Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hyvin luulet pärjääväsi henkisesti jos sinut määrättäisiin kahden viikon karanteeniin?
09.03.2020 |
Monella kun tuntuu seinät kaatuvan päälle muutamassa päivässä. Osa vaan ei viihdy kotona ja ymmärrän kyllä niitä jotka asuvat pienissä asunnoissa edim. kerrostalossa. Omakotitalossa saat tietty olla omalla pihallasi ja puuhastella autotallissa tai työpajassasi, mutta kerrostaloyksiöstä et saa poistua mihinkään.
Kommentit (141)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla antoisaa, kun saisi kuunnella vinyylilevyjä rauhassa ja juoda baarikaappia tyhjäksi!
M 45
Mä tuun mukaan, ja jos meillä on korona, yskikäämme yhdessä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin. Välillä kävis koiran kanssa lenkillä ja silleen. Helppoa ois, mies hakis lapset tarhasta ja ruuat kaupasta. Mikäs mulla ois ollessa. Vähän sama ku nyt, ei tarttis vaan lapsia hakea eikä kaupassa käydä.
Karanteenista vaan ei taida päästä koiralenkeille. Mikäs hyöty karanteenista olisi, jos laukkaisit muita tartuttamassa?
Kyllä pääsee Suomessa, jossa ei todellakaan tarvitse tartuttaa toisia ulkoillessaan. Tilaa on.
Karanteenissa ollessa saa ulkoilla ja hyväähän se vain tekee. Mutta toisten ihmisten lähelle ei saa mennä.
Varautukaa siihen, että koiran ulkona pissittäminen kielletään. Nyt nimittäin on todettu, että aggressiivisempi muoto Koronaa leviää juuri ulosteesta. Lemmikit ovat myös taudin levittäjiä 🙁
Monet meistä yksineläjistä elävät karanteeninomaisissa oloissa jatkuvasti. Koiraa saa käydä kusettamassa, roskapussin saanee viedä ja hakea postin laatikosta. Kaupassa käynti harvoin.
Tuota kauppajuttua olen miettinyt, jos olisi tosi kysymyksessä. Meillä ei kaupoilla ole kotiinkuljetusta eikä edes mahdollisuutta nettipalveluun. Ei ole myöskään ketään, jota voisin juoksuttaa kaupassa. No, eleleehän sitä pari viikkoa puuroilla ja velleilläkin, vaikka aika vetisiä olisivat lopussa, kun maito olisi jo loppunut. Jos olisin hyvävoimainen taudista huolimatta, niin luultavasti rikkoisin ohjeita ja livahtaisin kauppaan joko aamulla heti kaupan auettua tai sitten illalla juuri ennen sulkemisaikaa. Noina aikoina ei ole kaupassa tungosta. Ja hanskat kadessä en klähmisi ja levittäisi viruksia.
Henkisesti ei kyllä tekisi lainkaan heikkoa. Viihdyn omassa hyvässä seurassani. Ja lukemattomia kirjojakin on riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja määräsi minut Italian työmatkan jälkeen kahdeksi viikoksi etätyöhön. Minulla ei ole korona tartuntaa, en ole altistunut, eristyksissä tai karanteenissa. En voi siis tartuttaa ketään. Työnantaja vaan pelaa varman päälle asiassa.
En ole ennen tehnyt etätyötä koska olen aina halunnut pitää työn ja kodin erillään. Se onkin sujunut hyvin tähän saakka.
Nykyinen tilanne aiheuttaa stressiä. Ensinnäkin uutena etätyön teko kotoa ja toiseksi korona viruksen aiheuttama leimaantuminen. Etätyön tekeminen vaatii opettelua. Nyt olen joutunut sopeutumaan pikavauhtia. taudin aiheuttama leimaantuminen ahdistaa. Toistaiseksi olen onnistunut välttämään kertomasta naapureille miksi olen päivät kotona mutta en kuitenkaan sairas koska käyn ulkona ja kaupassa. Ikävintä on ettei työnantaja antanut tilanteeseen henkistä työterveyshuoltoa. Minimi olisi ollut edes joku työterveyshenkilö jolle voisi soittaa ja puhua asiasta ja huolistaan.
Kuulostaa kyllä todella oudolta, että joku tarvitsisi henkistä työterveyshoitoa siihen, että joutuu olemaan kotosalla. Ei haittaa jos työskentelyrytmisi on hieman tehottomampi nyt, jos kerran et ole tehnyt etätöitä ennen. Teet sen mitä ehdit, ja otat ajan totuttautua kotona työskentelyyn.
En hahmota miksi naapureille pitäisi selittää mitään, mutta jos on pakko, mikset vain sano että olet etätöissä? Sehän on ihan normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja määräsi minut Italian työmatkan jälkeen kahdeksi viikoksi etätyöhön. Minulla ei ole korona tartuntaa, en ole altistunut, eristyksissä tai karanteenissa. En voi siis tartuttaa ketään. Työnantaja vaan pelaa varman päälle asiassa.
En ole ennen tehnyt etätyötä koska olen aina halunnut pitää työn ja kodin erillään. Se onkin sujunut hyvin tähän saakka.
Nykyinen tilanne aiheuttaa stressiä. Ensinnäkin uutena etätyön teko kotoa ja toiseksi korona viruksen aiheuttama leimaantuminen. Etätyön tekeminen vaatii opettelua. Nyt olen joutunut sopeutumaan pikavauhtia. taudin aiheuttama leimaantuminen ahdistaa. Toistaiseksi olen onnistunut välttämään kertomasta naapureille miksi olen päivät kotona mutta en kuitenkaan sairas koska käyn ulkona ja kaupassa. Ikävintä on ettei työnantaja antanut tilanteeseen henkistä työterveyshuoltoa. Minimi olisi ollut edes joku työterveyshenkilö jolle voisi soittaa ja puhua asiasta ja huolistaan.
Etätyön tekemisessä voi noudattaa samaa rytmiä kuin työpaikallakin. Aloitat työt samaan aikaan aamusta kuin normaalisti. Pidät kahvi- ja lounastauot samaan aikaan kuin normaalisti. Lopetat työpäiväsi samaan aikaan kuin normaalisti. Etätöissä työpäivä loppuu, kun sulkee tietokoneelta työssä tarvittavat ohjelmat ja poistuu tietokoneen äärestä. Jos haluaa, voi sammuttaa koko tietokoneen.
t. Jo 7 vuotta etätöitä tehnyt
Hyvin. Kaksi viikkoa terveydestä ja hengestä (jos ei minun niin jonkun toisen) ei ole yhtään mitään. Netti on keksitty, on televisiot ja kirjat jne, kotona voi myös harrastaa liikuntaa (esim. jumppa, paikallaan juokseminen, tanssi...). Olen ollut aiemminkin pitkiä aikoja kotona sairausloman takia. Asun pienessä kerrostaloasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nytkin olen ulkoillut viimeksi heinäkuussa.Karanteenissa ei olisi mitään eroa mun nykyelämään. MS ja astma niin pahoina, etten käy missään enää. En kaipaa kuin kirjoja ja ruokaa. Niitä saa tilaamalla.
Ei olisi itselleni ollenkaan vaikeaa, ihan normaalia suorastaan.
Kaappeja en ehtisi siivoilla, koska tekisin töitä etänä niinkuin normaalistikin 2-4 päivää viikosta.
Jos kuitenkin seurauksia katsellaan hieman laajemmin, saattaa näyttää toisenlaiselta. Omat työni hoituvat hyvin etänä, mutta mikäli suurin osa muistakin olisi karanteenissa ihmiskontakteja vältellen, asiakkailtani loppuisivat asiakkaat ja sen myötä myös minulta. Kahdessa viikossa ei firma ehkä kaatuisi, mutta seuraukset olisivat taloudellisessa mielessä erittäin vakavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutaan maatilalla joten ei olisi ongelma olla karanteenissa. Käyn muutenki vaan kerran viikossa kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Mä pärjäisin loistavasti. Unelmavapaus semmonen kotikaranteeni.
Nimim. Tänään alkoi 13 päivä sairaalan vuodeosastolla.
Selvästi lähes kaikki vastaajat tuntuvat oikein odottavan karanteeniin pääsemistä ja pitävät sitä ylimääräisenä kahden viikon lomana.
Vaikeampi monille varmasti olisikin, mikäli karanteeniin joutuisi jäämään sairaalaan tai vaikka pieneen hyttiin risteilyalukselle ja ennen kaikkea mikäli olisi pysyttävä suljettuna neljän seinän sisälle ilman älylaitteita ja tietokoneita tai vaikka huomioiden, että niiden käyttö siellä, missä laiva sijaitsee, on kohtuuttoman kallista. Päälle vielä ulkopuolisten suhtautuminen mahdollisena tartuttajana. Voisi tuntua monenkin karanteeni kestävän ikuisesti eikä enää kuultaisi huolettomia "miksi vain kaksi viikkoa, voisin olla siellä karanteenissa varmuuden vuoksi vähintään kuukauden".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kotikaranteenissahan saa kyllä ulkoilla. Tässä ote Iltalehdestä 5.3.2020:
Karanteenissa oleva saa esimerkiksi liikkua ulkona, mutta hän ei saa mennä liian lähelle muita ihmisiä. Lukkarisen mukaan lapset eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä, mikä on sopiva raja.
– Ymmärrän, että neljän seinän sisällä oleminen voi olla monelle nuorelle tiukka paikka, mutta sen tarpeellisuus pitää ymmärtää. Rajat pitää hahmottaa. Ulkona saa käydä ja vaikka koiraa ulkoiluttaa mutta ihmisten lähelle ei saa mennä. Vaikkei kaupassa lähestyisikään niin ei sitä pitäisi ulkotilaksi mieltää.
Helppoa kun heinänteko.. Iso okt ja pihassa hommaa, autotalli ja paja rakentelua varten, oma kuntosali ja juoksumatto löytyy, kirjahyllyssä luettavaa ja remonttiakin voisi viedä eteenpäin kun tarvikkeita olisi hankittuna jo. Ruokaakin olisi aika hyvin ja nykyään tarvittaessa Kotipizza tuo tännekin päin maailmaa ovelle :D Ja aina voi pelata tietokoneella jotain mmorpgia jos tulee megatylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin. Viihdyn kotona, enkä pidä ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pärjäisin loistavasti. Unelmavapaus semmonen kotikaranteeni.
Nimim. Tänään alkoi 13 päivä sairaalan vuodeosastolla.
Selvästi lähes kaikki vastaajat tuntuvat oikein odottavan karanteeniin pääsemistä ja pitävät sitä ylimääräisenä kahden viikon lomana.
Vaikeampi monille varmasti olisikin, mikäli karanteeniin joutuisi jäämään sairaalaan tai vaikka pieneen hyttiin risteilyalukselle ja ennen kaikkea mikäli olisi pysyttävä suljettuna neljän seinän sisälle ilman älylaitteita ja tietokoneita tai vaikka huomioiden, että niiden käyttö siellä, missä laiva sijaitsee, on kohtuuttoman kallista. Päälle vielä ulkopuolisten suhtautuminen mahdollisena tartuttajana. Voisi tuntua monenkin karanteeni kestävän ikuisesti eikä enää kuultaisi huolettomia "miksi vain kaksi viikkoa, voisin olla siellä karanteenissa varmuuden vuoksi vähintään kuukauden".
Tämä pitää varmaan paikkansa. Jostain syystä me suomalaiset viihdymme yleensä oikein hyvin kotona. Sen sijaan harvempi viihtyy sairaalassa. Olin just joulukuussa umpparin puhkeamisen vuoksi sairaalassa. Leikattiin yöllä ja olin todella ärsyyntynyt, kun en päässytkään aamulla kotiin. Kaikkiaan jouduin olemaan 4 vuorokautta vatsakalvontulehduksen vuoksi sairaalassa sisällä ja meinasi pää hajota, koska ei ollut mitään muuta tekemistä kuin kävellä tippatelineen kanssa ympäri sairaalaa ja sairaalan piha-aluetta. Kotona on ihan eri tilanne, olipa terve tai sairas. Kun mulle laitettiin vuosi sitten polveen tekonivel, halusin heti toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä kotiin. Siitä huolimatta, että sairaalassa sai paremmat kipulääkkeet. Mieluummin kärsin kotona kovista kivuista kuin jäin sairaalaan. Sama tilanne olisi varmaan jollain risteilyaluksellakin. Mulle tuottaa vaikeuksia mennä kyläilemäänkään paikkaan, jossa pitäisi olla yötä. Home sweet home.
Hyvin. Olen jo ollut yli pari viikkoa näkemättä muita ihmisiä.
Pärjäisin loistavasti, vaikka asun yksiössä. Kaapit on täynnä lankaa, joten kutoisin vain viltin alla. Katsoisin tv:tä, lukisin ja olisin netissä. Kaipaisin raitista ilmaa, mutta jos saa liikkua ulkona, niin sittenhän ei olisi mitään ongelmaa. Ruoka-aineetkin ja muut tarvikkeet riittäisivät kahdeksi viikoksi.
Olin juuri hiihtolomalla sairaana ja vietin viikon vähän tähän tyyliin. Nautin vain olostani ja istuin viltin alla kutomassa ja nukuin paljon. En kaivannut yhtään mitään menoa tai tapahtumaa.
ihan hyvin. on paljon kirjoja luettavana ja tutkittavana joita voi ristiin referoida ja vertailla ja kehittää. Tohon uppoaa viikkoja tosta vaan. Ainoa että pitää saada ruokaa ja lisää lehtisiä ja ehkä lyijyä. Pöydillä on sitten 30+ referointikirjaa auki samaan aikaan ja toinen mokoma lattialla avattuna :p
Loistavasti, ei eroa normiarjesta. Työni voisin hoitaa kuten ennenkin ja loppuajan neuloisin ja katsoisin netfliksiä. Tätä olen tehnyt muutenkin jo pari kuukautta. Käyn toki koiran kanssa metsässä kävelyllä päivittäin mutta eipä ole vaaraa että siellä muita olisi.
Lähimmät naapurit on kilometrien päässä.
Toki lapset ja mies olisi tässä myös.
Ihan hyvin. Talossa on lähes 300 neliötä tilaa ja koiran voi viedä lähimetsään tartuttamatta ketään muuta. Jos ruoka tai punaviini loppuisi, niin voisin pyytää ystäviäni tuomaan kotiovelle lisää. :-) Teen muutenkin paljon töitä kotoa käsin ja viihdyn omissa oloissani. Ei todellakaan tekisi tiukkaa.