Perseilevä peikonlehti - neuvoja kaivataan!
Leviää ihan joka suuntaan, ja ei pysy ollenkaan ruodussa, vaikka mitä tekisi. Jotkin lehdet alkaneet kellastumaan ja ruskistumaan reunoista, vaikka samalla hoidolla kun aina ennenkin (4v vanha). Hieno kasvi yleisesti ottaen, mutta minun yksilöni ei lainkaan pysty hillitsemään itseään. Mitä teen?
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Apua, perseilevän peikonlehden alta löytyi rusina, josta kuuluu HÖÖ!
Se ei ole rusina. On aika kouluttaa peikonlehtesi käymään kakkalaatikolla.
Asiasta nyt todellakin kukkaruukkuun: Mitä tehdä kunkkuilevalle kultaköynökselle? Köynös kasvaa aivan järjettömästi, mutta nyt osa versoista on kuivunut ja yritän leikellä niitä pois. Kasvi on nyt siis järjettömän pitkä, monta metriä, kääritty kasaan. Kyllä, se on jo kerran silputtu uusiin alkuihin. Nyt niitä on siis kaksi ja ne todella kunkkuilevat eli vievät herttalehdeltä tilaa (samassa ruukussa) ja kasvattavat ihan huimaa paksua vartta sekä isoja lehtiä!? :o
Valitettavaa sanoa, mutta kokemukseni mukaan kunkkuilevalle kultaköynnökselle ei auta mikään. Hetken se on yhteistyökykyinen, jos sille poraa ja ruuvaa seinään kasvuristikon, jota myöten kiivetä. Auta armias jos yrität siirtää kultaköynnöstä - se on tarttunut kiinni myös seinään ja repii maalit mennessään! Me asutaan vuokralla. Ei kuulosta mitenkään uskottavalta selitys seinän kunnosta: "En se minä ollut vaan toi kasvi!"
Minun poikasena niin söpöt kaksi peikonlehteä ovat alkaneet näyttää perseilyn merkkejä. En tiennyt, että peikonlehtien teini-ikä voi olla näin rasittava vaihe! Ei mitään muotoa tai suuntaa saati tajua syy-seuraussuhteista. Kasvit rehottavat minne sattuu kaatumisen ja murtumisen uhalla. Jotain perhetyöntekijää tähän kaivattaisiin muuttuneen perhedynamiikan oikaisemiseen tai siihen totutteluun. Käämi palaa.
Voi teitä, olen niin kade rehottavista, vaikkakin kurittomista, kasveistanne. Minun ei tarvitse kysyä, mitä tehdä joulukaktukselle tai juorulle. Molemmat kelpaavat suoraan teepussiin, kuivina rapisevia karahkoita jäljellä. Oikeasti siis bioroskiin. Kumpa oppisin viherpeukaloksi.
Kiikuttasin peikonlehden roskakatokseen!
Onko mitään uusia ohjeita perseilevien peikonlehtien omistajille?
Keksi parempi kirjoitti:
Ilmeisen suosittu ketju ja kruununkin saanut, mutta eivät kasvit perseile. Ruma ja muka hauska sana tuohon yhteyteen.
Otsikko hymyilyttää, mutta samaa mieltä.
Kasvit voivat olla oikukkaita, mutteivät perseile.
Olen nyt sitten se toinen tosikko.
Ole iloinen että kasvi voi hyvin. :) Ymmärrän kyllä huumoriaspektin. :D
Nostan tätä ajankohtaista aihetta, kun alkaa olla puskien mullanvaihdot ja muut toimenpiteet käsillä. Leikkasin oman perseileväni matalaksi, kun alkoi olla niin vaikee tapaus. Nyt on monta pikku-peikkoo kasvattamassa juuriaan ☘
Perseileekö kaikki peikonlehdet? Uskaltaako sellaisen hankkia, jos vaikka saisi ihan kiltin version?
Vierailija kirjoitti:
Perseileekö kaikki peikonlehdet? Uskaltaako sellaisen hankkia, jos vaikka saisi ihan kiltin version?
Kyllä kai, jos juottaa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tulppaani kuulemma aiheutti tunnetun taloushistorian ensimmäisen pörssiromahduksen ja laman. Sillä ei voi olla hyvät aikeet mielessään.
Tätä aihetta sivuaa elokuva Tulppaanikuume vuodelta 2017. Löytyy mm. Viaplaylta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulppaani kuulemma aiheutti tunnetun taloushistorian ensimmäisen pörssiromahduksen ja laman. Sillä ei voi olla hyvät aikeet mielessään.
Tätä aihetta sivuaa elokuva Tulppaanikuume vuodelta 2017. Löytyy mm. Viaplaylta.
Tästä oli dokumentti (mahdollisesti Teemalla jokunen vuosi[?]) sitten, televisiossa yhtä kaikki.
Tulppaani, tarkemmin tulppaanisipulit, eivät aiheuttaneet ensimmäistä pörssiromahdusta.
Niiden kauppaamisen myötä keksittiin pörssijärjestelmä, jonka myötä sitten saatiin pörssiromahdus.
Minullakin on nuori peikonlehti. Niin nuori, että sen perseilyt ilahduttavat kuin olisi taapero.
Että olen kai jotain osaava mamma. :)
Peikonlehti mullakin. Emo yli 30vuotta, välillä olen nuorenranut juurruttamalla latvasta uuden kasvin. Välillä on itse jakautunut, että poikasesta saa uuden.
Välillä on pitkään tosi hyvinvoipa, välillä alkaa ruskettaa lehtien reunoja. Liika valo ja kastelu pilaa kasvin. Mielenkiintoinen seurattava. Ilmajuuret katkon aina, ovat niin rumia.
Kultaköynnös mullakin. Vuosien ajan aina katkon latvasta uusia pistokkaita ja kun emo alkaa varistaa lehtiään, katkon surutta tyhjän rangan. Uusista kasvaa vehreä kasvi melko nopeaan. Pistokkaita voi myös pitaää maljakossa koristeena.
Suosittelen: Posliinikukka. Tummat, kiiltävät lehdet ja upea tuoksuva kukka. Ellet halua kukkivan, leikkaa pitkät lehdettömät latvat upea myös viherkasvina. Ja helppo. Älä kastele liikaa. Oma emokukkani on - 80 luvulta peräisin...
Mulla on kaksi peikonlehteä, pienempi kasvaa kohisten. Käytän isompaan kukkakeppejä tueksi, haaveilen jättipeikonlehdestä. Mulla on melkoinen viidakko vanhin kasvi Yön kuningatar on 50v sain pistokkaan 10v sitten.
Älkää kastelko liikaa ja jotkut kasvit pitää kastella alulautasen kautta, sumutan vedellä kasveja usein.
Osa kasveista viihtyy itäpuolella osa länsipuolella. Eli aamuarskaa ja ilta-arskaa.
Vierailija kirjoitti:
Isompi ruukku, johon keskelle iso turvetolppa (oikea nimi ei muistu mieleen), lisäksi sidontaa ja bondagea muutenkin kehiin... Ei vaiskaan, siis tuo tolppa ja siihen ohjataan ilmajuuret + sidotaan oksat. Voit leikata reunat (jos vain lehden reunoissa), ei ole milläskään eikä jatka perseilyä. Voit leikata ne kokonaankin pois myöhemmin, kun tulee uusia lehtiä. Sijoituspaikkaa voisi miettiä, esim. tyhjä nurkka ja pieni koroke, jolla peikkis voisi kasvaa rauhassa? Itsellä 15 v. kasvi, vie tilaa ainakin 1,5 m3 eikä enää naurata!
Meillä on näitä neljä. Onneksi on isohko kämppä, mutta kohta joudutaan ostamaan meille oma, kun tämä jää noille kasveille. 😁 No jaa, ehkä vähän liioittelin.
Saan melkein kaikki muut kukkaset kuolemaan mutta peikonlehteä en.
Pidän peikonlehdestä.
M