Miten sinä toimit, jos lasten touhu menee
ihan älyttömäksi ja puhetta eivät usko?
Täällä nähtävästi eilen illemmalla lakkasi ylivilkkaus-lääke vaikuttamasta 6v:llä.
Oli luonani eilen illan ajan & paikalla oli myös nuorempi sisarus.
Ja seuraukset olivat näkyviä.
Kaatoi sohvan nuriten ja teki majan sohvan alle.
Rikkoi pienemmän leluauton.
Kaatoi liukuovikaapin oven nuriten. Kun tuo oli pois kiskoiltaan ja en sitä paikoilleen ollut saanut. Vanhin muksu nähtävästi joku viikonloppu sen tuohon kuntoon laittanut.
Loppuehtoon eilen sai mennä 6v:n perässä ja katsoa ettei enempää tuhoja saa aikaiseksi.
Alkuehtoon osasi vielä olla rauhallisesti ja totella mitä hälle sanoin.
6v tulee nyt viikonlopuksi luokseni. Kun nämä pienemmät ovat 2 viikonloppua per kk minulla ja vastaavan määrän isällään.
Niin on kyllä sangen mielenkiintoiset ajatukset taas mielessäni. Että jos se tuollaista menoa on, lähes koko viikonlopun, niin oksat pois. On kyllä jokseenkin henkisesti kuormittavaa itselleni. Kun lapsella lääkitys aloitettiin, oli jo 2 viikonloppua todella unelmia. Lapset leikkivät kivasti yhdessä. Ei riehuttu ja meluttu turhia. Niin että miksi eilis-ehtoo oli taas noin mahdotonta menoa?
Kommentit (3)
Täytyy kyllä ottaa jämptimmät käskyt jatkossa käyttöön.
Ja ulkoilu on kanssa hyvästä. Sitä mahdollisimman paljon viikonloppuna.
Eilen piti myös kotihommia tehdä tässä samalla. Niin ei vain aina pysty täysin olemaan lasten lähellä.
Sinä vain et osannut olla lasten kanssa. Ei se 6v sekunnissa sohvaa kumoa, joten miksi teillä ei ole ketään aikuista paikalla, kun lapset ovat luonasi?