisääntyvät ihan normaalilla tavalla. Lapsi ei kuitenkaan voi valita millaisiin olosuhteisiin syntyy ja vähän mietityttää, että ohjelma tieten tahtoen tukee ylipainoisten ihmisten lisääntymistä. Jos haluaa lasta kovasti niin eikö silloin olisi valmis myös opettelemaan vähän terveellisemmät elämäntavat? Lapsi kuitenkin oppii elämäntavat vanhemmilta ja jo raskausajan ravinto vaikuttaa varmasti sikiön kehittymiseen.

Toisaalta voihan ylipainoinen tietysti elää onnellisen elämän ja ainakin tuo Hanna vaikuttaa olevan hyvin sujut itsensä kanssa, vaikka eihän ne itsetunto-ongelmat aina ulospäin näy. Eli en nyt osaa sanoa että pitäisikö ajatella että reilusti ylipainoisetkin "saavat" lisääntyä vapaasti vai pitäisikö esim. tällaista ohjelmaa tehdessä ottaa asiasta jonkinlainen vastuu ja karsia reilusti ylipainoiset hakijat pois jotta lapselle pystyttäisiin takaamaan mahdollisimman terveelliset olosuhteet kasvaa.

Siis paino on tärkein vanhemman ominaisuus?! Kylmän kliininen kommentti, josta puuttui täysin inhimillisyys.

Vierailija kirjoitti:

Pirjoliina kirjoitti:

En kyllä mitenkään jaksa ymmärtää näitä ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia ihmisiä tällä palstalla. Toki olen tiennyt, etteivät tänne kommentoivat ihmiset edusta maamme älykkäintä osaa, mutta tulen kyllä kohtalaisen vihaiseksi näistä kommenteista.

Olen 64-vuotias lääkärinä työskentelevä ikisinkku, joka on jo 31 vuotta ollut äiti upealle, älykkäälle ja empaattiselle naiselle, jonka isä on paras ystäväni (homomies), kirjallisuustieteen professori. Lapseni isä on ollut kallioni 80-luvun alusta saakka ja on isänä mitä parhain.  Tyttäremme väitteli tohtoriksi yleisestä kielitieteestä kaksi vuotta sitten, ja on miehensä kanssa tehnyt meidät isovanhemmiksi kolme kertaa maailman suloisimmille viikareille.

90-luvulla kohtasimme lapseni isän kanssa järkyttävästi ennakkoluuloja ja kapeakatseisuutta paitsi tuttavapiirissämme myös jopa neuvolassa. Onneksi tilanne on kehittynyt huomattavasti noista ajoista. Tänäkin päivänä tyttäreni sanoo lapsuutensa tärkeimmäksi pilariksi vanhempiensa hyvän suhteen vaikkei meillä ole mitään parisuhdetta koskaan ollutkaan.

Omasta mielestäni ohjelman idea on todella hyvä enkä epäile hetkeäkään, etteikö kumppanuusvanhemmuus voisi toimia yhtä hyvin kuin vanhemmuus parisuhteessakin. 

Ainoa joka itseäni vähän epäilyttää on noiden naisten ylipaino, mutta toki ylipainoiset muutenkin lisääntyvät ihan normaalilla tavalla. Lapsi ei kuitenkaan voi valita millaisiin olosuhteisiin syntyy ja vähän mietityttää, että ohjelma tieten tahtoen tukee ylipainoisten ihmisten lisääntymistä. Jos haluaa lasta kovasti niin eikö silloin olisi valmis myös opettelemaan vähän terveellisemmät elämäntavat? Lapsi kuitenkin oppii elämäntavat vanhemmilta ja jo raskausajan ravinto vaikuttaa varmasti sikiön kehittymiseen.

Toisaalta voihan ylipainoinen tietysti elää onnellisen elämän ja ainakin tuo Hanna vaikuttaa olevan hyvin sujut itsensä kanssa, vaikka eihän ne itsetunto-ongelmat aina ulospäin näy. Eli en nyt osaa sanoa että pitäisikö ajatella että reilusti ylipainoisetkin "saavat" lisääntyä vapaasti vai pitäisikö esim. tällaista ohjelmaa tehdessä ottaa asiasta jonkinlainen vastuu ja karsia reilusti ylipainoiset hakijat pois jotta lapselle pystyttäisiin takaamaan mahdollisimman terveelliset olosuhteet kasvaa.

No näin ihan puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta sanoisin, että esimerkiksi tuon Hannan lisääntymismahdollisuudet saattavat olla heikot. Ylipaino ja ikä yhdessä ovat naisten lisääntymisterveyden kannalta huono yhdistelmä, taustalta saattaa löytyä polykystisia ovarioita (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), epäsäännöllistä menstruaatiota ynnä muuta. Mutta eihän ylipaino tarkoita millään lailla sitä, että ihminen olisi jotenkin kykenemätön huolehtimaan lapsestaan tai kasvattamaan häntä. Ylipainoa kertyy usein iän myötä, mutta myös jotkut lääkitykset, esimerkiksi SSRI-ryhmien lääkkeet tai trisykliset masennuslääkkeet voivat aiheuttaa huomattavaakin painonnousua ilman merkittävää ruokavalion tai fyysisen aktiivisuuden muutosta. Itse olen erikoisalaltani kardiologi, joten en ole erityisemmin perehtynyt fertiliteettiasioihin, mutta en kyllä ymmärrä tätä ihmisten ulkonäön tuomitsemista. 

Sarjassa nähdyllä Hannallakin saattaa olla esimerkiksi IVF-hoidon myötä kohtalaisen hyvä mahdollisuus tulla raskaaksi ylipainosta huolimatta. Lisäksi hän vaikuttaa todella miellyttävältä ihmiseltä, josta varmasti tulisi hyvä äiti.

Lopulta aika surullismielinen ohjelma. Suurin osa normaalielämässä kelpaamattomia ja ohjelman puitteissa vielä kurkotellaan jotain, eikä lopulta kukaan halua tarjolla olevaa. Näin miehenä tämä toteuttaa myös pariutumisen raadollisia lainalaisuuksia melkoisen sata prosenttisesti. Miehistä Ari ja lätkimään lähtenyt Juhani ovat aikalailla parasta viidennestä, mistä palstaullitkin aina puhuvat, ja kas, naiset heti tiirailevat heidän peräänsä muiden miesten sulautuessa tapetteihin. Thomas on muuten hyvä mies, muttei ulkonäöllisesti edukseen erottuva. Naisista taas Riina on ainoa, jossa on jotain luonnollista viehättävyyttä, joten jonoa sinnekin heti kertyi, vaikka epätoivoisimmat miehet osasivat kanavoida kiinnostustaan pohjasakalle, mutta ei huonoimpia miehiä hekään kelpuuta.

Kaiken tämän olisi toki voinut ennakoida edes katsomatta tätä yhtä jaksoa. Puolen minuutin videopätkä olisi riittänyt vallan hyvin Nostradamuksen toteutuviin ennustuksiin, vaikka pariutumista pidetään niiin vaikeana salatieteenä.

Pirjoliina kirjoitti:

mutta en kyllä ymmärrä tätä ihmisten ulkonäön tuomitsemista. 

Kyse on terveydestä, ei ulkonäöstä. Ymmärrän kyllä että toiset lihovat herkemmin, mutta vaikea silti uskoa että kukaan lihoisi reilusti ylipainoiseksi syömällä vain ja ainoastaan terveellistä ruokaa.

Ja jos on haaveillut lapsesta vuosia muttei ole tehnyt ylipainolleen mitään niin välittyy väkisinkin tunne, ettei kyseinen henkilö ihan hirveän korkealle arvota terveellisiä elämäntapoja eikä ne tule myöskään ihan hirveästi lapsen kasvatuksessakaan näkymään.

Eihän nuo sarjan naiset mitään hengenvaarallisesti lihavia ole. Sellainenkin ohjelma on olemassa. TLC-kanavalla. Katsoin eilen nauhalta taas yhden jakson. Siinä oli pariskunta, jolla oli kolmekuukautiset kaksoset. Perheen isä painoi 310 kiloa ja vaimo omien sanojensa mukaan 110 kiloa. 

Iskä oli 36, äiti ehkä vähän nuorempi. Lapsia olivat tehneet ja saaneet. 

Tämän ohjelman naiset on 10-20 kiloa ylipainoisia. Painoindeksi max. 30. 

Ei mikään ongelma. 

Pieni ylipaino ei kerro mistään mitään. Ainakaan elämänarvoista. Itsekin lihoin 15 kiloa sen jälkeen kun täytin 40. Ei siihen muuta syytä tarvittu. Nyt olen pikkuhiljaa laihduttelemassa niitä pois. 

Jos valitaan kumppanuusvanhempi eikä lisääntyminen hänen kanssaan onnistu, niin se on voi-voi. En ainakaan itse koskaan valitsisi lapseni isäksi ketään pelkästään sillä perusteella, että hän sattuu olemaan laiha. Mitä jos se laiheliini lihookin äkkiä vaikka kolmekymmentä kiloa? Ja pullukka puolestaan laihtuu? 

Surullista ja paheksuttavaa ohjelmassa oli se, että valintatilanne oli julkinen. Tuntui todella pahalta usean ehdokkaan pettymys ja nöyryytys!!! Miksi tuo piti tehdä porukassa, eikä ohjelman ammattilaisten taholta?

Ihmettelin myös sen punahiuksen naisen reagointia... Varmaan ihan ok nainen, mutta miksi ei vain tyytynyt Arin valintaan ja niellyt pettymyksensä? Tuollainen vastausten penääminen on ahdistavaa ja noloa.

Ylipaino kertoo elintavoista ja lapset oppivat elintavat vanhemmiltaan. Ihminen, joka arvostaa terveitä elämäntapoja ja tervettä esimerkkiä, ei tee lapsia lihavan kanssa jos on muita vaihtoehtoja. Ja se tuskin on sattumaa, ettei näillä liikasyöpöillä sitten ollut myöskään sitä miestä. 

Muuten ajatus kumppaanuusvanhemmuudesta vaikuttaa ihan hyvin toimivalta järjestelyltä, varsinkin jos vanhemman perusasenne elämään on positiivinen ja jos on valmis joustamaan muiden vuoksi. Toivottavasti tästä tulee muitakin tuotantokausia!

[Vierailija]Ketkä saivat jo nyt siis lapsen tossa sarjassa

Klipistä päätellen Ari; herkistelee itku silmässä tuumaten "vihdoinkin".

Ja toinenkin pulla on uunista tuloillaan..

Linda Versace kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis täytyy sanoa, että kun olen kuunnellut ja lukenut suomalaisten ylipainoisuusongelmasta olen ollut hieman hämmentynyt, sillä omassa tuttavapiirisissä ja paikoissa missä liikun ei ole juurikaan ylipainoisia. Nyt kuitenkin ohjelmaa katsoessani huomio kiinnittyi erityisesti naisten ylipainoon.

Itselleni pisti silmään ehkä tyylitaju (tai sen poissaolo) myös! kaikki paitsi se vanhempi mies (Ari?) ja nuorempi homomies olivat aika järkyttävän näköisiä ottaen huomioon että tämä oli ensitapaaminen "parien" välillä ja tärkeä hetki tehdä vaikutus myös fyysisen olemuksen kautta. Miten tällä yhdellä oli päällä joku Pori Jazz t-paita ja sillä kaljulla punainen ja haalistunut pusero 90-luvulta?

Mun mielestä tämä kalju oli muutenkin sellainen, josta suurin osa naisia saa vibat, että hän on lapanen. Omasta mielestään varmaan vaan mukava, eikä tajua tätä "lapasvaikutelmaa". Kukaan nainen ei halua sekaantua sellaiseen, josta tulee vaikutelma, että on aivan perässävedettävä.

 Toisaalta se porilainen nainen ja Hanna antoivat molemmat vaikutelman, että ovat tempperamenttisiä tavalla, joka voi olla myös todella raskasta.

Hanna oli mielestäni vuoroin sympaattisen oloinen ja vaikutti siltä, että hänellä on itsetuntemusta. Kolikon toisena puolena taas tuntui, että hän oli välillä ehdoton ja kovasti puolusteli sitä, että hänen pitää vaan olla sellainen räväkkä ja suorasanainen.

Vierailija kirjoitti:

Pirjoliina kirjoitti:

mutta en kyllä ymmärrä tätä ihmisten ulkonäön tuomitsemista. 

Kyse on terveydestä, ei ulkonäöstä. Ymmärrän kyllä että toiset lihovat herkemmin, mutta vaikea silti uskoa että kukaan lihoisi reilusti ylipainoiseksi syömällä vain ja ainoastaan terveellistä ruokaa.

Ja jos on haaveillut lapsesta vuosia muttei ole tehnyt ylipainolleen mitään niin välittyy väkisinkin tunne, ettei kyseinen henkilö ihan hirveän korkealle arvota terveellisiä elämäntapoja eikä ne tule myöskään ihan hirveästi lapsen kasvatuksessakaan näkymään.

Miten mahtaakaan näkyä lapsen kasvatuksessa aina pirteä suorittajatyyppi, joka suorittaa kaiken kliinisesti ihan oppikirjojen mukaan?

Tinnerirekka kirjoitti:

Lopulta aika surullismielinen ohjelma. Suurin osa normaalielämässä kelpaamattomia ja ohjelman puitteissa vielä kurkotellaan jotain, eikä lopulta kukaan halua tarjolla olevaa. Näin miehenä tämä toteuttaa myös pariutumisen raadollisia lainalaisuuksia melkoisen sata prosenttisesti. Miehistä Ari ja lätkimään lähtenyt Juhani ovat aikalailla parasta viidennestä, mistä palstaullitkin aina puhuvat, ja kas, naiset heti tiirailevat heidän peräänsä muiden miesten sulautuessa tapetteihin. Thomas on muuten hyvä mies, muttei ulkonäöllisesti edukseen erottuva. Naisista taas Riina on ainoa, jossa on jotain luonnollista viehättävyyttä, joten jonoa sinnekin heti kertyi, vaikka epätoivoisimmat miehet osasivat kanavoida kiinnostustaan pohjasakalle, mutta ei huonoimpia miehiä hekään kelpuuta.

Kaiken tämän olisi toki voinut ennakoida edes katsomatta tätä yhtä jaksoa. Puolen minuutin videopätkä olisi riittänyt vallan hyvin Nostradamuksen toteutuviin ennustuksiin, vaikka pariutumista pidetään niiin vaikeana salatieteenä.

Miten niin "suurin osa normaalielämässä kelpaamattomia". Minusta siellä homot olivat selvästi niitä, jotka nyt eivät voi saada lasta ilman kumppanuusvanhemmuutta, ne vajaa nelikymppiset naiset taas olivat ihan tavallisia naisia, joilla 20 vuotta sitten olisi jo ollut niin monta lasta kuin vain olisivat halunneet mutta koska nyt ajat ovat niin erilaiset ja miehiä ei kiinnosta perheet, ei heilläkään ole lapsia. Jos homot luetaan ulos, vain yksi miehistä oli sellainen, jolla mielestäni ei välttämättä ollut markkinaa oikein missään.