Jos saisit 300 000 tuhatta, ja sulla ois velkaa 150 000, miten sijoittaisit rahat? Perustelut!

Vierailija kirjoitti:

300 miljoonaa (300 000 tuhatta) olisi aika hurja summa kyllä. Maksaisin sillä tietty lainat pois ja loput sijottaisin hajautetusti hyvää osinkoa maksaviin arvopapereihin ja ostaisin parisenkymmentä sijoitusasuntoa.

Varmaan tässä kuitenkin haettiin 300 000 euroa? Maksaisin 70 k ja 50 k lainat pois (jää 180 000), sijoittaisin 120 k osinkopapereihin, kun hinnat vielä tippuu (saa helposti 6-8 000 euroa vuosittain osinkoa) ja 60 tonnia laittaisin sijoitusasuntoon Pk-seudulla, johon ottaisin 50-70% velkavipua

Säästyneet kuukausilyhennykset (780 euroa) jakaisin niin, että 500 euroa menee osinko-osakkeita varten arvo-osuustilille kuukausittain (ostot 1000 eurolla kahden kuukauden välein) ja 280 euroa menee puskuritilille kerryttämään hätävaraa. Kun sinne kertyy vaikkapa 15 tonnia, laittaisin kymppitonnin seuraavaa sijoitusasuntoa varten pesämunaksi. Kun pesämunaa on 50-60 k€ ostaisin toisen sijoitusasunnon jälleen velkavipua hyväksikäyttäen.

Vähän monimutkainen selitys, mutta näin varmistaisim parhaiten ansiotuloista riippumatonta tulovirtaa myöa tulevaisuudessa. Kenties 5 sijoitusasuntoa (velatonta) ja puolen miljoonan osinkosalkku mahdollistaisi aiia leppoisan downshiftaamisen. Sijoitusasuntojen vuokrahan lyhentelee lainat pois.

M30

Hienoa! Ihanan jäsennelty ja mietitty vastaus! Eihän siinä sijoittamisessa ole mitään ongelmaa, jos niitä sitten myös seuraa ja sen voisin toki kohtuullisen lyhyellä aikavälillä vielä tehdä. Eli siis vaikka vuoden eteenpäin, tai itse asiassa jos sijoittaisin kultakaivokiin ja uraaniin ne ovat sen verran mielenkiintoisia ja erikoisia, että sijoituksia tulisi varmasti seurattua koko niiden omistuksen ajan.

Jossain vaiheessa vain pitäisi kotiuttaa nousut (Siis pl uraani ja kaivokset, ne olisivat sellainen pitkän aikavälin suunnitelma) ja miettiä mitä sitten. Lähinnä ongelmana on ajallisen hajautuksen saaminen, kun sijoitettavaa on kerralla paljon.

Mutta ehkä just niin, että saa kassavirtaa ja jatkaa sijoittamista sillä!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakkeisiin vaan. Hysteerikot myy nyt kuset housuissa halvalla. 1-2kk ja markkinoilla on lääkekoktail joka vie kuolleisuuden influenssan tasolle. 1.5v ja rokote on markkinoilla, koko juttu unohdettu.

3% on kova korko. Voit ottaa välittäjältä lainaa osakkeita vastaan alle 1% korkolla.

Voisin ostaa osakkeita, mutta en uskalla sijoittaa niihin pitkäaikaisesti. Tai siis en ainakaan näihin perinteisiin. Minulla on muutama nyt epäsuosiossa oleva ala mielessä, joihin haluaisin sijoittaa, eli uraani ja kultakaivostoiminta. Mutta olen vain kuunnellut itseäni viisaampia, omaa sijoitusosaamista minulla ei ole konkarien vertaa.

Ap

Et uskalla sijoittaa osakkeisiin, mutta haluat sitten kuitenkin sijoittaa juurikin niihin riskialtteimpiin osakkeisiin. Makes sense. Parempi tosiaan sun maksaa niin paljon velkoja pois niin paljon kuin mahdollista. Vähemmän häviät sillain.

Niin siis lue lisäys ”perinteisiin”. Uraani ja kultakaivos eivät ole suomalaisten perussalkkutavaraa. Ja uraanin valinnan peruste olisi se, että se on nyt oman syklinsä aallonpohjassa raaka-aineena. Sellaisiin voi laittaa rahaa pitkäksikin aikaa (ja nimenomaan täytyykin olla pitkä aika). Samoin kultakaivokset.

Ap

Laina on ongelma vain silloin, kun kaikki rahat on kiinni siinä kodissa, jossa asuu eikä saa jäämään mitään säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vain, miten lähellä on tilanne, että ihmisen kannattaisi olla täysin velaton...

Ap

Velattomuus on vanhanaikainen ajattelutapa.

Mmm... siis tietenkin se on silloin fiksua, kun omaisuuslajien absoluuttinen arvo koko ajan nousee ja niitä kannattaa hankkia sijoittaakseen isojen voittojen toivossa. Näetkö tilanteen olevan sellainen tällä hetkellä? Ja siis tästä eteenpäin?

Ap

Pankki tulee kyllä saamaan omansa pois. Siksi sille on sopinut ihan hyvin, että olen vuosia maksanut pelkkiä korkoja ja näin on sovittu jo useaksi vuodeksi eteen päinkin.

Itse sijoittaisin, mutta sinua en suosittele sijoittamaan. Sijoittaminen pitää ymmärtää ihan itse. Sinuna maksaisin kalleimpia lainoja vähemmäksi. Jos haluat sijoittaa, opiskele se ensin, ja aloita vaikka kesällä pikkusummilla.

Vierailija kirjoitti:

Laina on ongelma vain silloin, kun kaikki rahat on kiinni siinä kodissa, jossa asuu eikä saa jäämään mitään säästöön.

Kuinka niin? Jos laina vähentää omia muita varoja, miksi se ei olisi ongelma silloin? Ymmärrän sen, jos lainaa on niin, että sijoitus tuottaa sen lyhennyksen verran, mutta siis omat en voi sijoittaa sitä summaa muualle tai käyttää elämiseeni. En tajua, mitä hyvää siinä on? Siis voidaan ajatella, että taloyhtiölainoja on asunnoissa, joissa en itse asu, vaan niissä on vuokralainen. Hänen rahansa kattaa kyllä ne lainat. Mutta toisaalta niitä ei saa vähentää verotuksessa (ennen kuin asunnon myy, sitten saa vähentää myyntivoitosta), niin minulle jäisi lyhennyksen verran enemmän rahaa muuhun, jos maksan ne pois. Sen 3% lainan maksan pois, se oli oman aikansa tarve.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vain, miten lähellä on tilanne, että ihmisen kannattaisi olla täysin velaton...

Ap

Velattomuus on vanhanaikainen ajattelutapa.

Mmm... siis tietenkin se on silloin fiksua, kun omaisuuslajien absoluuttinen arvo koko ajan nousee ja niitä kannattaa hankkia sijoittaakseen isojen voittojen toivossa. Näetkö tilanteen olevan sellainen tällä hetkellä? Ja siis tästä eteenpäin?

Ap

Pankki tulee kyllä saamaan omansa pois. Siksi sille on sopinut ihan hyvin, että olen vuosia maksanut pelkkiä korkoja ja näin on sovittu jo useaksi vuodeksi eteen päinkin.

Niin....? Millä lailla tämä on sinusta nykyaikaa? Siis mihin tarvitset tuollaista järjestelyä? Et purkaisi sitä, jos vaikka voisit, ymmärsinkö oikein? Miksi et? Oletko ostanut rahoilla sijoitusasunnon?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

300 miljoonaa (300 000 tuhatta) olisi aika hurja summa kyllä. Maksaisin sillä tietty lainat pois ja loput sijottaisin hajautetusti hyvää osinkoa maksaviin arvopapereihin ja ostaisin parisenkymmentä sijoitusasuntoa.

Varmaan tässä kuitenkin haettiin 300 000 euroa? Maksaisin 70 k ja 50 k lainat pois (jää 180 000), sijoittaisin 120 k osinkopapereihin, kun hinnat vielä tippuu (saa helposti 6-8 000 euroa vuosittain osinkoa) ja 60 tonnia laittaisin sijoitusasuntoon Pk-seudulla, johon ottaisin 50-70% velkavipua

Säästyneet kuukausilyhennykset (780 euroa) jakaisin niin, että 500 euroa menee osinko-osakkeita varten arvo-osuustilille kuukausittain (ostot 1000 eurolla kahden kuukauden välein) ja 280 euroa menee puskuritilille kerryttämään hätävaraa. Kun sinne kertyy vaikkapa 15 tonnia, laittaisin kymppitonnin seuraavaa sijoitusasuntoa varten pesämunaksi. Kun pesämunaa on 50-60 k€ ostaisin toisen sijoitusasunnon jälleen velkavipua hyväksikäyttäen.

Vähän monimutkainen selitys, mutta näin varmistaisim parhaiten ansiotuloista riippumatonta tulovirtaa myöa tulevaisuudessa. Kenties 5 sijoitusasuntoa (velatonta) ja puolen miljoonan osinkosalkku mahdollistaisi aiia leppoisan downshiftaamisen. Sijoitusasuntojen vuokrahan lyhentelee lainat pois.

M30

Hienoa! Ihanan jäsennelty ja mietitty vastaus! Eihän siinä sijoittamisessa ole mitään ongelmaa, jos niitä sitten myös seuraa ja sen voisin toki kohtuullisen lyhyellä aikavälillä vielä tehdä. Eli siis vaikka vuoden eteenpäin, tai itse asiassa jos sijoittaisin kultakaivokiin ja uraaniin ne ovat sen verran mielenkiintoisia ja erikoisia, että sijoituksia tulisi varmasti seurattua koko niiden omistuksen ajan.

Jossain vaiheessa vain pitäisi kotiuttaa nousut (Siis pl uraani ja kaivokset, ne olisivat sellainen pitkän aikavälin suunnitelma) ja miettiä mitä sitten. Lähinnä ongelmana on ajallisen hajautuksen saaminen, kun sijoitettavaa on kerralla paljon.

Mutta ehkä just niin, että saa kassavirtaa ja jatkaa sijoittamista sillä!

Ap

Jalometalleihin ja raaka-aineisiin sijoittaminen on yleensä aika kokeneiden sijoittajien hommaa. Ala on hyvin syklinen ja muutoksia on vaikea ennustaa. Raaka-aineisiin kannattaa sijoittaa ETFien kautta, koska niillä saa suuremman hajautuksen pienelläkin rahalla.

Osakesijoittaminen on järkevintä aloittaa sellaisista yrityksistä, joiden toiminnan ymmärtää ja haluaa siihen osallistua. Osakkeita ostaessahan sinä ostat itsellesi palan sitä yritystä. Esmerkiksi Suomessa voit ajatella asian näin:

- Ruokaa pitää kaupasta saada, siispä ostan Keskon (Suomen suurin kauppakonserni) osakkeita. Kesko maksaa myös hyvää ja vakaata osinkoa omistajilleen.

- Ruuista tulee jätettä, kuka hoitaa jätehuollon? Lassila ja Tikanoja näkyy olevan pörssissä, ostanpa siitä liiketoiminnasta palasen. L&T on myös hyvä osinkoyhtiö.

- Kaikilla on kännykät, padit, tietokoneet ja telkkarit sekä niihin mobiililiittymät ja suoratoistopalvelut. Kuinka pääsisin siihen mukaan? Nyt voitkin valita Telian tai Elisan osakkeita. Molrmmat ovat hyviä osinkoyhtiöitä.

Jne jne jne. Äkkiä tällä metodilla sinulla on jo kymmenen hyvää firmaa salkussa. Ymmärrät firman liiketoiminnan ja se vaikuttaa myös tulevaisuudessa kannattavalta. Ainahan ihmiset syö, jätteet täytyy hoitaa ja puhelimet toimia.

Helpoin on tietysti aloittaa indeksirahastoilla eli ostat rahastoa, joka omistaa vertailuindeksinsä nukaisessa suhteessa useita eri pörssiyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi OMXH25-indeksirahasto sijoittaiso 25 suurimpaan Helsingin pörssin osakkeeseen siinä suhteessa, kuin niiden markkina-arvo pörssissä on. Indeksirahastot oovat passiivisia eli niissä ei käydä aktiivisesti kauppaa, jolloin hallinnointikulut ovat pienet (tämä on ehdottoman tärkeä ominaisuus pitkällä aikavälillä!!!). Älä koskaan osta pankkien omia rahastoja, niissä on hirveät vuosikulut, luokkaa 2-4%. Indeksirahastoissa (esim Seligson, Nordnet superrahastot) hallinnointikulut jää reilusti alle yhden prosentin. Voitot ei siis sula maksuihin rahastoyhtiölle.

Kannattaa tutustua sijoittamiseen ihan vaikka googlaamalla Sijoittaminen alkeet tms. Pörssisäätiö taitaa pitää sivuillaan myös sijoittajan ABC:tä.

Rahastoissa pääset pienilläkin säästöillä (vaikka 50 euroa kuukaudessa) kiinni sijoittamiseen. Suoria osakesijoituksia kannattaa tehdä isommilla summilla, esim 1000 euroa kerralla, koska kaupankäyntikulut on yleensä aika isot per osto (1-2% per kauppasumma tai vähintään 9-27€).

Toivottavasti tämä vähän kannustaa perehtymään aiheeseen. Unohda ne raaka-aineet nyt ainakin aluksi. :)

M30

Maksaisin tuo 3% korolla olevan velan pois.

Loppuja 250ke alkaisin sijoittaa tylsästi neljään eri indeksirahastoon, jokaiseen 2500e per kk, eli 10ke per kk.

Saisi ajallista hajatusta nyt kun markkinat ovat volatiilit ja arvostustasot korkeita sekä rahaa olisi käytössä hankintoihin tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Itse sijoittaisin, mutta sinua en suosittele sijoittamaan. Sijoittaminen pitää ymmärtää ihan itse. Sinuna maksaisin kalleimpia lainoja vähemmäksi. Jos haluat sijoittaa, opiskele se ensin, ja aloita vaikka kesällä pikkusummilla.

Olen jo opettelemassa sitä, mutta siis on välillä vaikeaa hahmottaa, mitä hyötyä itselle lainoista on, tai haittaa ja sitä, että millaisista muutoksista pitäisi olla huolissaan. Itse olen käytännössä jo nyt huolissani. En korona-viruksesta, vaan maailmantaloudesta ylipäätään. Sen jälkeen vielä enemmän, kun opin, että rahakin on vain järjestelmä, ja se on aika-ajoin mennyt uusiksi. Viimeksi 1971, sitä ennen maailmasotien välissä jne.

Jos rahajärjestelmä kaatuu, en haluaisi omistaa lainaa enkä oikein mitään! Korkeintaan ehkä kultaa :D Mutta eihän sitä nyt hullukaan laita omistuksiaanyhteen koriin (eli kultaan), ainakaan nyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vain, miten lähellä on tilanne, että ihmisen kannattaisi olla täysin velaton...

Ap

Velattomuus on vanhanaikainen ajattelutapa.

Mmm... siis tietenkin se on silloin fiksua, kun omaisuuslajien absoluuttinen arvo koko ajan nousee ja niitä kannattaa hankkia sijoittaakseen isojen voittojen toivossa. Näetkö tilanteen olevan sellainen tällä hetkellä? Ja siis tästä eteenpäin?

Ap

Pankki tulee kyllä saamaan omansa pois. Siksi sille on sopinut ihan hyvin, että olen vuosia maksanut pelkkiä korkoja ja näin on sovittu jo useaksi vuodeksi eteen päinkin.

Niin....? Millä lailla tämä on sinusta nykyaikaa? Siis mihin tarvitset tuollaista järjestelyä? Et purkaisi sitä, jos vaikka voisit, ymmärsinkö oikein? Miksi et? Oletko ostanut rahoilla sijoitusasunnon?

Ap

Pitämään pankki varpaisillaan. Jos pankki alkaisi vaatimaan esim lyhentämään lainaa ja minä vaihtaisin siinä kohtaa pankkia. Mitä luulet, että pankki siitä tykkäisi, että minä veisin rahani toisaalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

300 miljoonaa (300 000 tuhatta) olisi aika hurja summa kyllä. Maksaisin sillä tietty lainat pois ja loput sijottaisin hajautetusti hyvää osinkoa maksaviin arvopapereihin ja ostaisin parisenkymmentä sijoitusasuntoa.

Varmaan tässä kuitenkin haettiin 300 000 euroa? Maksaisin 70 k ja 50 k lainat pois (jää 180 000), sijoittaisin 120 k osinkopapereihin, kun hinnat vielä tippuu (saa helposti 6-8 000 euroa vuosittain osinkoa) ja 60 tonnia laittaisin sijoitusasuntoon Pk-seudulla, johon ottaisin 50-70% velkavipua

Säästyneet kuukausilyhennykset (780 euroa) jakaisin niin, että 500 euroa menee osinko-osakkeita varten arvo-osuustilille kuukausittain (ostot 1000 eurolla kahden kuukauden välein) ja 280 euroa menee puskuritilille kerryttämään hätävaraa. Kun sinne kertyy vaikkapa 15 tonnia, laittaisin kymppitonnin seuraavaa sijoitusasuntoa varten pesämunaksi. Kun pesämunaa on 50-60 k€ ostaisin toisen sijoitusasunnon jälleen velkavipua hyväksikäyttäen.

Vähän monimutkainen selitys, mutta näin varmistaisim parhaiten ansiotuloista riippumatonta tulovirtaa myöa tulevaisuudessa. Kenties 5 sijoitusasuntoa (velatonta) ja puolen miljoonan osinkosalkku mahdollistaisi aiia leppoisan downshiftaamisen. Sijoitusasuntojen vuokrahan lyhentelee lainat pois.

M30

Hienoa! Ihanan jäsennelty ja mietitty vastaus! Eihän siinä sijoittamisessa ole mitään ongelmaa, jos niitä sitten myös seuraa ja sen voisin toki kohtuullisen lyhyellä aikavälillä vielä tehdä. Eli siis vaikka vuoden eteenpäin, tai itse asiassa jos sijoittaisin kultakaivokiin ja uraaniin ne ovat sen verran mielenkiintoisia ja erikoisia, että sijoituksia tulisi varmasti seurattua koko niiden omistuksen ajan.

Jossain vaiheessa vain pitäisi kotiuttaa nousut (Siis pl uraani ja kaivokset, ne olisivat sellainen pitkän aikavälin suunnitelma) ja miettiä mitä sitten. Lähinnä ongelmana on ajallisen hajautuksen saaminen, kun sijoitettavaa on kerralla paljon.

Mutta ehkä just niin, että saa kassavirtaa ja jatkaa sijoittamista sillä!

Ap

Jalometalleihin ja raaka-aineisiin sijoittaminen on yleensä aika kokeneiden sijoittajien hommaa. Ala on hyvin syklinen ja muutoksia on vaikea ennustaa. Raaka-aineisiin kannattaa sijoittaa ETFien kautta, koska niillä saa suuremman hajautuksen pienelläkin rahalla.

Osakesijoittaminen on järkevintä aloittaa sellaisista yrityksistä, joiden toiminnan ymmärtää ja haluaa siihen osallistua. Osakkeita ostaessahan sinä ostat itsellesi palan sitä yritystä. Esmerkiksi Suomessa voit ajatella asian näin:

- Ruokaa pitää kaupasta saada, siispä ostan Keskon (Suomen suurin kauppakonserni) osakkeita. Kesko maksaa myös hyvää ja vakaata osinkoa omistajilleen.

- Ruuista tulee jätettä, kuka hoitaa jätehuollon? Lassila ja Tikanoja näkyy olevan pörssissä, ostanpa siitä liiketoiminnasta palasen. L&T on myös hyvä osinkoyhtiö.

- Kaikilla on kännykät, padit, tietokoneet ja telkkarit sekä niihin mobiililiittymät ja suoratoistopalvelut. Kuinka pääsisin siihen mukaan? Nyt voitkin valita Telian tai Elisan osakkeita. Molrmmat ovat hyviä osinkoyhtiöitä.

Jne jne jne. Äkkiä tällä metodilla sinulla on jo kymmenen hyvää firmaa salkussa. Ymmärrät firman liiketoiminnan ja se vaikuttaa myös tulevaisuudessa kannattavalta. Ainahan ihmiset syö, jätteet täytyy hoitaa ja puhelimet toimia.

Helpoin on tietysti aloittaa indeksirahastoilla eli ostat rahastoa, joka omistaa vertailuindeksinsä nukaisessa suhteessa useita eri pörssiyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi OMXH25-indeksirahasto sijoittaiso 25 suurimpaan Helsingin pörssin osakkeeseen siinä suhteessa, kuin niiden markkina-arvo pörssissä on. Indeksirahastot oovat passiivisia eli niissä ei käydä aktiivisesti kauppaa, jolloin hallinnointikulut ovat pienet (tämä on ehdottoman tärkeä ominaisuus pitkällä aikavälillä!!!). Älä koskaan osta pankkien omia rahastoja, niissä on hirveät vuosikulut, luokkaa 2-4%. Indeksirahastoissa (esim Seligson, Nordnet superrahastot) hallinnointikulut jää reilusti alle yhden prosentin. Voitot ei siis sula maksuihin rahastoyhtiölle.

Kannattaa tutustua sijoittamiseen ihan vaikka googlaamalla Sijoittaminen alkeet tms. Pörssisäätiö taitaa pitää sivuillaan myös sijoittajan ABC:tä.

Rahastoissa pääset pienilläkin säästöillä (vaikka 50 euroa kuukaudessa) kiinni sijoittamiseen. Suoria osakesijoituksia kannattaa tehdä isommilla summilla, esim 1000 euroa kerralla, koska kaupankäyntikulut on yleensä aika isot per osto (1-2% per kauppasumma tai vähintään 9-27€).

Toivottavasti tämä vähän kannustaa perehtymään aiheeseen. Unohda ne raaka-aineet nyt ainakin aluksi. :)

M30

Ongelma on siinä, että en näe maailmantalouden pysyvän terveenä, eli toimivan tähän asti käytetyillä säännöillä enää kauaakaan. Ja siis sitä ennen pelkään hirveää heiluntaa, mitä siitä syntyy (ei yritysten epävakaudesta siis vaan rahatalouden). Kultakaivostoiminaan tarvitsisin vielä neuvoja niiltä, jotka sitä ymmärtävät. Mutta eräs ihan menestynyt suomalainen sijoittaja (ei välttämättä osakesijoittaja) antoi siitä neuvoa, ja perustelu alan ostolle oli se, että se on alana nyt syklinsä alaosassa. Eli on ainoastaan ajan kysymys, että ala nousee. Toki se on kysymys, että kuka siellä nousee ja kuka ei. Sama ajatus uraanista.

Minua pelottavat kaikki sellaiset sijoitukset, joiden normaali ja tunnettu toiminta on nykyisestä rahajärjestelmästä eniten riippuvaista. Eli velkavetoiseen rahajärjestelmään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakkeisiin vaan. Hysteerikot myy nyt kuset housuissa halvalla. 1-2kk ja markkinoilla on lääkekoktail joka vie kuolleisuuden influenssan tasolle. 1.5v ja rokote on markkinoilla, koko juttu unohdettu.

3% on kova korko. Voit ottaa välittäjältä lainaa osakkeita vastaan alle 1% korkolla.

Voisin ostaa osakkeita, mutta en uskalla sijoittaa niihin pitkäaikaisesti. Tai siis en ainakaan näihin perinteisiin. Minulla on muutama nyt epäsuosiossa oleva ala mielessä, joihin haluaisin sijoittaa, eli uraani ja kultakaivostoiminta. Mutta olen vain kuunnellut itseäni viisaampia, omaa sijoitusosaamista minulla ei ole konkarien vertaa.

Ap

Et uskalla sijoittaa osakkeisiin, mutta haluat sitten kuitenkin sijoittaa juurikin niihin riskialtteimpiin osakkeisiin. Makes sense. Parempi tosiaan sun maksaa niin paljon velkoja pois niin paljon kuin mahdollista. Vähemmän häviät sillain.

En näe niitä riskialtteimpina osakkeina. Näen alan nyt sinä alana, jota isot massat karttavat. Esim. kultahan ei ole aikoihin ollut kauhean in.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

300 miljoonaa (300 000 tuhatta) olisi aika hurja summa kyllä. Maksaisin sillä tietty lainat pois ja loput sijottaisin hajautetusti hyvää osinkoa maksaviin arvopapereihin ja ostaisin parisenkymmentä sijoitusasuntoa.

Varmaan tässä kuitenkin haettiin 300 000 euroa? Maksaisin 70 k ja 50 k lainat pois (jää 180 000), sijoittaisin 120 k osinkopapereihin, kun hinnat vielä tippuu (saa helposti 6-8 000 euroa vuosittain osinkoa) ja 60 tonnia laittaisin sijoitusasuntoon Pk-seudulla, johon ottaisin 50-70% velkavipua

Säästyneet kuukausilyhennykset (780 euroa) jakaisin niin, että 500 euroa menee osinko-osakkeita varten arvo-osuustilille kuukausittain (ostot 1000 eurolla kahden kuukauden välein) ja 280 euroa menee puskuritilille kerryttämään hätävaraa. Kun sinne kertyy vaikkapa 15 tonnia, laittaisin kymppitonnin seuraavaa sijoitusasuntoa varten pesämunaksi. Kun pesämunaa on 50-60 k€ ostaisin toisen sijoitusasunnon jälleen velkavipua hyväksikäyttäen.

Vähän monimutkainen selitys, mutta näin varmistaisim parhaiten ansiotuloista riippumatonta tulovirtaa myöa tulevaisuudessa. Kenties 5 sijoitusasuntoa (velatonta) ja puolen miljoonan osinkosalkku mahdollistaisi aiia leppoisan downshiftaamisen. Sijoitusasuntojen vuokrahan lyhentelee lainat pois.

M30

Hienoa! Ihanan jäsennelty ja mietitty vastaus! Eihän siinä sijoittamisessa ole mitään ongelmaa, jos niitä sitten myös seuraa ja sen voisin toki kohtuullisen lyhyellä aikavälillä vielä tehdä. Eli siis vaikka vuoden eteenpäin, tai itse asiassa jos sijoittaisin kultakaivokiin ja uraaniin ne ovat sen verran mielenkiintoisia ja erikoisia, että sijoituksia tulisi varmasti seurattua koko niiden omistuksen ajan.

Jossain vaiheessa vain pitäisi kotiuttaa nousut (Siis pl uraani ja kaivokset, ne olisivat sellainen pitkän aikavälin suunnitelma) ja miettiä mitä sitten. Lähinnä ongelmana on ajallisen hajautuksen saaminen, kun sijoitettavaa on kerralla paljon.

Mutta ehkä just niin, että saa kassavirtaa ja jatkaa sijoittamista sillä!

Ap

Jalometalleihin ja raaka-aineisiin sijoittaminen on yleensä aika kokeneiden sijoittajien hommaa. Ala on hyvin syklinen ja muutoksia on vaikea ennustaa. Raaka-aineisiin kannattaa sijoittaa ETFien kautta, koska niillä saa suuremman hajautuksen pienelläkin rahalla.

Osakesijoittaminen on järkevintä aloittaa sellaisista yrityksistä, joiden toiminnan ymmärtää ja haluaa siihen osallistua. Osakkeita ostaessahan sinä ostat itsellesi palan sitä yritystä. Esmerkiksi Suomessa voit ajatella asian näin:

- Ruokaa pitää kaupasta saada, siispä ostan Keskon (Suomen suurin kauppakonserni) osakkeita. Kesko maksaa myös hyvää ja vakaata osinkoa omistajilleen.

- Ruuista tulee jätettä, kuka hoitaa jätehuollon? Lassila ja Tikanoja näkyy olevan pörssissä, ostanpa siitä liiketoiminnasta palasen. L&T on myös hyvä osinkoyhtiö.

- Kaikilla on kännykät, padit, tietokoneet ja telkkarit sekä niihin mobiililiittymät ja suoratoistopalvelut. Kuinka pääsisin siihen mukaan? Nyt voitkin valita Telian tai Elisan osakkeita. Molrmmat ovat hyviä osinkoyhtiöitä.

Jne jne jne. Äkkiä tällä metodilla sinulla on jo kymmenen hyvää firmaa salkussa. Ymmärrät firman liiketoiminnan ja se vaikuttaa myös tulevaisuudessa kannattavalta. Ainahan ihmiset syö, jätteet täytyy hoitaa ja puhelimet toimia.

Helpoin on tietysti aloittaa indeksirahastoilla eli ostat rahastoa, joka omistaa vertailuindeksinsä nukaisessa suhteessa useita eri pörssiyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi OMXH25-indeksirahasto sijoittaiso 25 suurimpaan Helsingin pörssin osakkeeseen siinä suhteessa, kuin niiden markkina-arvo pörssissä on. Indeksirahastot oovat passiivisia eli niissä ei käydä aktiivisesti kauppaa, jolloin hallinnointikulut ovat pienet (tämä on ehdottoman tärkeä ominaisuus pitkällä aikavälillä!!!). Älä koskaan osta pankkien omia rahastoja, niissä on hirveät vuosikulut, luokkaa 2-4%. Indeksirahastoissa (esim Seligson, Nordnet superrahastot) hallinnointikulut jää reilusti alle yhden prosentin. Voitot ei siis sula maksuihin rahastoyhtiölle.

Kannattaa tutustua sijoittamiseen ihan vaikka googlaamalla Sijoittaminen alkeet tms. Pörssisäätiö taitaa pitää sivuillaan myös sijoittajan ABC:tä.

Rahastoissa pääset pienilläkin säästöillä (vaikka 50 euroa kuukaudessa) kiinni sijoittamiseen. Suoria osakesijoituksia kannattaa tehdä isommilla summilla, esim 1000 euroa kerralla, koska kaupankäyntikulut on yleensä aika isot per osto (1-2% per kauppasumma tai vähintään 9-27€).

Toivottavasti tämä vähän kannustaa perehtymään aiheeseen. Unohda ne raaka-aineet nyt ainakin aluksi. :)

M30

Ongelma on siinä, että en näe maailmantalouden pysyvän terveenä, eli toimivan tähän asti käytetyillä säännöillä enää kauaakaan. Ja siis sitä ennen pelkään hirveää heiluntaa, mitä siitä syntyy (ei yritysten epävakaudesta siis vaan rahatalouden). Kultakaivostoiminaan tarvitsisin vielä neuvoja niiltä, jotka sitä ymmärtävät. Mutta eräs ihan menestynyt suomalainen sijoittaja (ei välttämättä osakesijoittaja) antoi siitä neuvoa, ja perustelu alan ostolle oli se, että se on alana nyt syklinsä alaosassa. Eli on ainoastaan ajan kysymys, että ala nousee. Toki se on kysymys, että kuka siellä nousee ja kuka ei. Sama ajatus uraanista.

Minua pelottavat kaikki sellaiset sijoitukset, joiden normaali ja tunnettu toiminta on nykyisestä rahajärjestelmästä eniten riippuvaista. Eli velkavetoiseen rahajärjestelmään.

Ap

Siis tarkoitan johdannaisia ja etf:iä. Tosin etf on itselleni edelleen mysteeri, mutta kullan kohdalla siihenkään ei kannata kuulemma sijoittaa. Saati kultajohdannaisiin. Niiden arvossa on 5-kertainen määrä raha siihen verrattuna, paljonko niiden takana on itse kultaa. Siinä on iso romahdusvaara.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

300 miljoonaa (300 000 tuhatta) olisi aika hurja summa kyllä. Maksaisin sillä tietty lainat pois ja loput sijottaisin hajautetusti hyvää osinkoa maksaviin arvopapereihin ja ostaisin parisenkymmentä sijoitusasuntoa.

Varmaan tässä kuitenkin haettiin 300 000 euroa? Maksaisin 70 k ja 50 k lainat pois (jää 180 000), sijoittaisin 120 k osinkopapereihin, kun hinnat vielä tippuu (saa helposti 6-8 000 euroa vuosittain osinkoa) ja 60 tonnia laittaisin sijoitusasuntoon Pk-seudulla, johon ottaisin 50-70% velkavipua

Säästyneet kuukausilyhennykset (780 euroa) jakaisin niin, että 500 euroa menee osinko-osakkeita varten arvo-osuustilille kuukausittain (ostot 1000 eurolla kahden kuukauden välein) ja 280 euroa menee puskuritilille kerryttämään hätävaraa. Kun sinne kertyy vaikkapa 15 tonnia, laittaisin kymppitonnin seuraavaa sijoitusasuntoa varten pesämunaksi. Kun pesämunaa on 50-60 k€ ostaisin toisen sijoitusasunnon jälleen velkavipua hyväksikäyttäen.

Vähän monimutkainen selitys, mutta näin varmistaisim parhaiten ansiotuloista riippumatonta tulovirtaa myöa tulevaisuudessa. Kenties 5 sijoitusasuntoa (velatonta) ja puolen miljoonan osinkosalkku mahdollistaisi aiia leppoisan downshiftaamisen. Sijoitusasuntojen vuokrahan lyhentelee lainat pois.

M30

Hienoa! Ihanan jäsennelty ja mietitty vastaus! Eihän siinä sijoittamisessa ole mitään ongelmaa, jos niitä sitten myös seuraa ja sen voisin toki kohtuullisen lyhyellä aikavälillä vielä tehdä. Eli siis vaikka vuoden eteenpäin, tai itse asiassa jos sijoittaisin kultakaivokiin ja uraaniin ne ovat sen verran mielenkiintoisia ja erikoisia, että sijoituksia tulisi varmasti seurattua koko niiden omistuksen ajan.

Jossain vaiheessa vain pitäisi kotiuttaa nousut (Siis pl uraani ja kaivokset, ne olisivat sellainen pitkän aikavälin suunnitelma) ja miettiä mitä sitten. Lähinnä ongelmana on ajallisen hajautuksen saaminen, kun sijoitettavaa on kerralla paljon.

Mutta ehkä just niin, että saa kassavirtaa ja jatkaa sijoittamista sillä!

Ap

Jalometalleihin ja raaka-aineisiin sijoittaminen on yleensä aika kokeneiden sijoittajien hommaa. Ala on hyvin syklinen ja muutoksia on vaikea ennustaa. Raaka-aineisiin kannattaa sijoittaa ETFien kautta, koska niillä saa suuremman hajautuksen pienelläkin rahalla.

Osakesijoittaminen on järkevintä aloittaa sellaisista yrityksistä, joiden toiminnan ymmärtää ja haluaa siihen osallistua. Osakkeita ostaessahan sinä ostat itsellesi palan sitä yritystä. Esmerkiksi Suomessa voit ajatella asian näin:

- Ruokaa pitää kaupasta saada, siispä ostan Keskon (Suomen suurin kauppakonserni) osakkeita. Kesko maksaa myös hyvää ja vakaata osinkoa omistajilleen.

- Ruuista tulee jätettä, kuka hoitaa jätehuollon? Lassila ja Tikanoja näkyy olevan pörssissä, ostanpa siitä liiketoiminnasta palasen. L&T on myös hyvä osinkoyhtiö.

- Kaikilla on kännykät, padit, tietokoneet ja telkkarit sekä niihin mobiililiittymät ja suoratoistopalvelut. Kuinka pääsisin siihen mukaan? Nyt voitkin valita Telian tai Elisan osakkeita. Molrmmat ovat hyviä osinkoyhtiöitä.

Jne jne jne. Äkkiä tällä metodilla sinulla on jo kymmenen hyvää firmaa salkussa. Ymmärrät firman liiketoiminnan ja se vaikuttaa myös tulevaisuudessa kannattavalta. Ainahan ihmiset syö, jätteet täytyy hoitaa ja puhelimet toimia.

Helpoin on tietysti aloittaa indeksirahastoilla eli ostat rahastoa, joka omistaa vertailuindeksinsä nukaisessa suhteessa useita eri pörssiyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi OMXH25-indeksirahasto sijoittaiso 25 suurimpaan Helsingin pörssin osakkeeseen siinä suhteessa, kuin niiden markkina-arvo pörssissä on. Indeksirahastot oovat passiivisia eli niissä ei käydä aktiivisesti kauppaa, jolloin hallinnointikulut ovat pienet (tämä on ehdottoman tärkeä ominaisuus pitkällä aikavälillä!!!). Älä koskaan osta pankkien omia rahastoja, niissä on hirveät vuosikulut, luokkaa 2-4%. Indeksirahastoissa (esim Seligson, Nordnet superrahastot) hallinnointikulut jää reilusti alle yhden prosentin. Voitot ei siis sula maksuihin rahastoyhtiölle.

Kannattaa tutustua sijoittamiseen ihan vaikka googlaamalla Sijoittaminen alkeet tms. Pörssisäätiö taitaa pitää sivuillaan myös sijoittajan ABC:tä.

Rahastoissa pääset pienilläkin säästöillä (vaikka 50 euroa kuukaudessa) kiinni sijoittamiseen. Suoria osakesijoituksia kannattaa tehdä isommilla summilla, esim 1000 euroa kerralla, koska kaupankäyntikulut on yleensä aika isot per osto (1-2% per kauppasumma tai vähintään 9-27€).

Toivottavasti tämä vähän kannustaa perehtymään aiheeseen. Unohda ne raaka-aineet nyt ainakin aluksi. :)

M30

Ongelma on siinä, että en näe maailmantalouden pysyvän terveenä, eli toimivan tähän asti käytetyillä säännöillä enää kauaakaan. Ja siis sitä ennen pelkään hirveää heiluntaa, mitä siitä syntyy (ei yritysten epävakaudesta siis vaan rahatalouden). Kultakaivostoiminaan tarvitsisin vielä neuvoja niiltä, jotka sitä ymmärtävät. Mutta eräs ihan menestynyt suomalainen sijoittaja (ei välttämättä osakesijoittaja) antoi siitä neuvoa, ja perustelu alan ostolle oli se, että se on alana nyt syklinsä alaosassa. Eli on ainoastaan ajan kysymys, että ala nousee. Toki se on kysymys, että kuka siellä nousee ja kuka ei. Sama ajatus uraanista.

Minua pelottavat kaikki sellaiset sijoitukset, joiden normaali ja tunnettu toiminta on nykyisestä rahajärjestelmästä eniten riippuvaista. Eli velkavetoiseen rahajärjestelmään.

Ap

Siis tarkoitan johdannaisia ja etf:iä. Tosin etf on itselleni edelleen mysteeri, mutta kullan kohdalla siihenkään ei kannata kuulemma sijoittaa. Saati kultajohdannaisiin. Niiden arvossa on 5-kertainen määrä raha siihen verrattuna, paljonko niiden takana on itse kultaa. Siinä on iso romahdusvaara.

Ap

Ja siis nimenomaan velkavetoisesta rahajärjestelmästä johtuva romahdusvaara. Eli keinotekoinen, kupla. Kaivosteollisuus taas on jo nyt alhaalla, koska kullan kysyntä tai varsinkin sen arvo on tästä jonkin aikaa taaksepäin ollut matalaa, mutta kulta tapaa nousta maailmantalouden kriiseissä. Siksi en näkisi kaivosalaakaan niin epäterveenä, kuin sijoitustuotteita. Mutta en vain tosiaan ymmärrä etf:ien suhdetta velkavetoiseen rahajärjestelmäämme. Jos se romahtaa, niin mikä alkaa mutentua ekana? Valuuttojen arvoko? Pörssikurssit? Olen aika varma, että länsimaisen kansantalouden edessä on ihan rakenteellinen hajoaminen. Se ei välttämättä ole niin iso uhka, jos on osannut suojautua ja miettiä taloutensa sen mukaisesti. Ettei rahat ole niissä rahatalouden muodostamissa kuplissa. Siksi en osaa luottaa edes ruokakauppaan 🙂

Ap

Siis minun on vaikeaa luottaa mihinkään, minkä epäilen nyt olevan oman kiertonsa huipulla. Vaikka se olisi ruokakaupan ala. Koska jokaisen alan meno on syklistä. Syklien pituudet vaihtelevat eri asioissa tietenkin paljon.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin vain, miten lähellä on tilanne, että ihmisen kannattaisi olla täysin velaton...

Ap

Velattomuus on vanhanaikainen ajattelutapa.

Mmm... siis tietenkin se on silloin fiksua, kun omaisuuslajien absoluuttinen arvo koko ajan nousee ja niitä kannattaa hankkia sijoittaakseen isojen voittojen toivossa. Näetkö tilanteen olevan sellainen tällä hetkellä? Ja siis tästä eteenpäin?

Ap

Pankki tulee kyllä saamaan omansa pois. Siksi sille on sopinut ihan hyvin, että olen vuosia maksanut pelkkiä korkoja ja näin on sovittu jo useaksi vuodeksi eteen päinkin.

Niin....? Millä lailla tämä on sinusta nykyaikaa? Siis mihin tarvitset tuollaista järjestelyä? Et purkaisi sitä, jos vaikka voisit, ymmärsinkö oikein? Miksi et? Oletko ostanut rahoilla sijoitusasunnon?

Ap

Pitämään pankki varpaisillaan. Jos pankki alkaisi vaatimaan esim lyhentämään lainaa ja minä vaihtaisin siinä kohtaa pankkia. Mitä luulet, että pankki siitä tykkäisi, että minä veisin rahani toisaalle?

Okei, tietenkin tuo on yksi hyvä pointti ☺️ Minäkin olen ollut pankille selkeästi todella tärkeä asiakas, koska mulla on siis myös yksi lyhennyksetön laina siellä ja vielä 2,8% marginaalilla! Ja sitten olen kyllä pitänyt asuntolainassakin useampia lyhennysvapaita vuosia taannoin.

Mutta en silti saa siitä sitä, että lainan pitäminen olisi jotenkin ihan jees juttu.

Ap

Jos rahajärjestelmä murenee ja kaatuu, niin rahan kannattaa olla kyllä tosiaan asioissa, joilla on kasvupotentiaalia, mutta ovat sillä hetkellä oman syklinsä matalavaiheessa, eli ns. halpoja. Vaikka rahan arvo kävisikin nollassa, niin koska omistaisi halpoja tuotteita, nollaan olisi lyhyempi matka.

Toinen asia, mitä siinä mutroksessa kannattanee omistaa on kulta. Koska se taas pitää arvonsa, on aina lähtökohtaiesti arvokasta ja tapaa kriisien aikoihin nousta. Mutta tietenkin pieni ihminen miettii, että miten kaikki ajoittuu? Kulta ja matala-arvoiset sijoitukset eivät odotellesa tuota mitään, joten kun haluaa kassavirtaa, niin siinä vasta kysymys.

Siis lähinnä mietin sitä, että myisinkö itselleni siunaantuvia asuntoja tyyliin kaikki pois, (tuossa alun esimerkissä olisi vain noin puolet koko omaisuudesta siis, eli ei asuntoja, jotka ajattelisin pitää) vaikka niistä saisi varminta kassavirtaa toistaiseksi.

Ap

Sitähän ei ole koskaan aikaisemmin koettu, että velkavetoinen rahajärjestelmä kaatuu, niin mietin, että miten kauan siihen voi mennä? Ja mitkä ovat vaikutukset jo kauan ennen sitä, saati lähempänä? Siis sen, mikä sen kaatumiseen ajaa, tiedän ainakin yhden seikan ja se on määrällinen elvytys. Eli käytännössä rahan painaminen.

Koska moni ei varmaankaan tiennyt (koska sitä ei opeteta missään, ei kouluissa eikä edes sijoitusoppaissa), että minkälainen on se rahajärjestelmä, jolla me sijoittajat pelaamme. Kaikkiraha, jota maailmassa on, on velkaa. Koska se lasketaan aina liikkeelle velkana, aina. Rahaa ei ole sidottu mihinkään fyysiseen, esim. kultakantaan, vaan kaikki kelluu sopimusten varassa.

Se on toiminut buenosti suurten ikäluokkien kukoistaman ajan ja perinnöksi he jättävät meille tässäkin asiassa kaaoksen ja tiensä päässä olevan järjstelmän. Mutta ”hyvä” uutinen on, että jos ymmärtää, mitä on tulossa ja varautuu siihen oikein, niin rahajärjestelmien murroskohdat ovat tarjonneet heille oivan mahdollisuuden tehdä omaisuuksia.

Ap

100000 velkoihin, 50 tonttua on jo mukavampi summa käsitellä stressittömästi mitä 150. 50 laittasin säästöpossutilille realisoitavaksi käyttörahaksi ja pahan päivän varalle. Leiki sillä lopulla rahalla miten huvittaa.