Lue keskustelun säännöt.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä turhemmaksi alkavat monet asiat muuttua...
09.03.2020 |
En ole siis vanha, "vasta" 34, mutta viimeisen vuoden aikana on alkanut tympäiseen monet kulttuurin hedelmät.
Talentit, voice of finlandit, nyt toi umk, urheilu, kaikki kilpailut ylipäätään. Siis että aikuiset ihmiset ihan tosissaan kilpailevat milloin mistäkin. Ja aina näissä kilpailuissa tai niiden jälkipuinnissa kommentaattorit yhtä tärkeinä ja tosissaan selittävät mitä tuli juuri nähtyä ja miten ko suoritus meni.
Tuntuu jotenkin uskomattomalta.
Että eikö ole mitään parempaa tekemistä? Eikö ole tärkeämpää mietittävää? Kaikki nämä kilpailut tuovat esiin myös ihmisten jalustalle nostamista, ja sitä kautta narsismin "ilosanoman" leviämistä entisestään. Koko henkilöpalvonta ja fanittaminen on tuntunut utsestani lapsesta asti hyvin vieraalta, enkä ole ikinä fanittanut ketään vaikka olenkin voinut tykätä jonkun artistin musiikista, tai näyttelijön tyylistä ja ulkonäöstä jne.
Kuitenkin nykyään kaikki tälläinen fanikulttuurikin tuntuu suorastaan oksettavalta. Että ihmiset ihan vapaaehtoisesti nostavat jotain viihdemaailman tai urheilun tähtiä ns epäjumaliksi, ja kumartavat sitten niitä.
Masentaa tämä nykyinen kulttuuri. Olenkohan ainoa joka tuntee näin?
Kommentit (57)
Ihmiset kaipaavat eskapismia ja "rönsyistä rikkauksiin" tyyppisiä tarinoita, niin on ollut jo vuosisatoja. Se antaa toivoa ja iloa omaan tylsempään elämään, sen talent-tähden tuhkimotarinan paikalle voi kuvitella itsensä.
Fanittamisesta minulla on päinvastainen kokemus kuin aplla - se tuntuu olevan jotenkin maltillisempaa nykyisin. Kyllä ennenkin fanitettiin; vuorattiin koko huone julkkisihastusten kuvilla ja julisteilla ja saatettiin jonottaa päiviä keikkapaikan edessä. Julkkikset oli todellakin ihan puolijumalia silloin, ei tavallisia ihmisiä. Nykyään kun voi tubesta seurata sen oman idolin elämää niin on helpompi nähdä, että julkkiksetkin on ihan normaaleja ihmisiä. Eivät omat lapseni tunnu palvovan ketään sellaisella intensiteetillä mitä muistan omasta teini-ajastani :D Madonna ei todellakaan tuntunut ihmiseltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monen mielestä kirjojen lukeminen on ajanhukkaa ja typerää.
Se, mikä innostaa sinua, voi olla toisesta täysin turhaa. Näin se vaan menee, emme aina ymmärrä toisiamme. Eletään ja annetaan elää kuitenkin.
Et ole ainoa. En vaan nauti tuollaisesta viihteestä. Jos putous on auki niin mieluummin etsin av:sta jotain mielenkiintoista luettavaa tai kuuntelen musiikkia. Tykkään itekin turhista asioista, horoskoopeista esimerkiksi:D Noista tyhmistä tv-ohjelmista en vaan välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Mäkään en jaksa YHTÄÄN tollasia. Mieluummin luen kirjaa:) N51
Niinpä! :) Kirjan lukeminen mökillä luonnonrauhassa on paras konsepti ikinä! :)
ap
Koska aikuiset tekee niin. Seuraava alkel on keinutuoli ja villasuukkien kutominen.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin muutuin aika paljo noin 40-vuotiaana. Isoin muutos tapahtui varmaan suhteessa kulutukseen ja statukseen ja siihen minkä tyyppisessä ympäristössä haluaisi asua. Tuntuu maailman turhimmalta, kun naapuri ostaa jonkun uuden ökyaudin. Itselläkin olisi rahaa, mutta ei nappaa tuollainen. Ja uraan liittyvät ambitiot on nyt nähty, sisältö tulee elämään muualta.
Perässä tullaan, ja juuri samoilla ajatuksilla! Olen itse yrittäjä, mutta ns työläisen mentaliteetilla. Tavoitteenani ei ole kasvaa eikä rikastua, vaan vain saada perustoimeentulo ja elää muiden arvojen pohjalta, kuin rahan ja statuksen. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotappa, kun täytät 40. Kaikki mitä telkkarista tulee, on ihan helvetin tylsää, tylsää ja tylsää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole vielä kovin vanha. Mitäs jos keksisit itsellesi kivoja harrastuksia?
En ole en, mutta harrastuksia ja täytettä elämään on kyllä riittävästi. Ainoa vaan, että en elä tyhjiössä itseni ja harrastusteni kanssa, joten heijastelen väkisinkin ympäröivää yhteiskuntaa, ja omasta näkökulmastani se heijastus ei ole kovin mieltäylentävä.
ap
Miten jonkun asian fanittaminen sitten sulkee pois ne muut itseään kehittävät asiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei se ole mitään vakavaa, olet vain kasvanut aikuiseksi.
Ja muutaman vuoden päästä huomaat, että se on yliarvostettua ja laulat karaokessa Kaija Koota.
Heh, ei aikuisuus poissulje karaokee tai Kaija koota, eikä millään tavoin myöskään omaa aloitustani! :D
ap
Samalaisia tuntemuksia.
Voimistuivat vain neljänkympin kieppeillä.
Sitten kävin lääkärissä ja totesivat että alkoholidementia oli alkanut jo kolmekymppisenä.
Se tylsistyttää mielen ja vaikka haittoja ei huomaa, niin alkanut vaiva aiheuttaa jo tuollaista ettei kiinnosta ja on turhia asioita paljon.
Itse kuitenkin olin lopettanut viikottaisen alkoholin käytön jo aikaisemmin ennenkuin todettiin ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole vielä kovin vanha. Mitäs jos keksisit itsellesi kivoja harrastuksia?
En ole en, mutta harrastuksia ja täytettä elämään on kyllä riittävästi. Ainoa vaan, että en elä tyhjiössä itseni ja harrastusteni kanssa, joten heijastelen väkisinkin ympäröivää yhteiskuntaa, ja omasta näkökulmastani se heijastus ei ole kovin mieltäylentävä.
ap
Miten jonkun asian fanittaminen sitten sulkee pois ne muut itseään kehittävät asiat?
Ei jokaisella ihmisellä välttämättä mitenkään. Aikamme kulttuuri keskittyy pääosin muiden fanittamiseen, viihteen ja urheilun nostamiseen. Vähissä on itsensä kehittäminen nostaminen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Mäkään en jaksa YHTÄÄN tollasia. Mieluummin luen kirjaa:) N51
Niinpä! :) Kirjan lukeminen mökillä luonnonrauhassa on paras konsepti ikinä! :)
ap
Eli fanitat kirjoja ja mökkeilyä : )
Heh, nautin kyllä kirjoista ja mökkeilystä. Ja ylipäätään kaikesta aika yksinkertaisesta ja perinteisestä. Mutta fanittamisen ilmiönä katson kohdistuvan enemmän yksilöityyn ja myös mahdollisesti vuorovaikuttavaan asiaan. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole vielä kovin vanha. Mitäs jos keksisit itsellesi kivoja harrastuksia?
En ole en, mutta harrastuksia ja täytettä elämään on kyllä riittävästi. Ainoa vaan, että en elä tyhjiössä itseni ja harrastusteni kanssa, joten heijastelen väkisinkin ympäröivää yhteiskuntaa, ja omasta näkökulmastani se heijastus ei ole kovin mieltäylentävä.
ap
Miten jonkun asian fanittaminen sitten sulkee pois ne muut itseään kehittävät asiat?
Ei jokaisella ihmisellä välttämättä mitenkään. Aikamme kulttuuri keskittyy pääosin muiden fanittamiseen, viihteen ja urheilun nostamiseen. Vähissä on itsensä kehittäminen nostaminen.
ap
Minusta taas tuntuu että koko ajan pitäisi olla kehittämässä itseään? Mediat tuputtaa jatkuvasti jotain "Sarikin ehtii salille joka päivä, näin sinäkin!" tyyppisiä artikkeleina ja aiheina on milloin fittnes, meditoiminen ja mindfullness, sijoittaminen, sisustaminen, bullet journal, meal prepping, äänikirjat jne. Kaiken elämässä pitäisi olla tehokasta ja koko ajan ehtiä tekemään "parasta versiota itsestään". Ikinä ei mainosteta kuinka tärkeää on vain olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole vielä kovin vanha. Mitäs jos keksisit itsellesi kivoja harrastuksia?
En ole en, mutta harrastuksia ja täytettä elämään on kyllä riittävästi. Ainoa vaan, että en elä tyhjiössä itseni ja harrastusteni kanssa, joten heijastelen väkisinkin ympäröivää yhteiskuntaa, ja omasta näkökulmastani se heijastus ei ole kovin mieltäylentävä.
ap
Miten jonkun asian fanittaminen sitten sulkee pois ne muut itseään kehittävät asiat?
Ei jokaisella ihmisellä välttämättä mitenkään. Aikamme kulttuuri keskittyy pääosin muiden fanittamiseen, viihteen ja urheilun nostamiseen. Vähissä on itsensä kehittäminen nostaminen.
ap
Fanit esitettiin tyypillisesti lapsellisina ja hysteerisinä jo 1950-luvuilla, joten mistään uuden tyyppisestä paheksumisesta ei ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
BB:t, exät rannalla, pettäjät rannalla, tatuoidut naiset ja miehet rannalla, kouvolatukkaisten tatuoitujen ensitreffit alttarilla...
Meikkaaminen, korkokengät, tiukat vaatteet, hiusten käkertäminen.
Baareissa notkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole vielä kovin vanha. Mitäs jos keksisit itsellesi kivoja harrastuksia?
En ole en, mutta harrastuksia ja täytettä elämään on kyllä riittävästi. Ainoa vaan, että en elä tyhjiössä itseni ja harrastusteni kanssa, joten heijastelen väkisinkin ympäröivää yhteiskuntaa, ja omasta näkökulmastani se heijastus ei ole kovin mieltäylentävä.
ap
Miten jonkun asian fanittaminen sitten sulkee pois ne muut itseään kehittävät asiat?
Ei jokaisella ihmisellä välttämättä mitenkään. Aikamme kulttuuri keskittyy pääosin muiden fanittamiseen, viihteen ja urheilun nostamiseen. Vähissä on itsensä kehittäminen nostaminen.
ap
Minusta taas tuntuu että koko ajan pitäisi olla kehittämässä itseään? Mediat tuputtaa jatkuvasti jotain "Sarikin ehtii salille joka päivä, näin sinäkin!" tyyppisiä artikkeleina ja aiheina on milloin fittnes, meditoiminen ja mindfullness, sijoittaminen, sisustaminen, bullet journal, meal prepping, äänikirjat jne. Kaiken elämässä pitäisi olla tehokasta ja koko ajan ehtiä tekemään "parasta versiota itsestään". Ikinä ei mainosteta kuinka tärkeää on vain olla.
Tämä! ”Näin järjestät aikasi mahdollisimman tehokkaasti!” En halua olla mahdollisimman tehokas, haluan juoda aamukahvia terassilla ja kuunnella kun linnut laulaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset kaipaavat eskapismia ja "rönsyistä rikkauksiin" tyyppisiä tarinoita, niin on ollut jo vuosisatoja. Se antaa toivoa ja iloa omaan tylsempään elämään, sen talent-tähden tuhkimotarinan paikalle voi kuvitella itsensä.
Fanittamisesta minulla on päinvastainen kokemus kuin aplla - se tuntuu olevan jotenkin maltillisempaa nykyisin. Kyllä ennenkin fanitettiin; vuorattiin koko huone julkkisihastusten kuvilla ja julisteilla ja saatettiin jonottaa päiviä keikkapaikan edessä. Julkkikset oli todellakin ihan puolijumalia silloin, ei tavallisia ihmisiä. Nykyään kun voi tubesta seurata sen oman idolin elämää niin on helpompi nähdä, että julkkiksetkin on ihan normaaleja ihmisiä. Eivät omat lapseni tunnu palvovan ketään sellaisella intensiteetillä mitä muistan omasta teini-ajastani :D Madonna ei todellakaan tuntunut ihmiseltä!
Hyviä pointteja kyllä. En mitenkään vastusta hyviä tarinoita tai ryysyistä rikkauksiin-sankaritarinoita. Se vaan että fanitettavia on niin paljon, ja jonkun julkkiksen seuraaminen somesta tai uutisista tapahtuu käytännössä joka päivä. Se on vanin jotenkin liikaa.
Lisäksi se älytön hype, mikä kaikkeen liittyy. Just johonkin Talenttiin esim..niitä tyyppejä hypetetään maasta taivaaseen. Jotenkin se tuntuu vain niin turhalta. Itse olisin halunnut katsoa Talenttia; nähdä jotain hienoa ja taitavaa. Oli kuitenkin pakko lopettaa katsominen, kun koin että sitö ohjelmaa tehdään aivan väärästä arvomaailmasta käsin. Juurikin älyttömän hypen ja fanittamisen ja jalustalle nostamisesta käsin, eikä taidoista käsin.
ap
Minulle on käynyt vähän päinvastoin. Olen nyt nelikymppinen. Nuorempana olin tiedostava, minulla oli kaikesta mielipide, kasvissyöjä/vegaani, olin perillä asioista, yhteiskuntatieteet olivat lähellä sydäntä, en tosiaan uhrannut aikaa hömpälle. Nykyään niillä ei ole mitään merkitystä. En seuraa uutisia, en lue uusimpia tutkimuksia, olen duunariammatissa. Yritän päästä helpolla, ja nauttia viikonloppuisin tulevasta Voice of Finlandista ja muista viihdyttävistä ohjelmista. Mietin jopa ensimmäistä kertaa elämässä lisäisikö kalliimman auton osto elämänlaatua. Jos pitäisi valita mielenosoitus maailmanrauhan puolesta vai mennäkö laulamaan Kaija Koota kännissä karaokeen, valitsen milloin vaan jälkimmäisen :D Harrastukset ovat sienestys/marjastus-ja matkustustasoa, jossa ei paljon aivotoimintaa tarvita. Se täytyy sanoa, että kirjoja luen paljon edelleen, painotus on vaan mennyt siinäkin kevyemmäksi.
10 x 👍
Aloitukselle!
Hyvä aihe keskusteluun.
Itse olen aina karsastanut noita tosi-TV- juttuja. Huippuna nämä häät tositv:ssä tmv.
Tämä kommentoija ei tainnut ymmärtää, että nyt olisi puhe ap:n avaamasta aiheesta...😕😁
⬇
Vierailija kirjoitti:
Kerro meille sitten jotain tärkeämpää ja keskustellaan mielummin siitä.
Nuo edellä mainitut ohjelmat on lähinnä "oikeustoimi kelvottomille" ja muille lapsenmielisille suunnattuja. En näe niissä mitään hyvää. Tulee ikävä Ensio Itkosen kansaa valistavia liikkenneohjelmia.
Kafka ja kartonki röökiä. Kafkaa auringonlaskun aikaan. Auringon noustessa tietenkin Kafkaa ja ketjupolttoa.
Pöydällä vanha kylmä kahvi ja kärpäsenraato kahvin pinnalla kellumassa.
Kahvin voi vielä juoda, ei siinä ole mitään.
Vähän influenssaa, vähän yskää ja röökiä kirjallisuuden hedelmillä höystettynä.
Siinäpä vasta kermaperseille mietittävää.