Muita sinkkuja, jotka olisivat halunneet parisuhteen?

Paino pituus? Jos olet sairaalloisen lihava, niin harvempaa miestä haluttaa seksuaalisesti. Lihavuus saa näyttämään vanhalta mummolta eikä nuoremmat miehet siedä sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.

Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D

Näinhän se menee, että mäkin kelpaan sillon kun olen hauska, puhelias, menevä ja itsenäinen. Mutta haluan kelvata myös silloin, kun olen heikko, herkkä ja hiljainen. Tätä ei oo nyt hetkeen tapahtunut vaan miehet ottaa etäisyyttä, kun musta paljastuu noita inhimillisiä puolia, herkkyyttä tai huonoa oloa. En vaan jaksa esittää, että kaikki on hyvin jos ei ole, mutta tällaisena rumana naisena vissiin pitäs aina olla se viihdyttävä seuralainen, että kelpaa. Nyt just paikkailen sydäntäni, kun mies jolle näytin jo sisintäni aika tavalla ja joka yritti suhdetta vakiinnuttaa mielestäni vähän liian nopsaan ja oli niin olevinaan minuun kovin rakastunut, ei ole reiluun viikkoon ehtinyt vastata viestiini, että sellanen rakkaus oli se. Veikkaan että rakkaus säilyi, mutta kohde vaihtui. Mutta vielä mä uskon, että jollekin oon just kokonaisena se täydellinen. Tai sitten olen vain yksinäni täydellinen.

Ap täällä. Olisin voinut kirjoittaa ihan samaa kuin sinä. Onko ihan tosiaan niin, että kumppanille ei saisi näyttää tarvitsevuutta? Ei kukaan halua roikkujaa jolla ei ole mitään muuta elämää, mutta minusta parisuhteessa pitää pystyä myös tukeutumaan toiseen huonona hetkenä. Mikä suhde sellainen on, jossa pitää esittää vahvaa koko ajan? Tietenkin pidemmän päälle käy raskaaksi, jos toisella on aina paha olla. Meillä kaikilla kuitenkin elämässä sattuu ikäviä asioita ja silloin haluaisin luottaa siihen, että kumppani pysyy vierellä.

Olen itsenäinen ja pärjäävä. Mulla on paljon omia mielenkiinnonkohteita. Siitä ei siis ole kiinni. En kuitenkaan ala pelaamaan mitään pelejä, että esitämpä tässä nyt etäistä niin mies kiinnostuu, kun saa jahdata. Ei jaksa semmoisia.

Juuri tämän takia pitäisi alkaa suhteeseen vain kumppanin kanssa, joka miellyttää ja viehättää itseä niin kovasti, että haluaa ottaa vastaan myös ne toisen heikkoudet ja huonot puolet. En halua miestä, jonka mielestä olen "ihan tarpeeksi mukava nainen" niin kauan kuin olen terve ja hyvällä tuulella.

Niin. Minä en kaiketi ole naisena tarpeeksi viehättävä, että miehet tosissaan kiinnostuisivat. Eihän sille mitään voi. Ehkä osa ihmisistä on suhteessa jonkun ihan kivan kanssa ja sitten tämä suhde kaatuu, kun tulee vaikeita aikoja. Niin paljon kuulee tarinoita pettämisistä yms. Ne ihmiset taitavat olla hyvin onnekkaita, jotka löytävät aidon rakkauden.

Vielä kun naiset tajuaisivat pitää kiinni siitä aidosta rakkaudesta. Mutta ei sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestyt vääränlaisia miehiä

Ylipäätään suhdetta ei tule, mikäli naisen pitää tehdä lähestyminen. Tällätavoin saa vaan seksisuhteita kun lähes jokainen mies ottaa seksin vastaan kun sitä tyrkytetään pitipä naisesta tai ei.

Jos oikean suhteen haluaa, täytyy asettaa syötti niin että haluttu kohde tekee aloitteet ja iskee kiinni.

Ei vaan juuri päinvastoin. Passiivisena saa lähestymisiä pääasiassa seksiä etsiviltä pelimiehiltä. Monet kunnolliset ja hyvät miehet eivät tee ollenkaan aloitteita

No, oman kokemukseni mukaan tuo edellinen kommentti osuu oikeaan. Kerran olin aloitteellinen miehen suuntaan, mies otti seksin ja siihen loppui se. Tietysti käytti tilaisuuden hyväkseen kun se nenän eteen tarjottiin. Ei ollut ollut mitään fiiliksiä hänellä koko aikana, mikä selvisi minulle tietenkin vasta episodin jälkeen. Että tältä pohjalta sitten aloitteita tekemään...

Ihanko kerran teit aloitteen ja kun se meni pieleen niin vedit johtopäätökset loppuelämäksi?

Yksikin riittävän huono kokemus voi riittää. Jos kyseessä olisikin ollut pelkät pakit, ei ongelmaa, mutta tuollaisen vedättämisen kohteeksi joutuminen on täysin eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.

Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D

Näinhän se menee, että mäkin kelpaan sillon kun olen hauska, puhelias, menevä ja itsenäinen. Mutta haluan kelvata myös silloin, kun olen heikko, herkkä ja hiljainen. Tätä ei oo nyt hetkeen tapahtunut vaan miehet ottaa etäisyyttä, kun musta paljastuu noita inhimillisiä puolia, herkkyyttä tai huonoa oloa. En vaan jaksa esittää, että kaikki on hyvin jos ei ole, mutta tällaisena rumana naisena vissiin pitäs aina olla se viihdyttävä seuralainen, että kelpaa. Nyt just paikkailen sydäntäni, kun mies jolle näytin jo sisintäni aika tavalla ja joka yritti suhdetta vakiinnuttaa mielestäni vähän liian nopsaan ja oli niin olevinaan minuun kovin rakastunut, ei ole reiluun viikkoon ehtinyt vastata viestiini, että sellanen rakkaus oli se. Veikkaan että rakkaus säilyi, mutta kohde vaihtui. Mutta vielä mä uskon, että jollekin oon just kokonaisena se täydellinen. Tai sitten olen vain yksinäni täydellinen.

Ap täällä. Olisin voinut kirjoittaa ihan samaa kuin sinä. Onko ihan tosiaan niin, että kumppanille ei saisi näyttää tarvitsevuutta? Ei kukaan halua roikkujaa jolla ei ole mitään muuta elämää, mutta minusta parisuhteessa pitää pystyä myös tukeutumaan toiseen huonona hetkenä. Mikä suhde sellainen on, jossa pitää esittää vahvaa koko ajan? Tietenkin pidemmän päälle käy raskaaksi, jos toisella on aina paha olla. Meillä kaikilla kuitenkin elämässä sattuu ikäviä asioita ja silloin haluaisin luottaa siihen, että kumppani pysyy vierellä.

Olen itsenäinen ja pärjäävä. Mulla on paljon omia mielenkiinnonkohteita. Siitä ei siis ole kiinni. En kuitenkaan ala pelaamaan mitään pelejä, että esitämpä tässä nyt etäistä niin mies kiinnostuu, kun saa jahdata. Ei jaksa semmoisia.

Tähän ilmiöön itse törmänneenä luulen, että tuossa etsitään vain ihan eri asioita. Moni haluaa sellaisen kivan kepeän suhteen tasapainoittamaan elämäänsä. Varsinkin jos se edeltävä suhde on on yhä taakkana mielessä, niin seuraavan suhteen ei todellakaan haluta olevan millään muotoa raskas. Edeltävä oli niin painostava, haluan uuden kivemman! Toiselle voidaan jopa luritella, että ollaan tosissaan, mutta todellisuus on toinen, motivaatiota läheiseen suhteeseen ei ole. Eli etsitään kevyttä rakastaja-palvelua ja siihen kuvaan eivät mahdu huonot päivät. Henkistä intimiteettiä ei siis haluta muodostaa, koska toinen nyt vaan ei oikeasti kiinnosta niin paljon ja pelätään, että kohta se vanhan suhteen taakka on uudessakin mukana. 

Lisäksi monilla ikäisilläni keski-ikäisillä miehillä näyttää olevan todella kylmä ja kova arvomaailma, elämä on pelkkää kilpailua. Siihen kuvaan ei mahdu näitä inhimillisiä piirteitä. Toisaalta tämmöiset miehet eivät kiinnosta itseäni, joten en lopulta ole pitänyt menetystä kovinkaan suurena. Väsyttävää se kyllä on.

Ahaa, nyt ehkä ymmärrän mitä itse olen joutunut kokemaan. Minä kun jostain syystä vedän puoleeni naisia, joilla on ollut erityisen rankka tausta parisuhteineen päivineen ja edellinen mies ollut oikeasti jollain tavalla ongelmainen tapaus. Alussa minä olen sitten niin ihana kun olen ihan eri puusta veistetty kuin edellinen, mutta sitten kun tulee pientäkin erimielisyyttä, niin alkaa ongelmat jotka kasvavat lumipalloefektillä ja lopulta minut laitetaan roskiin. Eli nainen ilmeisesti säikähtää, että tästäkin tulee nyt samanlaista helvettiä kuin siitä edellisestä, vaikka kyse on ihan arkipäiväisestä näkemyserosta joita ihan jokaisessa suhteessa tulee ja jotka normaalisti voidaan puhumalla selvittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä miehet ovat ihan järjettömän ulkonäkökeskeisiä. Tämä tuntuu menevän siihen pisteeseen saakka, että naisen arvo mitataan tasan sillä ulkonäöllä.

Kaikilla meillä on toki tietty ihmistyyppi, joka miellyttää..myös teillä naisilla. Mutta aivan liian usein olen törmännyt eräässä sovelluksessa siihen ilmiöön, että naiset ovat vanhoilla kuvilla liikenteessä. Olen mätsännyt sen minun ihmistyypin kanssa, mutta treffeille tuleekin nainen, jonka kuvat on otettu 5 vuotta ja 30 kiloa sitten. Ette te naiset katsokaan lihavaa miestä päin, joten turha on vetää herneitä nokkaan.

Tai kuvissa naisella on upeat pitkät hiukset, ja sitten paikalle tulee mustaksi värjätty ja kynitty kananpee. Esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon, mutta jokainen saanee kuvan mitä tarkoitan. Täällä väitetään, että miehillä on aina rippikuvat deittisovelluksissa, mutta oma kokemukseni kertoo sen, että noin 75 prosentilla tapaamistani naisista on vanhat kuvat jotka valehtelevat. Mutta pahin kaikista on ylipaino, sitä ei voi antaa anteeksi, en vaan koe ylipainoista ihmistä haluttavana.

Mitäpä luulette, että jos heti alussa huijataan, niin miten siitä mätsistä voisi tulla ylipäätään mitään?

Jep, samaan olen törmännyt. Mainos ei vastaa tuotetta. Profiiliin on laitettu se kuva joka otettiin ehkä työpaikan edustuskuvia varten 10 vuotta sitten, kun oltiin kerrankin vähän laittauduttu. Sitten livenä paikalle saapuu ihan eri näköinen tapaus, ei välttämättä ole edes peiliin katsottu. En tarkoita, että pitäisi aina olla täysi sotamaalaus, mutta jos se kontrasti kuvan ja liven välillä on niin jäätävää tasoa että luulisi eri ihmiseksi, niin ei ole oikein hyvä alku millekään.

Ja ennen kuin joku sanoo, niin kyllä, varmasti tällaista tapahtuu toisinkin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä miehet ovat ihan järjettömän ulkonäkökeskeisiä. Tämä tuntuu menevän siihen pisteeseen saakka, että naisen arvo mitataan tasan sillä ulkonäöllä.

Kaikilla meillä on toki tietty ihmistyyppi, joka miellyttää..myös teillä naisilla. Mutta aivan liian usein olen törmännyt eräässä sovelluksessa siihen ilmiöön, että naiset ovat vanhoilla kuvilla liikenteessä. Olen mätsännyt sen minun ihmistyypin kanssa, mutta treffeille tuleekin nainen, jonka kuvat on otettu 5 vuotta ja 30 kiloa sitten. Ette te naiset katsokaan lihavaa miestä päin, joten turha on vetää herneitä nokkaan.

Tai kuvissa naisella on upeat pitkät hiukset, ja sitten paikalle tulee mustaksi värjätty ja kynitty kananpee. Esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon, mutta jokainen saanee kuvan mitä tarkoitan. Täällä väitetään, että miehillä on aina rippikuvat deittisovelluksissa, mutta oma kokemukseni kertoo sen, että noin 75 prosentilla tapaamistani naisista on vanhat kuvat jotka valehtelevat. Mutta pahin kaikista on ylipaino, sitä ei voi antaa anteeksi, en vaan koe ylipainoista ihmistä haluttavana.

Mitäpä luulette, että jos heti alussa huijataan, niin miten siitä mätsistä voisi tulla ylipäätään mitään?

Jep, samaan olen törmännyt. Mainos ei vastaa tuotetta. Profiiliin on laitettu se kuva joka otettiin ehkä työpaikan edustuskuvia varten 10 vuotta sitten, kun oltiin kerrankin vähän laittauduttu. Sitten livenä paikalle saapuu ihan eri näköinen tapaus, ei välttämättä ole edes peiliin katsottu. En tarkoita, että pitäisi aina olla täysi sotamaalaus, mutta jos se kontrasti kuvan ja liven välillä on niin jäätävää tasoa että luulisi eri ihmiseksi, niin ei ole oikein hyvä alku millekään.

Ja ennen kuin joku sanoo, niin kyllä, varmasti tällaista tapahtuu toisinkin päin.

Onhan noi aina ärsyttäviä tilanteita, mutta sitten vaan toteaa heti ettei jatkoa ole luvassa. Sillä siitä pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42v kirjoitti:

Kavereiden kaverit ja harrastukset ovat kyllä jokseenkin ehtymätön luonnonvara, jos nettitouhu alkaa ällöttämään.

Pienessä kaveripiirissä ei ole sinkkuja, baareissa en viihdy ja harrastuksissa ei saa "konsensuksen" mukaan lähestyä etenkään naisia, joten netti on käytännössä ainoa mahdollisuus. :D 

Jotain on kyllä lähtökohdissa täysin pielessä, jos netti on ainoa mahdollisuus.

Ei se varmaankaan kenellekään ainoa ole, mutta selkeästi tehokkain. Tehokkaampaa kuin hakuammunta satunnaisesta kohtaamisesta haaveilemalla.

Happypancake.fi

Sinne vaan kaikki, hopi hopi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Tuo on paha tuo kaverisektori. Minua ei tosin ole sinne kovin usein tuupattu. Minun vaikeuteni on erilainen, minussa on jotain sellaista että erittäin harvoin törmään ylipäänsä naiseen, jonka kanssa koen minkäänlaista yhteyttä. Sitten kun sellainen tulee, se eteneekin aina rytinällä ja yleensä tuloksena on parisuhde. Sitä vaan tapahtuu kovin harvoin, vieläköhän tähän elämään osuisi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M42v kirjoitti:

Kavereiden kaverit ja harrastukset ovat kyllä jokseenkin ehtymätön luonnonvara, jos nettitouhu alkaa ällöttämään.

Pienessä kaveripiirissä ei ole sinkkuja, baareissa en viihdy ja harrastuksissa ei saa "konsensuksen" mukaan lähestyä etenkään naisia, joten netti on käytännössä ainoa mahdollisuus. :D 

Jotain on kyllä lähtökohdissa täysin pielessä, jos netti on ainoa mahdollisuus.

Ei se varmaankaan kenellekään ainoa ole, mutta selkeästi tehokkain. Tehokkaampaa kuin hakuammunta satunnaisesta kohtaamisesta haaveilemalla.

onhan se tehokkaampaa kuin haaveilu, mutta nyt ei taidettu puhua siitä.

Omassa kuplassani ihmiset ovat pariutuneita tai sinkkuja. Kaikkein kyynisimpiä ja vihaisimpia ovat Tinderiä käyttävät sinkut. Ei sinkun kannata edes mennä Tinderiin, vaan tavata se määrä ihmisiä oikeassa elämässä minkä tapaa. Säilyy peruskohteliaisuus. Näillä Tinder-käyttäjillä osalla leviää huono asenne jopa oikeaan elämään ja se saa välttelemään heitä.

Vierailija kirjoitti:

Omassa kuplassani ihmiset ovat pariutuneita tai sinkkuja. Kaikkein kyynisimpiä ja vihaisimpia ovat Tinderiä käyttävät sinkut. Ei sinkun kannata edes mennä Tinderiin, vaan tavata se määrä ihmisiä oikeassa elämässä minkä tapaa. Säilyy peruskohteliaisuus. Näillä Tinder-käyttäjillä osalla leviää huono asenne jopa oikeaan elämään ja se saa välttelemään heitä.

Tinderiä on valitettavasti pakko käyttää.

Olen jo 34v mutta en ole ikinä saanut treffejä oikean elämän kautta. Tinderin kautta niitä on takana joku 70.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Tai sitten se on vaan paska sängyssä tai käyttäytyy muuten äklösti naista kohtaan? Jos on toistuva kaava, niin jossain kyllä mättää, jos aina seksin jälkeen tulee lempatuksi vaikka muuten ok heppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Tai sitten se on vaan paska sängyssä tai käyttäytyy muuten äklösti naista kohtaan? Jos on toistuva kaava, niin jossain kyllä mättää, jos aina seksin jälkeen tulee lempatuksi vaikka muuten ok heppu.

Niin, mahdollista sekin. Minä käsitin että tässä ei olisi edes edetty seksiin asti. Eihän silloin ole enää friendzonella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Olen kyllä saanut palautetta kerran yhdeltä naiselta, että olen tosi asiallisen oloinen ja ei tullut sellaista oloa että mun kanssa kannattaisi flirttailla. Silti ihmettelen, että voiko muka flirttailun puute olla se miksi kaikki aina päättyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Tai sitten se on vaan paska sängyssä tai käyttäytyy muuten äklösti naista kohtaan? Jos on toistuva kaava, niin jossain kyllä mättää, jos aina seksin jälkeen tulee lempatuksi vaikka muuten ok heppu.

Seksiä ei ole yleensä ollut. Kerran kyllä oli mutta silti tuli kaveripakit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Tai sitten se on vaan paska sängyssä tai käyttäytyy muuten äklösti naista kohtaan? Jos on toistuva kaava, niin jossain kyllä mättää, jos aina seksin jälkeen tulee lempatuksi vaikka muuten ok heppu.

Niin, mahdollista sekin. Minä käsitin että tässä ei olisi edes edetty seksiin asti. Eihän silloin ole enää friendzonella?

Olet oikeassa, mutta  kokemukseni mukaan edes seksin harrastaminen ei estä kaverivyöhykkeelle joutumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.

Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.

M43

Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.

Aika lailla samat havainnot.

Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."

Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.

Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.

Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.

Tai sitten se on vaan paska sängyssä tai käyttäytyy muuten äklösti naista kohtaan? Jos on toistuva kaava, niin jossain kyllä mättää, jos aina seksin jälkeen tulee lempatuksi vaikka muuten ok heppu.

Seksiä ei ole yleensä ollut. Kerran kyllä oli mutta silti tuli kaveripakit.

Heh, ilmeisesti ollut niitä jotka harrastavat seksiä kavereidenkin kanssa.