Lue keskustelun säännöt.
Muita sinkkuja, jotka olisivat halunneet parisuhteen?
Todella yksinäinen olo. Olen nyt viisi vuotta yrittänyt etsiä parisuhdetta ja nyt luovutin. Minussa on jokin, mistä miehet eivät pidä. En vain tiedä mikä se on. Saan vain pakkeja tai seksisuhteita. Kukaan ei halua kanssani parisuhteeseen.
Arki sujuu hyvin, kun päivä menee töissä ja ilta erilaisissa askareissa ja levätessä. Viikonloput ovat yksinäisiä. Vaikka täytän viikonloputkin erilaisissa harrastuksissa, niin ei jaksaisi aina tehdä kaikkea yksin. On minulla muutamia ystäviä, mutta heilläkin perheet ja parisuhteet.
Kommentit (1222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderiä on valitettavasti pakko käyttää.
Olen jo 34v mutta en ole ikinä saanut treffejä oikean elämän kautta. Tinderin kautta niitä on takana joku 70.
70 kertaa käynyt treffeillä ja sitä oikeaa ei ole löytynyt?
Tuohan käy jo työstä. Kannattis varmaan yrittää haravoida pikkusen tiheämmällä kammalla ne ne potentiaaliset treffikumppanit.
Niinhän se käy, jos laskin oikein niin joka kuukausi 1.66 treffit 3 vuoden ajan
Olen ollut myös itse ällistynyt tästä pariutumisen vaikeudesta, mutta se menee joka kerta niin, että jos itse kiinnostuu niin toinen ei kiinnostu ja jos nainen kiinnostuu niin itseä ei kiinnosta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 kertaa käynyt treffeillä ja sitä oikeaa ei ole löytynyt?
Tuohan käy jo työstä. Kannattis varmaan yrittää haravoida pikkusen tiheämmällä kammalla ne ne potentiaaliset treffikumppanit.
Osalle tuo on vain harrastus. Kunhan treffaillaan uusia ihmisiä ilman mitään aikomustakaan parisuhteesta. Osa treffailee, että saa edes joskus ja se riittää.
Niitä treffejä jotka eivät johda tapailuun tai parisuhteeseen ei kuitenkaan kannata tuomita, vaan niistä pitää yrittää kaivaa jotain positiivista esille. Muuten loputon itsensä esittely ja toisesta ihmisestä kiinnostuminen käy raskaaksi.
Miten tuollaisen sarjadeittailijan kanssa voisi ylipäätään tutustua? Karsea turn-off, jos toinen on huvikseen/epätoivossaan treffannut 70 epäsopivaa tyyppiä. Vielä karseempaa, jos ihan tosissaan on ollut joka kerta.
Miksi useimmat ihmiset aina olettaa kun sanon 70 treffit, että kaikki olisivat jääneet 1.treffeihin? Tuossa lukemassa on monia 2. 3. ja 4.treffejä mukana samojen naisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 kertaa käynyt treffeillä ja sitä oikeaa ei ole löytynyt?
Tuohan käy jo työstä. Kannattis varmaan yrittää haravoida pikkusen tiheämmällä kammalla ne ne potentiaaliset treffikumppanit.
Osalle tuo on vain harrastus. Kunhan treffaillaan uusia ihmisiä ilman mitään aikomustakaan parisuhteesta. Osa treffailee, että saa edes joskus ja se riittää.
Niitä treffejä jotka eivät johda tapailuun tai parisuhteeseen ei kuitenkaan kannata tuomita, vaan niistä pitää yrittää kaivaa jotain positiivista esille. Muuten loputon itsensä esittely ja toisesta ihmisestä kiinnostuminen käy raskaaksi.
Miten tuollaisen sarjadeittailijan kanssa voisi ylipäätään tutustua? Karsea turn-off, jos toinen on huvikseen/epätoivossaan treffannut 70 epäsopivaa tyyppiä. Vielä karseempaa, jos ihan tosissaan on ollut joka kerta.
Eivät varmaan kerro siitä uudelle treffikumppanille.
Mulla alkoi kärsivällisyys loppua jo alle kymmenen epäsopivan kohdalla. Totesin että täytyy itsessäni olla vika, jos koskaan kukaan ei kolahda.
No ei tietenkään kerro. Kymmeniä deittejä, joista vähintään joka toinen on pitänyt "koeajaa" ja itse olet siinä numero 71 suurin odotuksin. Ei kuulosta hyvältä. Ehkä se tinder (tai muut vastaavat) ei kuitenkaan ole parisuhdetta ajatellen hyvä idea?
Tällaiseen törmäsin:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006444318.html
Palautti osaltaan uskoni sinkkuihin ja parisuhteen löytymiseen :)
Olen liikkeellä tosimielellä. Seksiä viimeisen 4 vuoden aikana on ollut 2 naisen kanssa, toisen kanssa jo tapailtiin ja toiselta tuli ne kaveripakit seksin jälkeen vaikka itse olin vielä halukas näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elänyt ajan ennen Tinderiä ja nettideittailua ja kyllä se oli ihan erilaista. Ihminen tavattiin ensin live-tilanteessa (discossa, tansseissa, baarissa, ystäväpiirissä, harrastuksessa jne) ja kiinnostus heräsi siinä vaiheessa. Sitten vasta alettiin tutustua toisiinsa. "Kemiat" olivat jo tiedossa". Nettideittailussa ihmiseen tutustuttiin ensin kirjoittamalla, mikä nettideittailun alkuaikoina saattoi tarkoittaa jopa useiden viikkojen kirjoittelua. Vasta sen jälkeen tavattiin ja usein huomattiin, että kemiat eivät kohdanneet eikä fyysistä vetovoimaa ollut. Tinderissä ei tutustuta edes ajatuksiin vaan muutaman still-kuvan ja parin lauseen jälkeen mennään treffeille. Ei ole kemiaa eikä tunneta toisen ajatusmaailmaa.
Ja harvemmin niissä live-tilanteissa oli useita kymmeniä tai satoja miehiä tutustumassa. Miehet spämmäävät itsensä pihalle tykkäämällä kaikesta. Ja sitten kun eivät saa vastakaikua, niin spämmäävät lisää tai alkavat nillittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elänyt ajan ennen Tinderiä ja nettideittailua ja kyllä se oli ihan erilaista. Ihminen tavattiin ensin live-tilanteessa (discossa, tansseissa, baarissa, ystäväpiirissä, harrastuksessa jne) ja kiinnostus heräsi siinä vaiheessa. Sitten vasta alettiin tutustua toisiinsa. "Kemiat" olivat jo tiedossa". Nettideittailussa ihmiseen tutustuttiin ensin kirjoittamalla, mikä nettideittailun alkuaikoina saattoi tarkoittaa jopa useiden viikkojen kirjoittelua. Vasta sen jälkeen tavattiin ja usein huomattiin, että kemiat eivät kohdanneet eikä fyysistä vetovoimaa ollut. Tinderissä ei tutustuta edes ajatuksiin vaan muutaman still-kuvan ja parin lauseen jälkeen mennään treffeille. Ei ole kemiaa eikä tunneta toisen ajatusmaailmaa.
Ja harvemmin niissä live-tilanteissa oli useita kymmeniä tai satoja miehiä tutustumassa. Miehet spämmäävät itsensä pihalle tykkäämällä kaikesta. Ja sitten kun eivät saa vastakaikua, niin spämmäävät lisää tai alkavat nillittämään.
Tämä on tietynlainen miesten nettideittailun noidankehä. Jos emme saa vastauksia niin lisäämme viestien määrää joka taas aiheuttaa naisille väärän tunteen valinnanvarasta ja vaikeuttaa miesten tilannetta kun vastauksia saa yhä vähempi miehistä viestitulvasta johtuen. Itse olen tämän lopettanut jo aikoja sitten ja laitan viestiä vain niille jotka vaikuttaa vähänkään potentiaalisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noissa nettideittijutuissa omaa problematiikkaa verrattuna live-elämässä tapaamiseen:
Sukupuolijakautuma lienee vinoutunut siten, että yksi kolmasosa on naisia, loput miehiä.
Miehen on siis oltava profiilissaan vähintään sen verran kiinnostava, että taklaa tuon sukupuolijakautuman vinouman verran miehiä paitsioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderiä on valitettavasti pakko käyttää.
Olen jo 34v mutta en ole ikinä saanut treffejä oikean elämän kautta. Tinderin kautta niitä on takana joku 70.
70 kertaa käynyt treffeillä ja sitä oikeaa ei ole löytynyt?
Tuohan käy jo työstä. Kannattis varmaan yrittää haravoida pikkusen tiheämmällä kammalla ne ne potentiaaliset treffikumppanit.
Niinhän se käy, jos laskin oikein niin joka kuukausi 1.66 treffit 3 vuoden ajan
Olen ollut myös itse ällistynyt tästä pariutumisen vaikeudesta, mutta se menee joka kerta niin, että jos itse kiinnostuu niin toinen ei kiinnostu ja jos nainen kiinnostuu niin itseä ei kiinnosta yhtään.
Tämän olen kokenut suurimpana ongelmana. Tasan nolla kertaa kiinnostus on ollut molemminpuolista. Jos joku harva on kolahtanut itselleni, tunne ei sitten kuitenkaan ole ollut molemminpuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo jakaumahan ei vielä aiheuta mitään roskapostitulvaa. Yhtä naista kohden kaksi miestä, ne handlaa ihan joka nainen.
Oikeasti se on paljon vinoutuneempi, esim. pieni kaupunki eteläisessä Suomessa +25 km säde. 1/7 osa profiileista naisten, 6/7 miesten.
Joskus mietin, että mistä noita viestejä riittää. Vaihdoin hakuehdot toisin päin ja enää en ihmettele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.
Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D
Ylipäätään ei kannata ripustautua ja ruikuttaa. Elää sitä omaa elämäänsä ja mikäli tätä toista kiinnostaa kiva juttu, muuten tos on ovi sopii häipyä. Monet naiset ryhtyy heti muuttumaan toisenlaiseksi miellyttääkseen miestä. Yleensä kannattaa olla oma itsensä ja jos ei natsaa niin ei väkisin.
Minun kokemukseni perusteella nainen ei ala muuttaa itseään, vaan miestä ja sitten tulee ero jos mies ei siihen taivu. Vai onkohan tässäkin joku alfaefekti, että jos olet kunnon röyhkeä öyhöttäjä niin nainen on sulaa vahaa käsissäsi ja pyrkii miellyttämään, mutta jos annat naiselle yhtään tilaa ja sananvaltaa, niin se on miehessä heikkouden merkki ja tällaista miestä aletaan sitten muuttamaan ja lopulta jätetään.
Harvassa suhteessa ihmiset välittää tasan yhtä paljon. Se joka välittää enemmän panostaa tietysti suhteeseenkin enemmän. Perinteisesti se joka välittää enemmän on ollut nainen. Vanhoja piikoja on halveksittu maailman sivu , pari sataa vuotta sitten sinkkunaisella ei juuri ollut mahdollisuuksia elättää itseään työllään, on tarvittu se elättäjä ja miehen "saaminen" on ollut se tärkein urasuunnitelma. Nykyisin yhä harvempaa kiinnostaa sitoutua ja varsinkaan uhrata vapauttaan miehen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja harvemmin niissä live-tilanteissa oli useita kymmeniä tai satoja miehiä tutustumassa. Miehet spämmäävät itsensä pihalle tykkäämällä kaikesta. Ja sitten kun eivät saa vastakaikua, niin spämmäävät lisää tai alkavat nillittämään.
Johtunee osittain siitä, että sukupuolijakauma on deittisaiteilla vinoutunut.
Jos laskennallisesti yhtä naista kohden on 2-6 miestä, niin yhtä laskennallisesti hyvin moni mies jää vaille minkäänlaista huomiota. Nämä sitten huomionkipeyttään tykkäävät ihan kaikesta ja kierre on valmis. Totta kai viestitulva hivelee itsetuntoa, mutta ei sillä mitään tee.
Itse blokkaan järjestelmällisesti kaikki ei-kiinnostavat hiiteen ja ylläpidän keskustelua niiden kanssa, jotka koen potentiaalisiksi.
Jos tuntuu, ettei keskustelua saati treffejä synny, niin olisko peiliin katsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.
Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.
M43
Kyllä noinkin, mutta voi käydä niinkin että suhde kariutuu sen intiimin kokemuksen jälkeen. Mulle käynyt näin kahden miehen kanssa.
Sä olit liian helppo. Miksei naiset tajua, että pihtaamalla voi löytää oikeasti kiinnostuneen helmen? Ei se pelkän pillun vuoksi kauaa jaksa leperrellä ja esittää kiinnostunutta.
Eih. Miehenä voin sanoa että ongelma on siinä, että se seksi kelpaa yhtä hyvin herra oikealle kuin pilluhaukallekin. Olen ollut molemmissa rooleissa, joskus nainen on kiinnostanut oikeasti niin tottahan sitä nyt haluaa fyysisestikin. Toisina kertoina taas olen tiennyt että tuskin tästä mitään syvällisempää tulee, mutta kun on terve mies niin seksi maistuu. Joten tuo pihtailu tai ei-pihtailu ei valitettavasti auta yhtään siinä kun yrittää erottaa jyviä akanoista.
Joten parempi naisenkin mennä omien fiilistensä mukaan, jos seksiä tekee mieli niin sitten pannaan eikä ajatella että tämä nyt ratkaisee jotain kosmista kohtaloa.
Kannattaa muista se, että isolle osalle naisista se seksi ei ole mitenkään kiinnostavaa tai välttämätöntä. Parisuhteessa oletusarvo on se, että sitä on ja sen sietää, mutta tuo miesten seksinhimo on täysin käsittämätöntä. En ole ikinä tuntenut mitään tarvetta omaltakohdaltani seksiin. Lähinnä kumppanin mieliksi siihen suostutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paino pituus? Jos olet sairaalloisen lihava, niin harvempaa miestä haluttaa seksuaalisesti. Lihavuus saa näyttämään vanhalta mummolta eikä nuoremmat miehet siedä sellaista.
Miesten käsitys sairaallousesti lihavasta on se että bmi on yli 19.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tietynlainen miesten nettideittailun noidankehä. Jos emme saa vastauksia niin lisäämme viestien määrää joka taas aiheuttaa naisille väärän tunteen valinnanvarasta ja vaikeuttaa miesten tilannetta kun vastauksia saa yhä vähempi miehistä viestitulvasta johtuen. Itse olen tämän lopettanut jo aikoja sitten ja laitan viestiä vain niille jotka vaikuttaa vähänkään potentiaalisilta.
Mikä väärä tunne valinnanvarasta? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että se tutustumisen lässyn lässyn vaihe pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja intiimiin kanssakäymiseen pitäisi siirtyä mahdollisimman pian jotta sitä suhteen liimaa voisi syntyä.
Tämän on tietysti vain minun käsitykseni ja voi koskea vain minua mutta olen kokenut että se siirtyminen platonisesta vaiheesta intiimimmälle puolelle on se kriittisin vaihe. Jos sitä ei tapahdu, suhde kuihtuu aika nopeasti.
M43
Oletko minä? Ihan samat speksit ja havainnot. Aina jos suhde on syntynyt, on siirrytty seksiin hyvin nopeasti. Ehkä se on niinkin päin, että kun toinen tuntuu muuten hyvältä ja sopivalta niin se herättää nopeasti ne halutkin sitten. Se on vähän että jos ei viimeistään kolmannella tapaamisella ole minkäänlaista eroottista hipaisuakaan, niin sitä tuskin tuleekaan.
Aika lailla samat havainnot.
Mun isoin ongelma deittailussa on se että naiset ei lämpene romanttisesti. Olen jostain syystä "kiva kaveri", "ei romanttisia tunteita" "ei syntynyt ihastumista" "vaikutat mukavalta ja sydämelliseltä mutta.."
Lähes aina käy niin, että vaikka saisi naisen kotiini 3 tai 4 treffeillä niin kaverivyöhykkeelle joutuu.
Joten mulle on ainakin kehittynyt paha friendzonen pelko, en uskalla tutustua hitaasti kun en voi ikinä olla varma onko naisella vain kaverifiilikset.
Jos kuitenkin olet edennyt naisten kanssa jo useammille treffeille niin en usko että sinussa on mitään suurempaa vikaa. Ehkä et ole ilmaissut romanttista kiinnostusta riittävän selvästi vaan olet enemmänkin kaverillinen heitä kohtaan? Tai etäisen, jopa kylmän asiallinen.
Tai sitten se on vaan paska sängyssä tai käyttäytyy muuten äklösti naista kohtaan? Jos on toistuva kaava, niin jossain kyllä mättää, jos aina seksin jälkeen tulee lempatuksi vaikka muuten ok heppu.
Seksiä ei ole yleensä ollut. Kerran kyllä oli mutta silti tuli kaveripakit.
Heh, ilmeisesti ollut niitä jotka harrastavat seksiä kavereidenkin kanssa.
Tai niitä, jotka odottaa saavansa seksistä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paino pituus? Jos olet sairaalloisen lihava, niin harvempaa miestä haluttaa seksuaalisesti. Lihavuus saa näyttämään vanhalta mummolta eikä nuoremmat miehet siedä sellaista.
Miesten käsitys sairaallousesti lihavasta on se että bmi on yli 19.
20 on optimi, alle 19 alkaa olla liian laiha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät varmaan kerro siitä uudelle treffikumppanille.
Mulla alkoi kärsivällisyys loppua jo alle kymmenen epäsopivan kohdalla. Totesin että täytyy itsessäni olla vika, jos koskaan kukaan ei kolahda.
Samoin, tinderit ja pannarit lensi roskikseen loppuvuodesta. Ei vaan yksinkertaisesti jaksa vatvoa samoja asioita uudestaan eri ihmisten kanssa. Ja olivatko viineisimmät edes sen kummemmin epäsopivia, oma asenne alkoi vaan olemaan jo aika huono.
Oppiiko tuossa jonkun rutiinin? Tyyliin joku kyselykaavake, jonka käy deitin kanssa läpi, käyttäytymissännöt jne ulkonäköä ja yleistä olemusta unohtamatta? Entä koeajo, pakollinen vai ehdollinen? En ole koskaan käynyt tinder-treffeillä, niin tuntuu vähän oudolta tilanteelta.
Ei tinsku-treffit poikkea mitenkään muista treffeistä.
Eroaa kyllä. Näät kuvan netissä ja vedät oikeille ,saat mätsin ja muutaman viestin jälkeet menet tapaamaan randomia tyyppiä josta et itseasiassa tiedä yhtään mitään. Kun tapaat luonnossa ensi sekunneista lähtien tiedät ettei tästä tule mitään, mutta kohteliaasti annat tilaisuuden. Perinteisellä menetelmä molemmat edes tietävät toisensa ja jonkinmoista kiinnostusta on jo ennenkuin sinne deiteille mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paino pituus? Jos olet sairaalloisen lihava, niin harvempaa miestä haluttaa seksuaalisesti. Lihavuus saa näyttämään vanhalta mummolta eikä nuoremmat miehet siedä sellaista.
Miesten käsitys sairaallousesti lihavasta on se että bmi on yli 19.
20 on optimi, alle 19 alkaa olla liian laiha.
Normaalipaino on bmi 19-25. Sairaaloinen ylipaIno on bmi yli 40.
Ei kaikilla ihmisillä ole samat motiivit.
Pitkän parisuhteen jälkeen olen tapaillut parin vuoden ajan Tinderin kautta ihan tavallisia suomalaisia naisia vailla mitään aikomustakaan parisuhteesta. Osa naisista on ollut kaltaisiani, osa on elätellyt toivetta pariutumisesta yms.
Ja olen ihan tavallisen näköinen, kokoinen, tavalliset elämäntavat, harrastukset yms. En todellakaan ole mikään telkkarin bokseri-malli, mutten mikään suurin pudottaja kilpailun osallistujakaan.
Koska deittialusta on sama, niin minuun ei kannata tutustua niiden, jotka haaveilevat parisuhteesta. Minun kyllä kannattaa tutustua heihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla ihmisillä ole samat motiivit.
Pitkän parisuhteen jälkeen olen tapaillut parin vuoden ajan Tinderin kautta ihan tavallisia suomalaisia naisia vailla mitään aikomustakaan parisuhteesta. Osa naisista on ollut kaltaisiani, osa on elätellyt toivetta pariutumisesta yms.
Ja olen ihan tavallisen näköinen, kokoinen, tavalliset elämäntavat, harrastukset yms. En todellakaan ole mikään telkkarin bokseri-malli, mutten mikään suurin pudottaja kilpailun osallistujakaan.
Koska deittialusta on sama, niin minuun ei kannata tutustua niiden, jotka haaveilevat parisuhteesta. Minun kyllä kannattaa tutustua heihinkin.
Nyt en kyllä yhtään tajua tuota logiikkaa. Voisitko avata hieman? Tapailet huvin vuoksi parisuhteesta haaveilevia ja itselläsi ei ole aikomustakaan pariutua? Miksi?
Taitaa suurin osa toimia noin, mutta en oikein ymmärrä mikä siinä on taustalla. Oma riittämättömyyden tunne, halu päteä, tuntea olevansa haluttu? Toinen on vain väline, jolla leikkiä?
Kannattaisi yrittää sitä puhumista niin ylipäätään olisi mahdollisuuksia muuhun.