Ammattilaisten asiattomat kommentit työtilanteissa -peukutusketju

Kävin hierojalla ensimmäistä kertaa ja hän kysyi kesken käsittelyn, onko minulla traumataustaa. Itselleni tuli vähän jännä olo tuosta, en tietääkseni tullut psykoterapiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kävin hierojalla ensimmäistä kertaa ja hän kysyi kesken käsittelyn, onko minulla traumataustaa. Itselleni tuli vähän jännä olo tuosta, en tietääkseni tullut psykoterapiaan.

Traumat usein ikään kuin varastoituvat kehoon esimerkiksi erilaisten lihasjännitysten ja virheasentojen muodossa. Luultavasti kysyi sen takia asiaa, että havaitsi sinulla jonkin tällaisen ns. ongelmakohdan tai useampia. Hieroja olisi silti voinut olla hienotunteisempi lähestymistavassaan, etenkin, kun olit ensimmäistä kertaa hänen vastaanotollaan. Sitä paitsi monesti kyseessä on vain esim. näyttöpäätetyöskentelystä johtuva niska-hartiaseudun vaiva tai muu liikakuormituksesta tullut jumi, eikä käsittelemätön trauma.

Olin synnyttämässä esikoistani. Supistukset olivat kestäneet noin puoli vuorokautta ja olin jo aika kipeä ja pyysin kätilöltä jotain kivunlievitystä. Hän sanoi, että mieluiten lähettäisi minut kotiin, kun synnytys eteni niin hitaasti. Vieläkin kun muistelen hitaita synnytyksiäni häpeän jotenkin sitä omaa hitauttani, jolle en todellakaan mitään voinut!

Olin nuorimmaista synnyttämässä. Synnytyksen loppuvaiheessa kävi niin kipeästi että huusin. No kätilö läpsäisi kädellä poskelle. Ei vissiin jaksanut kuunnella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin hierojalla ensimmäistä kertaa ja hän kysyi kesken käsittelyn, onko minulla traumataustaa. Itselleni tuli vähän jännä olo tuosta, en tietääkseni tullut psykoterapiaan.

Traumat usein ikään kuin varastoituvat kehoon esimerkiksi erilaisten lihasjännitysten ja virheasentojen muodossa. Luultavasti kysyi sen takia asiaa, että havaitsi sinulla jonkin tällaisen ns. ongelmakohdan tai useampia. Hieroja olisi silti voinut olla hienotunteisempi lähestymistavassaan, etenkin, kun olit ensimmäistä kertaa hänen vastaanotollaan. Sitä paitsi monesti kyseessä on vain esim. näyttöpäätetyöskentelystä johtuva niska-hartiaseudun vaiva tai muu liikakuormituksesta tullut jumi, eikä käsittelemätön trauma.

Trauma voi olla myös ruumiillinen eli fyysinen, esim onnettomuuden aiheuttama. Varsinkin terveyden-sairaanhoidossa ja lääketieteessä traumalla tarkoitetaan usein myös tällaista. Eihän tätä tavan pälliäiset tajua, kun lööpit hehkuttaa vaan noista psyykkisistä traumoista ja "traumoista".

Hieronnassa on paljonkin merkitystä tietää tällaisista fyysisistä traumoista, koska ne vaikuttavat aina annettavaan hoitoon.

Vanhempani halusivat uusia kodin sisustusta ennen veljeni lakkiaisia. He halusivat tumman maton tilalle vaaleampaa ja siihen sopivat verhot ja uudet valoverhot. Sisustussuunnittelija oli taas tehnyt ehdotuksen, jossa "uusi" sisustus oli laadittu juuri sen maton ympärille, josta he halusivat eroon ja äitini muistutti asiasta. Olin paikalla kysyin kohta sen jälkeen uusista valoverhoista, joita ei ollut vielä esitelty. Silloin sisustussuunnittelija alkoi ripittää minua, että miten noin nuori voi olla niin vanhanaikainen, että tahtoo jotkin valoverhot. Silloin isäni sanoi, että tämä on meidän kotimme ja me päätämme, miltä se näyttää ja valoverhot ovat hänen ja äitini vaatimus. Sen jälkeen äitini, jolle kyseistä sisustussuunnittelijaa oli kovasti kehuttu, totesi, että eiköhän tämä ole nyt tässä. Uusimme kodin verhot ja matot ilman "ammattilaisten" apua, kuten oli tehty ennen sitä ja sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mu joollakin karsastaa ja hain yhtä työharjoittelupaikkaa mitä en sit saanutkaan ku paikan päälle menin. Voi olla et oli katko tiedonkulussa tai joku muu syy. Sanoin hierojalle että mietin liittyykö se mun ulkonäköön etten päässytkään sinne. Ja hän sanoi että hänelläkin tuli sellainen mieleen että liittyykö siihen. Ku kysyin että oonko jotenki hirveen näköinen nii hän sanoi että et mutta jotkut ihmiset kattoo ulkonäköö.

Lisäksi hän halas mua ku menin pitkästä aikaa hierontaan ja se oli mun makuun liian kaverillista vaikka tykkäänki halata ihmisiä.

Vaihdoin hierojaa ja nykyään on hyvä. Ulkonäöstäni saa ajatella mitä vaan mut kaikkea ei tarvitse ääneen sanoa. Tossa tilanteessa kun on muutenkin tietyllä tapaa "alasti".

Itse kyselee ulkonäöstään ja sitten pahastuu, kun kysymykseen vastataan 🤦. Älä kysele tyhmiä, jos et halua, että niihin ääneen vastataan, vaan pidä mölyt mahassasi. Moka oli nyt sun ihan oma.

En mitään kysyny vaan ajattelin ääneen.

Opettele lukemaan:

"ku KYSYIN että.."

Ja tosiaan, jos ei halua kuulla, niin pitäkööt mölyt mahassaan ja ajatelkoot ääneti.

Jaa sä tarkoitit tota kohtaa kirjoituksessa, puhuttiin näköjään vähä eri asiasta.

Opettele puhumaan ystävällisesti muille.

Tarinani ei ole niinkään yhdestä törkykommentista vaan yleisestä norsunp*rseellä olevasta asiakaspalveluasenteesta...

Olimme työnantajan juhlatilaisuuden merkeissä vähän hienommassa ravintolassa. Alkuruoan jälkeen eteemme asetettiin tyhjät lautaset ja hetken päästä niille tarjoiltiin kala-annos. Tarjoilijan tullessa kahden kolleegani kohdalle nämä ilmoittivat, että eivät he voi syödä kalaa, he ovat vegaaneja. Tarjoilija rupesi vihaisesti tiuskimaan, että siitä olisi pitänyt sanoa silloin kun lautaset tuotiin. Mistähän se olisi meidän pitänyt tietää, kun ei sellaiseen neuvottu? Kovaan ääneen lautasia yhteen kolistellen vei ne pois. Menin itsekin jotenkin niin hämilleni tarjoilijan aggressiivisuudesta, että mitään sanomatta otin kalan vastaan, vaikka olin tilaisuuteen alunperin ilmoittanut olevani kasvissyöjä (syön kalaa, en punaista lihaa).

Toisella työkaverillani on ruoka-allergioita. Ruokailu meni muuten mallikkaasti, mutta jälkiruoaksi hänelle tuotiin sama leivosannos kuin muillekin. Hän kysyi tarjoilijalta, että onko se varmasti hänelle sopiva? No ei ollut. Tarjoilija taas tiuski, että olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen, ei ravintola voi hänelle muuten tarjota mitään. Totta kai oli pahoista allergioistaan ilmoittanut järjestäjälle! Ei ole asiakkaan vika, jos tieto ei kulje. Ja kuitenkin oli aiemmat ruoat olleet hänelle sopivia.

Tarjoilija toi sitten tälle työkaverille kulhollisen vadelmia. Siis pelkästään. Ne olivat homeessa. Hänelle tästä tietysti ilmoitettiin, niin ei edes pahoitellut asiaa! Pitkän ajan päästä, kun mietittiin, että kaveri taisi jäädä ilman jälkkäriä, niin hänelle tuotiin oikein kunnollinen, hieno annos. Miksei sitä voinut heti tehdä? Vaikutti siltä, että homeiset vadelmat oli joku tarjoilijan mielenosoitus. Jäi kyllä paha maku tästä "hienosta" ravintolasta.

Olin 13 tai 14 ja äiti päätti että mun olisi aika saada ekat rintaliivit. Mentiin erikoisliikkeeseen ja se myyjä alkoi nauraa ettei tytöllä edes ole rintoja,tulkaa parin vuoden päästä uudestaan.

Menettivät muuten vakkariaaiakkaan kun äiti suuttui.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani halusivat uusia kodin sisustusta ennen veljeni lakkiaisia. He halusivat tumman maton tilalle vaaleampaa ja siihen sopivat verhot ja uudet valoverhot. Sisustussuunnittelija oli taas tehnyt ehdotuksen, jossa "uusi" sisustus oli laadittu juuri sen maton ympärille, josta he halusivat eroon ja äitini muistutti asiasta. Olin paikalla kysyin kohta sen jälkeen uusista valoverhoista, joita ei ollut vielä esitelty. Silloin sisustussuunnittelija alkoi ripittää minua, että miten noin nuori voi olla niin vanhanaikainen, että tahtoo jotkin valoverhot. Silloin isäni sanoi, että tämä on meidän kotimme ja me päätämme, miltä se näyttää ja valoverhot ovat hänen ja äitini vaatimus. Sen jälkeen äitini, jolle kyseistä sisustussuunnittelijaa oli kovasti kehuttu, totesi, että eiköhän tämä ole nyt tässä. Uusimme kodin verhot ja matot ilman "ammattilaisten" apua, kuten oli tehty ennen sitä ja sen jälkeen.

Tää on jännä juutu, että pyydetään ammattilaisen apua ja ammattilainen kertoo mikä on tyylikästä ja koittaa siitä vielä junteille kertoa. Ehkä tilanne oli vain sellainen, että ehdotuksenne oli niin karmea, että hän ei oikeana ammattilaisena voinut siihen suostua.

Olisitte ihan vaan itse alusta alkaen tehneet junttisisutuksenne ettekä tuhlanneet ammattilaisen aikaa.

Täällä palstalla kyllä tulee hyvin esiin tää ihmisten inhottavuus ja huono käytös. Siis kommentoijien ja myös tietty näiden asiakaspalvelijoiden. Mitä lie pahan olon purkua vai saako joku oikeesti jotain sairasta nautintoa olemalla ilkeä muille, ilmeisesti. Hävetkää jos tunnistatte itsenne.

Menin hierojalle ja selitin miten lihakset tuntuu kireältä ja miten jaloissani on virheasentoja, mitkä ehkä vaikuttavat kipeytymiseen myös. Hieroja sitten hieroi hartioitani ja alkoi kyseenalaistamaan, että ovatko ne muka oikeasti kipeät ja tuntuuko ne muka oikeasti jäykältä, että kyllähän nää mun lihakset on ihan pehmeät verrattuna moniin muihin. Lopuksi vielä kyseenalaisti virheasennot: onko sulla siis ihan oikeasti todettu nuo virheasennot jne.

Kaikissa valtion ja kaupungin työpaikoissa on työttömiä työkokeilussa työttömyyskorvauksella, samoin osassa yrityksiä esim. kaupoissa.

https://toimistot.te-palvelut.fi/tyokokeilun-kaytannot-ja-saannokset

"Palkattomasta työkokeilusta kieltäytyminen voi viedä tuet."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000004999432.html

Työkokeilu muutettiin pakolliseksi vuonna 2015.

Minulla on erittäin syvä notkoselkä minkä lisäksi kallistun hiukan vasemmalle.

Lääkäri alkoi sitten komentaa että selkä suoraksi,selkä suoraksi,älä venkoile! ja tarttui hartiaani koettaen vetää minua suoremmaksi. En ymmärrä luuliko oikeasti että pelleilen.

Huoneessa oli kylmä ja jouduin olemaan pelkissä leggareissa ja rintaliiveissä kauan, kun lopulta tajusi ettei selkäni huutamalla suoristu ja tutki tulosyyn eli patin hartiassa.

Olimme mieheni kanssa lentokoneessa matkalla ulkomaille. Saamassani kahvikupissani huomasin olevan karvan. Sanoessani siitä miesstuertille, hän käänsi kupin ylösalaisin (karvan puottaakseen) ja sanoi "naisen logiikkaa" naurahtaen vähän miehelleni.

En juonut siitä kupista, join sitten mieheni kupista, kun en kerran saanut uutta toista kuppia. Se karva oli nimittäin perseestä kotoisin, joten meni kyllä halut juoda siitä ko kupista.

P. S:Ei kelvannut minun kuppini miehellenikään, joten ei ehkä kuitenkaan pelkkää naisen logiikkaa.

Silloin pahoitin hiukan mieleni, mutta nykyään muistelen tuota ihan huumorilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei suoraan uskaltanut sanoa mutta luin kannasta. Siellä oli kuvailtu ulkonäköäni ylipainoiseksi ja hoitamattomaksi ja vihaisen näköiseksi

Eikö sinulle saa sanoa totuutta? Haluat siis, että sinulle valehdellaan asioita, joita haluat kuulla, vaikka ne eivät ole totta?

Vierailija kirjoitti:

Menin hierojalle ja selitin miten lihakset tuntuu kireältä ja miten jaloissani on virheasentoja, mitkä ehkä vaikuttavat kipeytymiseen myös. Hieroja sitten hieroi hartioitani ja alkoi kyseenalaistamaan, että ovatko ne muka oikeasti kipeät ja tuntuuko ne muka oikeasti jäykältä, että kyllähän nää mun lihakset on ihan pehmeät verrattuna moniin muihin. Lopuksi vielä kyseenalaisti virheasennot: onko sulla siis ihan oikeasti todettu nuo virheasennot jne.

Eli jaloissasi ei ollut todettu virheasentoja, vaan itse höpötit ja nerona viisastelit asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani halusivat uusia kodin sisustusta ennen veljeni lakkiaisia. He halusivat tumman maton tilalle vaaleampaa ja siihen sopivat verhot ja uudet valoverhot. Sisustussuunnittelija oli taas tehnyt ehdotuksen, jossa "uusi" sisustus oli laadittu juuri sen maton ympärille, josta he halusivat eroon ja äitini muistutti asiasta. Olin paikalla kysyin kohta sen jälkeen uusista valoverhoista, joita ei ollut vielä esitelty. Silloin sisustussuunnittelija alkoi ripittää minua, että miten noin nuori voi olla niin vanhanaikainen, että tahtoo jotkin valoverhot. Silloin isäni sanoi, että tämä on meidän kotimme ja me päätämme, miltä se näyttää ja valoverhot ovat hänen ja äitini vaatimus. Sen jälkeen äitini, jolle kyseistä sisustussuunnittelijaa oli kovasti kehuttu, totesi, että eiköhän tämä ole nyt tässä. Uusimme kodin verhot ja matot ilman "ammattilaisten" apua, kuten oli tehty ennen sitä ja sen jälkeen.

Olette tyypillisiä juntteja, joille on turha antaa neuvoja, koska kuvittelette tietävänne kaiken.

Jätin Saleen yhden pelirivin lottokupungin ja sanoin myyjälle, että voitin viime kerralla kympin.

Yleensä myyjät onnittelevat, mutta tämä nuori myyjä tokaisi: 'sinulle ei sitten mikään riitä!'

Tuota myyjää ei ole enää näkynyt vuosiin siinä kaupassa. En enää kerro kenellekään näistä 'isoista voitoista', kun noin vähästä tulee kateus.