Lue keskustelun säännöt.
Muita sinkkuja, jotka olisivat halunneet parisuhteen?
Todella yksinäinen olo. Olen nyt viisi vuotta yrittänyt etsiä parisuhdetta ja nyt luovutin. Minussa on jokin, mistä miehet eivät pidä. En vain tiedä mikä se on. Saan vain pakkeja tai seksisuhteita. Kukaan ei halua kanssani parisuhteeseen.
Arki sujuu hyvin, kun päivä menee töissä ja ilta erilaisissa askareissa ja levätessä. Viikonloput ovat yksinäisiä. Vaikka täytän viikonloputkin erilaisissa harrastuksissa, niin ei jaksaisi aina tehdä kaikkea yksin. On minulla muutamia ystäviä, mutta heilläkin perheet ja parisuhteet.
Kommentit (1222)
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Eli löysit epätoivoisin yksilö? Palvoo maata jalkojesi alla, ettet vaan missään tapauksessa jätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Eli löysit epätoivoisin yksilö? Palvoo maata jalkojesi alla, ettet vaan missään tapauksessa jätä.
Mies ei ole epätoivoinen vaan hänellä on terve ja vahva itseluottamus ja mies rakastaa minua koko sydämestään. En ole jättämässä miestä, joka pitää hyvänä ja tekee sen luonnollisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Mä en ainakaan itse haluaisi 3 vuotta vanhempaa naista, koska kuten sinäkin aluksi mietit niin se tuntuisi tyytymiseltä. Jotenkuten menee vielä samanikäinen, mutta jokaisesta ikävuodesta vähemmän nousee naisen pisteet. Tiukat kriteerit on samanikäinen tai nuorempi, hoikka vartalo, perusnätti ja urheilullinen.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Kriteereitä pitäisi jokaisen vähän laskea, ja edes yrittää kuunnella sekä tutustua lähestyviin ihmisiin, kunhan eivät ole törkeitä. Ei sitä tarvi jokaisen kanssa sormuksia vaihdella, mutta miksi olla tyly? Mitä harmia pienestä jutustelusta voisi olla? Ne ennakkoluulot voisi paljastua täysin vääräksi.
"Ulkoisesti upea, sisäisesti ulkoisen sairas" kuvaa monia naisia. Näitä riittää joille ei mikään riitä, ja mies menee vaihtoon aina kun joku vähänkään parempi ilmaisee mielenkiintoa. Mitä kauniimpi nainen on ulkoisesti, sen varmemmin hän on sisäisesti mätä narsisti, joka ei välitä kuin omasta navastaan. Somessa jatkuvat kuvaripulit on näiden ulkoa upeiden ja sisältä mätien narsistien vahvin tunnistus merkki, heille mikään ei riitä. Poikkeuksiakin on puolin ja toisin.
Ihanimmat naiset keitä tunnen, eivät ole ulkoisesti kummoisempia, mutta jutellessa tulee hyvin nopeasti selväksi miten upeita ihmisiä he ovat sisäisesti, ja muuttuvat silmissäkin monta astetta viehättävimmiksi kuin ensivaikutelma antoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Ostitko orjan, jonka päämäärä on mielyttää sinua 24/7, jonka eteen et itse ole valmis tekemään mitään?Pistät varmaan heti vaihtoon jos ei viikottaista kukkapuskaa näy täydellisen suhteen illuusion rikkouduttua? Jos hän joutuisi onnettomuuteen eikä tuota puskaa toisi, niin varmaan menisi heti vaihtoon koska ei ole enää täydellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Ostitko orjan, jonka päämäärä on mielyttää sinua 24/7, jonka eteen et itse ole valmis tekemään mitään?Pistät varmaan heti vaihtoon jos ei viikottaista kukkapuskaa näy täydellisen suhteen illuusion rikkouduttua? Jos hän joutuisi onnettomuuteen eikä tuota puskaa toisi, niin varmaan menisi heti vaihtoon koska ei ole enää täydellinen?
Ei se onnettomuutta vaadi. Mies menee vaihtoon silmää räpäyttämättä, jos vähänkään parempi keskiarvollisesti tulisi ehdottelemaan, sama vaikka olisi lapsia. Tämä tapaus todennäköisesti laittaisi ukon vaihtoon jos hiki edes joskus vähän haiskahtaisi ja täydellisen illuusio rikkoutuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Eli löysit epätoivoisin yksilö? Palvoo maata jalkojesi alla, ettet vaan missään tapauksessa jätä.
Joo, tuollainen mies ei varmaan saisi ketään muuta jos nainen jättäisi...
Olen aika kyllästy siihen mantraa että ensin pitää rakastaa itseään ja "sinä riität" ja "olet hyvä sellaisena kuin olet". Höpö höpö. Koko yhteiskunta on rakentunut sen varaan että perusyksikkö on kaksi ihmistä, siis pariskunta. Miten sitä silloin voisi tuntea riittävänsä kun on vain puolikas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon 34v ikisinkku mies turusta, olen yhden kerran ollut treffeillä mitkä ei jatkunut toisiin treffeihin, en oo koskaan seukannu. Olen ujo, arka, pelokas ja epäsosiaalinen. Olen työtön eikä mulla ole yhtään harrastusta, en kuuntele musaa ollenkaan ja telkkarii katon todella vähän. Mulla on ainoastaan 1 ystävä ja sekin on mun veli. Oon yrittäny ettii seuraa badoossa ja tinderis mut ei siel mun kaltanen mies saa yhtään matchia. Tykkään olla yksin, mut oishan se kai iha kiva seukata ees kerran elämässä. Livenä en uskalla lähestyy naisia eikä mul oo mitään hajuu mist naisil pitäis ees jutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Nostin tasoa ja päästin lähelleni vain parhaimmat valioyksilöt ja löysin unelmieni miehen, joka tarjoaa aina ulkona syödessä, avaa oma-aloitteisesti ovet, auttaa laittamaan takin päälleni, tuo kukkia ja viimeisimpänä kosi. Älkää missään nimessä tyytykö vähempään.
Ostitko orjan, jonka päämäärä on mielyttää sinua 24/7, jonka eteen et itse ole valmis tekemään mitään?Pistät varmaan heti vaihtoon jos ei viikottaista kukkapuskaa näy täydellisen suhteen illuusion rikkouduttua? Jos hän joutuisi onnettomuuteen eikä tuota puskaa toisi, niin varmaan menisi heti vaihtoon koska ei ole enää täydellinen?
Vedäpä happea. Parisuhteessamme ei käydä kauppaa, eikä miellytetä teeskentelyllä mutta olemme omia itsejämme ja jaamme samanlaiset arvot. Keskustelemme asiat läpi, emme huuda koska olemme järkeviä aikuisia. Mies ei pidä minua itsestäänselvyytenä enkä minä häntä, joten mies tuo kukkia ilahduttaakseen ja näyttääkseen että välittää. Emme elä illuusiossa vaan todellisuudessa. Suosittelen sinullekin todellisuutta ja positiivista mieltä. Jos mies joutuisi onnettomuuteen, olisin hänen vierellään ja rakastaisin sekä hoivaisin. Elämä menisi uusiksi, mutta sellaista elämä on ja mies tekisi samoin. Yksi hyvä riittää minulle, koska täydellistä eikä täydellisyyttä ole. Täydellinen illuusio ei ole totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinkkna taidetaan mennä hautaan asti. Ikää jo yli 40, suhteita 0.
Lienee turha mainita, että olen mies. Luultavasti kaikilta naisilta löytyy nelikymppisenä seurusteluhistoriaa.
En tiedä, mistä ja miten voisin löytää itselleni naisen. Baarit/tanssiminen/terassit....EVVK.
Nettitreffejä olen toki kokeillut mutta aina sama juttu. En ole naisen mielestä tarpeeksi kiinnostava ja juttu ei etene ekoilta treffeillä mihinkään.
Jäänkö sitten jostain paitsi, vaikken koskaan löytäisi ketään? Tuskin.
Ylipäätään ihmettelen, miten tällaisessa Suomen kaltaisessa maassa kukaan löytää ketään. Maassa, jossa naapuritkin tunnetaan vain sukunimeltä ja naiset ovat täysin passiivisia tekemään aloitteita. Miten ne suhteet alkavat ja missä ihmiset tutustuvat toisiinsa?
En ole katkera, mutta vituttaahan tämä.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkna taidetaan mennä hautaan asti. Ikää jo yli 40, suhteita 0.
Lienee turha mainita, että olen mies. Luultavasti kaikilta naisilta löytyy nelikymppisenä seurusteluhistoriaa.En tiedä, mistä ja miten voisin löytää itselleni naisen. Baarit/tanssiminen/terassit....EVVK.
Nettitreffejä olen toki kokeillut mutta aina sama juttu. En ole naisen mielestä tarpeeksi kiinnostava ja juttu ei etene ekoilta treffeillä mihinkään.
Jäänkö sitten jostain paitsi, vaikken koskaan löytäisi ketään? Tuskin.
Ylipäätään ihmettelen, miten tällaisessa Suomen kaltaisessa maassa kukaan löytää ketään. Maassa, jossa naapuritkin tunnetaan vain sukunimeltä ja naiset ovat täysin passiivisia tekemään aloitteita. Miten ne suhteet alkavat ja missä ihmiset tutustuvat toisiinsa?
En ole katkera, mutta vituttaahan tämä.
Suhteet alkavat alle 30-vuotiaina. Näin 30+ iässä ihmiset ovat hyvin varovaisia, eikä ketään kiinnosta esimerkiksi paapoa jotain katkeroitunutta ekakertalaista.
Sitten toisaalta on se ilmiö jossa polytyypit sitouttavat suhdekuvioihin kaikki kynnelle kykenevät. Tuntuu että Helsingissä ei ole irtosuhteilijoita omassa ikäluokassani kuin ehkä niissä piireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Kriteereitä pitäisi jokaisen vähän laskea, ja edes yrittää kuunnella sekä tutustua lähestyviin ihmisiin, kunhan eivät ole törkeitä. Ei sitä tarvi jokaisen kanssa sormuksia vaihdella, mutta miksi olla tyly? Mitä harmia pienestä jutustelusta voisi olla? Ne ennakkoluulot voisi paljastua täysin vääräksi.
"Ulkoisesti upea, sisäisesti ulkoisen sairas" kuvaa monia naisia. Näitä riittää joille ei mikään riitä, ja mies menee vaihtoon aina kun joku vähänkään parempi ilmaisee mielenkiintoa. Mitä kauniimpi nainen on ulkoisesti, sen varmemmin hän on sisäisesti mätä narsisti, joka ei välitä kuin omasta navastaan. Somessa jatkuvat kuvaripulit on näiden ulkoa upeiden ja sisältä mätien narsistien vahvin tunnistus merkki, heille mikään ei riitä. Poikkeuksiakin on puolin ja toisin.
Ihanimmat naiset keitä tunnen, eivät ole ulkoisesti kummoisempia, mutta jutellessa tulee hyvin nopeasti selväksi miten upeita ihmisiä he ovat sisäisesti, ja muuttuvat silmissäkin monta astetta viehättävimmiksi kuin ensivaikutelma antoi.
Koukku mikä koukku. Toiset tykkää ulkoisesta, sä haksahdat siihen "sisäiseen" esitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkna taidetaan mennä hautaan asti. Ikää jo yli 40, suhteita 0.
Lienee turha mainita, että olen mies. Luultavasti kaikilta naisilta löytyy nelikymppisenä seurusteluhistoriaa.En tiedä, mistä ja miten voisin löytää itselleni naisen. Baarit/tanssiminen/terassit....EVVK.
Nettitreffejä olen toki kokeillut mutta aina sama juttu. En ole naisen mielestä tarpeeksi kiinnostava ja juttu ei etene ekoilta treffeillä mihinkään.
Jäänkö sitten jostain paitsi, vaikken koskaan löytäisi ketään? Tuskin.
Ylipäätään ihmettelen, miten tällaisessa Suomen kaltaisessa maassa kukaan löytää ketään. Maassa, jossa naapuritkin tunnetaan vain sukunimeltä ja naiset ovat täysin passiivisia tekemään aloitteita. Miten ne suhteet alkavat ja missä ihmiset tutustuvat toisiinsa?
En ole katkera, mutta vituttaahan tämä.
Kaveri haki tyttöystävän ja pari vaimoa Perusta, tosin löysihän hän noita naisimmeisiä ihan kotimaastakin, ne eivät vaan miehelle kauaa kelvanneet. Näemmä se vaan menee niin, että toiset ottaa ja saa, ja toiset jää yksin, niin kuin minäkin.
Minä en ole seurustellut koskaan, halu parisuhteeseen olisi kyllä kova. Olen pian 40 vuotta, enkä senkoommin luonteeltani kuin ulkonäöltänikään viehättävä, joten joudun tyytymään yksinoloon. Kunpa vain se ei olisi niin kova paikka, mutta haikailen vain kuuta taivaalta. :(
Vierailija kirjoitti:
Sinkkna taidetaan mennä hautaan asti. Ikää jo yli 40, suhteita 0.
Lienee turha mainita, että olen mies. Luultavasti kaikilta naisilta löytyy nelikymppisenä seurusteluhistoriaa.En tiedä, mistä ja miten voisin löytää itselleni naisen. Baarit/tanssiminen/terassit....EVVK.
Nettitreffejä olen toki kokeillut mutta aina sama juttu. En ole naisen mielestä tarpeeksi kiinnostava ja juttu ei etene ekoilta treffeillä mihinkään.
Jäänkö sitten jostain paitsi, vaikken koskaan löytäisi ketään? Tuskin.
Ylipäätään ihmettelen, miten tällaisessa Suomen kaltaisessa maassa kukaan löytää ketään. Maassa, jossa naapuritkin tunnetaan vain sukunimeltä ja naiset ovat täysin passiivisia tekemään aloitteita. Miten ne suhteet alkavat ja missä ihmiset tutustuvat toisiinsa?
En ole katkera, mutta vituttaahan tämä.
No, ihmiset tutustuvat vaikka siellä baareissa, tansseissa ja terasseilla minne sinua ei kiinnosta mennä. Älä syytä Suomen kulttuuria kun möllöttäisit kotona kuitenkin, oli ympärillä mikä kulttuuri tahansa. Kotoa ei kukaan hae.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus voi loppua, kun löysää kriteereitä. Minä miehenä olin pitkään sinkku, mutta nyt olen ollut yhdessä jo vuosia saman naisen kanssa. Tunnettiin samasta kaveripiiristä. Minulla ei ollut aikoinaan mitään vakavampia tuntemuksia, ei kerrassaan mitään. Myönnän suoraan, ettei vastapuoli ollut minun mielestäni tarpeeksi nuori (vaikkei ole minua kuin 3 vuotta vanhempi, mutta minulla oli ollut aina noin 5 vuotta itseäni nuorempia naisia) ja ulkonäkökin jätti toivomisen varaa.
Luonne silti paljastui sata kertaa paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla tuittupää-exällä. Sen kautta sitten ikään kuin kasvettiin yhteen ja parisuhteeseen.
Kriteereitä pitäisi jokaisen vähän laskea, ja edes yrittää kuunnella sekä tutustua lähestyviin ihmisiin, kunhan eivät ole törkeitä. Ei sitä tarvi jokaisen kanssa sormuksia vaihdella, mutta miksi olla tyly? Mitä harmia pienestä jutustelusta voisi olla? Ne ennakkoluulot voisi paljastua täysin vääräksi.
"Ulkoisesti upea, sisäisesti ulkoisen sairas" kuvaa monia naisia. Näitä riittää joille ei mikään riitä, ja mies menee vaihtoon aina kun joku vähänkään parempi ilmaisee mielenkiintoa. Mitä kauniimpi nainen on ulkoisesti, sen varmemmin hän on sisäisesti mätä narsisti, joka ei välitä kuin omasta navastaan. Somessa jatkuvat kuvaripulit on näiden ulkoa upeiden ja sisältä mätien narsistien vahvin tunnistus merkki, heille mikään ei riitä. Poikkeuksiakin on puolin ja toisin.
Ihanimmat naiset keitä tunnen, eivät ole ulkoisesti kummoisempia, mutta jutellessa tulee hyvin nopeasti selväksi miten upeita ihmisiä he ovat sisäisesti, ja muuttuvat silmissäkin monta astetta viehättävimmiksi kuin ensivaikutelma antoi.
Miksi tuollaista ihmisvihaa pursuavaa kommenttia kompataan? Kyllä kauniskin nainen on ihminen. Aivan hirveää tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No selkeästi "M" on oikeassa.
Ei niitä viejänaisia ole kuin elokuvissa, tai jos käy silmitön tuuri.
Onhan siitä jotain tutkimuksiakin, vietäviä miehiä tyyliin 20-25% ja viejänaisia 1%.
Jos ei muutenkaan oo miehenä parasta a-ryhmää niin kyllähän se aika hiljaista on kun ratio on semmoinen 1/20 tai 1/25.
Mä tykkään itse molemmista ja kokemusta on palttiarallaa 30+ naisesta. Yhtäkään viejänaista en oo tavannut.
m35
Sitähän sanotaan, että sekopäänaisilta saa parasta seksiä. Tiedä sitten, pitääkö paikkansa. Voihan se olla, että sellaiset ovat kiihkeitä ja osaavat sen myös näyttää. Eivät odota että mies ottaa, vaan tarttuvat itse toimeen. Siksi varmaan miehet monesti sietävät niitä "hankalia" naisia.
Kyllä se on niin nähtyä, että miehetkin suosivat jänniä naisia. Heille löytyy aina ottajia, vaikka olisi julkisessa tiedossa kuinka epävakaita he ovat. Mutta kun se seksi on heidän kanssa niin hienoa. Me kiltit naiset ollaan sitten niitä tylsiä lahnoja, emmekä saa helposti orkkuja omien epävarmuuksiemme ja herkkyytemme takia. Vainomatskuksi kelvataan kyllä. Hyvää seksiä hommataan sitten niiltä jännänaisilta, niistä tulee kakkosnaisia.
Pakit tarkoittavat vaan sitä, että lähestyjä ei satu olemaan sitä mitä kohde etsii. Ne eivät tarkoita että lähestyjä olisi jotenkin ihmisenä huonompi kuin kukaan muukaan, joten sellaisena niitä ei kannata tulkita. Jos kerta toisensa jälkeen saa pakkeja ja kokee, että oma psyyke ei sitä kestä, silloin kannattaa miettiä onko niihin tilanteisiin pakko hakeutua.