Muita sinkkuja, jotka olisivat halunneet parisuhteen?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.

Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D

Minä olen aidosti itsenäinen, menevä, omat asiani hoitava. Olen pärjännyt koko elämäni ilman muita. Ei se ole mihin vedonnut yhtään mitenkään. Ikisinkkuja n37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.

Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D

Minä olen aidosti itsenäinen, menevä, omat asiani hoitava. Olen pärjännyt koko elämäni ilman muita. Ei se ole mihin vedonnut yhtään mitenkään. Ikisinkkuja n37

*miehiin

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta en etsi edes. Hyviä naisia ei ole vapaana, ja jos on, minä en kelpaa niille.

Hyviä naisia on vapaana, mutta teille miehille se hyvä nainen on nuori, kaunis ja hoikka. Tavallinen ei kelpaa ja ylipainoinen on Nou Nou, vaikka mies itse olisi ylipainoinen. P*noksi ja kertaplluksi kyllä kelpaisi, joten ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.

Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D

Ylipäätään ei kannata ripustautua ja ruikuttaa. Elää sitä omaa elämäänsä ja mikäli tätä toista kiinnostaa kiva juttu, muuten tos on ovi sopii häipyä. Monet naiset ryhtyy heti muuttumaan toisenlaiseksi miellyttääkseen miestä. Yleensä kannattaa olla oma itsensä ja jos ei natsaa niin ei väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kirjoittaa deittiprofiiliin, että etsit ekstroverttia tarinankertojaa. Vääränlaiset osaavat ohittaa.

En etsi tarinankertojaa vaan ihmistä, joka kokee mielenkiintoa ja intohimoa elämään ja haluaa kokeaa sitä toisen kanssa. Ja miksi ihmeessä ihmisen pitäisi olla ekstrovertti tällainen ollakseen, eikö introverttejä kiinnosta elämä?

Mistä sinä tiedät kuinka paljon mielenkiintoa ja intohimoa elämään sillä kotiin lukittautujalla on? Mikä sinä oikeastaan olet muiden puolesta määrittelemään, mikä on elämää ja mikä ei? Jos sinun silmääsi näyttää, että jollain ei ole elämää, hän voi itse olla aivan toista mieltä.

Tässähän on kyse siitä että yritetään löytää sopiva kumppani. Jos toinen elää elämäänsä hikikomeroonsa lukittautuneena ja toinen tykkää olla ihmisten seurasta ja harrastaa kodin ulkopuolisia juttuja, niin mitä yhteistä ajattelet näillä olevan? Kumpikin kuluu ihmislajiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta en etsi edes. Hyviä naisia ei ole vapaana, ja jos on, minä en kelpaa niille.

Hyviä naisia on vapaana, mutta teille miehille se hyvä nainen on nuori, kaunis ja hoikka. Tavallinen ei kelpaa ja ylipainoinen on Nou Nou, vaikka mies itse olisi ylipainoinen. P*noksi ja kertaplluksi kyllä kelpaisi, joten ei kiitos.

Kuulostat kovin katkeralta. Hieman väärä asenne sinkkumarkkinoilla, jos et kertapanoksi tahdo jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kirjoittaa deittiprofiiliin, että etsit ekstroverttia tarinankertojaa. Vääränlaiset osaavat ohittaa.

En etsi tarinankertojaa vaan ihmistä, joka kokee mielenkiintoa ja intohimoa elämään ja haluaa kokeaa sitä toisen kanssa. Ja miksi ihmeessä ihmisen pitäisi olla ekstrovertti tällainen ollakseen, eikö introverttejä kiinnosta elämä?

Mistä sinä tiedät kuinka paljon mielenkiintoa ja intohimoa elämään sillä kotiin lukittautujalla on? Mikä sinä oikeastaan olet muiden puolesta määrittelemään, mikä on elämää ja mikä ei? Jos sinun silmääsi näyttää, että jollain ei ole elämää, hän voi itse olla aivan toista mieltä.

Tässähän on kyse siitä että yritetään löytää sopiva kumppani. Jos toinen elää elämäänsä hikikomeroonsa lukittautuneena ja toinen tykkää olla ihmisten seurasta ja harrastaa kodin ulkopuolisia juttuja, niin mitä yhteistä ajattelet näillä olevan? Kumpikin kuluu ihmislajiin?

Miksi odotat, että molemmilla olisi samat harrastukset? Parempi on, ja toimivampi parisuhde sitäkautta myös, kun molemmilla on ns. omat menot, joissa saa toteutta intohimojaan ja mielenkiinnonkohteitaan. Se voi olla vaikka toiselle lukeminen, ompelu tai salibändy, laskuvarjohyppeily, mutta ei siihen sitä toista tarvitse- eikä saa- raahata väkisin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kirjoittaa deittiprofiiliin, että etsit ekstroverttia tarinankertojaa. Vääränlaiset osaavat ohittaa.

En etsi tarinankertojaa vaan ihmistä, joka kokee mielenkiintoa ja intohimoa elämään ja haluaa kokeaa sitä toisen kanssa. Ja miksi ihmeessä ihmisen pitäisi olla ekstrovertti tällainen ollakseen, eikö introverttejä kiinnosta elämä?

Mistä sinä tiedät kuinka paljon mielenkiintoa ja intohimoa elämään sillä kotiin lukittautujalla on? Mikä sinä oikeastaan olet muiden puolesta määrittelemään, mikä on elämää ja mikä ei? Jos sinun silmääsi näyttää, että jollain ei ole elämää, hän voi itse olla aivan toista mieltä.

Tässähän on kyse siitä että yritetään löytää sopiva kumppani. Jos toinen elää elämäänsä hikikomeroonsa lukittautuneena ja toinen tykkää olla ihmisten seurasta ja harrastaa kodin ulkopuolisia juttuja, niin mitä yhteistä ajattelet näillä olevan? Kumpikin kuluu ihmislajiin?

Ei välttämättä paljoa olekaan yhteistä. Mutta se ei tarkoita, etteivätkö molemmat tyypit voisi elää omasta mielestään mielekästä elämää. Minua myös kummastuttaa, miksi hakeutuu alun perinkään treffailemaan niin erilaisia ihmisiä, jos näkee erilaisuuden ongelmana. Ottaa selvää etukäteen niistä itselle tärkeimmistä asioista, niin välttyy todennäköisemmin huonoilta kokemuksilta.

Olisihan se parisuhde ollut periaatteessa ihan kiva kokea, mutta meneehän se näinkin. Mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeammaksi koko parisuhde jo ajatuksen tasolla menee kun jämähtää aina vaan tiukemmin tähän yksineloiluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kohtalotoveri, minulla myös sinkkuilua 5v. Ei löydy miestä vaikka kuinka etsin. Minäkin mietin, että mikä minussa on vikana kun ei oikeaa miestä löydy.

Ei auta lannistua. Oletko ap kokeillut nettideitit jne?

Nettideittejä juuri olen kokeillut, koska livenä en oikein tapaa muita sinkkuja. Ei vaan löydy ketään sopivaa. Lähdenkin jo treffeille sillä mentaliteetillä, että ei tästä tule mitään kuitenkaan. Ei hyvä ollenkaan. 

Jääkö kiinni useimmiten sukan väristä, koulutuksen tasosta, lompakon paksuudesta, vai naaman valokuvauksellisuudesta?

En jaksa edes vastata näihin. Minä olen yleensä se, joka saa pakit. Itse olen antanut pakkeja ainoastaan selkeästi päihdeongelmaisille tai niille, joilla on muuten selkeitä elämänhallintaongelmia. Niin ja yhdelle, joka haukkui ulkonäköäni. 

Sama täällä. Parisuhteeseen kanssani olisi kyllä halukkaita, mutta he ovat juuri noita mainitsemiasi. En haluaisi jakaa elämääni ihmisen kanssa, joka inhoaa minua heti alkuunsa, tai joka on aivan hukassa omassa elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestyt vääränlaisia miehiä

Ylipäätään suhdetta ei tule, mikäli naisen pitää tehdä lähestyminen. Tällätavoin saa vaan seksisuhteita kun lähes jokainen mies ottaa seksin vastaan kun sitä tyrkytetään pitipä naisesta tai ei.

Jos oikean suhteen haluaa, täytyy asettaa syötti niin että haluttu kohde tekee aloitteet ja iskee kiinni.

Ei vaan juuri päinvastoin. Passiivisena saa lähestymisiä pääasiassa seksiä etsiviltä pelimiehiltä. Monet kunnolliset ja hyvät miehet eivät tee ollenkaan aloitteita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestyt vääränlaisia miehiä

Miten niin? Olen saanut pakit hiljaiselta nörttimieheltä, salimakelta, eräjormalta, muusikolta, hipiltä jne. Olen siis tapaillut avoimin mielin todella erilaisia miehiä. Kukaan heistä ei ole ollut erityisen komea. Ainoa kriteeri minulla on ollut, että haluan miehen olevan rauhallinen, maanläheinen ja tietyllä tavalla fiksu. 

Sitten olet tehnyt liian vähän aloitteita. En usko, että sinussa olisi mitään seurustelua estävää vikaa

Älkää jaksako aina tätä samaa. Meitä naisia on paljon jotka emme saa seuraa, vaikka tekisimme kuinka paljon aloitteita vaikka minkälaisille miehille. Uskokaa jo, kaikille naisille ei ole 100 ottajaa oven takana. Yksinäisyytemme on totaalista ja todellista.

No kysytään sitten niin päin, että jos vika ei ole aloitteellisuudessa, niin mitä pariutumisen estävää teissä sitten on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kirjoittaa deittiprofiiliin, että etsit ekstroverttia tarinankertojaa. Vääränlaiset osaavat ohittaa.

En etsi tarinankertojaa vaan ihmistä, joka kokee mielenkiintoa ja intohimoa elämään ja haluaa kokeaa sitä toisen kanssa. Ja miksi ihmeessä ihmisen pitäisi olla ekstrovertti tällainen ollakseen, eikö introverttejä kiinnosta elämä?

Useissa ekstroverteissa hurjia elämänkokemuksia keräävissä ihmisissä minua on ihmetyttänyt se, kuinka peloissaan he ovat paikalleen pysähtymisestä ja tavallisesta elämästä. He eivät jaksa keskittyä keskustelemaan asioista, jotka eivät ole käsin kosketeltavissa ja laskuvarjolla hypättävissä. Aivan kuin he eivät olisi edes olemassa, jos eivät ole tekemässä jotakin ihmislauman ympäröiminä. Se jos mikä tuntuu minusta tyhjältä elämältä.

Järkeilkääpä te 25-40 vuotiaat itsenne ikisinkuksi kokevat naiset, että mistä tilanteenne johtuu. Minkälaista elämää olette tähän asti eläneet, luokaa jonkunlainen aikajana. Koitetaan järkeillä löydetäänkö joku syy-seuraussuhde sille joka helpottaisi ehkä pariutumista.

Esim. oletko muuttanut pienestä kaupungista isoon kaupunkiin opiskelemaan, opiskeluaikana ei löytynyt ketään ja nyt aikuisiällä et työelämässä ollessasi ole tavannut sopivaa puolisoa missään? Mutulla voisin kuvitella että monella on tämänkaltainen tarina takanaan, toki on voinut joku suhde olla jossain vaiheessa mahdollisesti teini- tai opiskeluaikasen kaverinsa kanssa, mutta aikuisiällä ei ole uutta kumppania mistään löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hieman ruma ja vähän ylipainoinen nainen, jonka saa huolellisella laittautumisella ihan ookooksi. Mulla ongelmana on, että heti kun suhde menee yöpymis-/saunomistasolle, epäviehättävyyteni paljastuu. Mieheni olenkin napannut hurmaavalla persoonallani =D Olen oikeasti aika hauska ja vähän älytön tyyppi, luulen että se on vedonnut miehiin joiden kanssa olen viimeksi ollut parisuhteessa.

Nykyinen parisuhteeni meinasi kaatua joitakin viikkoja sitten ja auta armias sitä paniikkia kun tajusin, että taas pitäisi alkaa etsiä jotakuta uutta ja näillä spekseillä se nyt vain on aika hemmetin haastavaa. Käänsin kuitenkin kelkkani ja päätin pitää mieheni - otin itse etäisyyttä, aloin harrastaa intohimoisesti rakastamiani asioita (luonto, liikunta), aloin käydä ulkona entistä enemmän ja huomasin myös, että kyllä minäkin tarvittaessa baarista kainalon itselleni yhdeksi yöksi löytäisin. Meni ehkä viikko, kun mieheni alkoikin tarrautua MINUUN. Luulenpa siis, että miehiin vetoavat itsevarmat, itsenäiset, hauskat ja tasapainoiset naiset! Jätin silloin siis kaikki ”tässä suhteessa minua ahdistaa tämä ja se, millä tasolla suhteemme sinun mielestäsi on” -lätinät pois ja johan alkoi miestä taas kiinnostaa. Vinkkinä siis sinkuille: älä anna sinkkuahdistuksen näkyä vaan esitä itsevarmaa, coolia, menevää ja sellaista, joka kyllä pärjää ilman muita. Se tuntuu vetoavan putkiaivoihin =D

Näinhän se menee, että mäkin kelpaan sillon kun olen hauska, puhelias, menevä ja itsenäinen. Mutta haluan kelvata myös silloin, kun olen heikko, herkkä ja hiljainen. Tätä ei oo nyt hetkeen tapahtunut vaan miehet ottaa etäisyyttä, kun musta paljastuu noita inhimillisiä puolia, herkkyyttä tai huonoa oloa. En vaan jaksa esittää, että kaikki on hyvin jos ei ole, mutta tällaisena rumana naisena vissiin pitäs aina olla se viihdyttävä seuralainen, että kelpaa. Nyt just paikkailen sydäntäni, kun mies jolle näytin jo sisintäni aika tavalla ja joka yritti suhdetta vakiinnuttaa mielestäni vähän liian nopsaan ja oli niin olevinaan minuun kovin rakastunut, ei ole reiluun viikkoon ehtinyt vastata viestiini, että sellanen rakkaus oli se. Veikkaan että rakkaus säilyi, mutta kohde vaihtui. Mutta vielä mä uskon, että jollekin oon just kokonaisena se täydellinen. Tai sitten olen vain yksinäni täydellinen.

Miksi et katselisi ulkomaalaisten miesten suuntaan? Kaupungeissa on paljon tummia miehiä mitkä eivät ole niin ulkonäkökeskeisiä naisten suhteen kuin suomalaiset itsestään liikoja luulevat miehet.

Lisäksi ulkk1smiehet ovat perhekeskeisiä ja saisitte terveempiä ja kauniimpia lapsiakin<3

Vierailija kirjoitti:

Järkeilkääpä te 25-40 vuotiaat itsenne ikisinkuksi kokevat naiset, että mistä tilanteenne johtuu. Minkälaista elämää olette tähän asti eläneet, luokaa jonkunlainen aikajana. Koitetaan järkeillä löydetäänkö joku syy-seuraussuhde sille joka helpottaisi ehkä pariutumista.

Esim. oletko muuttanut pienestä kaupungista isoon kaupunkiin opiskelemaan, opiskeluaikana ei löytynyt ketään ja nyt aikuisiällä et työelämässä ollessasi ole tavannut sopivaa puolisoa missään? Mutulla voisin kuvitella että monella on tämänkaltainen tarina takanaan, toki on voinut joku suhde olla jossain vaiheessa mahdollisesti teini- tai opiskeluaikasen kaverinsa kanssa, mutta aikuisiällä ei ole uutta kumppania mistään löytynyt.

Epärealistiset vaatimuslistat miehelle + liikaa irtosuhteita, mitä kautta epärealistinen käsitys itsestään ja haluttavuudestaan. Kehä on valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkeilkääpä te 25-40 vuotiaat itsenne ikisinkuksi kokevat naiset, että mistä tilanteenne johtuu. Minkälaista elämää olette tähän asti eläneet, luokaa jonkunlainen aikajana. Koitetaan järkeillä löydetäänkö joku syy-seuraussuhde sille joka helpottaisi ehkä pariutumista.

Esim. oletko muuttanut pienestä kaupungista isoon kaupunkiin opiskelemaan, opiskeluaikana ei löytynyt ketään ja nyt aikuisiällä et työelämässä ollessasi ole tavannut sopivaa puolisoa missään? Mutulla voisin kuvitella että monella on tämänkaltainen tarina takanaan, toki on voinut joku suhde olla jossain vaiheessa mahdollisesti teini- tai opiskeluaikasen kaverinsa kanssa, mutta aikuisiällä ei ole uutta kumppania mistään löytynyt.

Epärealistiset vaatimuslistat miehelle + liikaa irtosuhteita, mitä kautta epärealistinen käsitys itsestään ja haluttavuudestaan. Kehä on valmis.

Millaisia nämä epärealistiset vaatimuslistat on ja kuinka moni näistä oikeasti harrastaa irtosuhteita?

Jos olet mies niin älä vastaa, koska haluan kysyä tätä naisilta.

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään suhdetta ei tule, mikäli naisen pitää tehdä lähestyminen. Tällätavoin saa vaan seksisuhteita kun lähes jokainen mies ottaa seksin vastaan kun sitä tyrkytetään pitipä naisesta tai ei.

Jos oikean suhteen haluaa, täytyy asettaa syötti niin että haluttu kohde tekee aloitteet ja iskee kiinni.

Tämä on myös oma kokemukseni. Tai no kerran olen päätynyt myös suhteeseen lähestyttyäni miestä itse, mutta hän pitikin sitten minua itsestäänselvyytenä ja näytti varsin suoraan, että inhosi mm. ulkonäköäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta en etsi edes. Hyviä naisia ei ole vapaana, ja jos on, minä en kelpaa niille.

Hyviä naisia on vapaana, mutta teille miehille se hyvä nainen on nuori, kaunis ja hoikka. Tavallinen ei kelpaa ja ylipainoinen on Nou Nou, vaikka mies itse olisi ylipainoinen. P*noksi ja kertaplluksi kyllä kelpaisi, joten ei kiitos.

Kelpaako ylipainoiselle naiselle selvästi pienikokoisempi mies? Ei ainakaan omien kokemusteni perusteella

ohis