Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodissa ja eskarissa hirveän aggressiivisia lapsia :(
06.03.2020 |
Oma lapseni on joutunut pitkin vuotta eri tyyppien pahoinpitelemäksi, milloin on hakattu risulla naamaan, potkaistu rintaan, tönäisty päin pylvästä jne. Tänäänkin oli tämmöinen välikohtaus että ohi menevä tönäisi matkallaan ihan tarkoituksella, joten lapseni löi päänsä ja nyt odotellaan tuleeko aivotärähdyksen oireita. :(
Onko kaikkialla nykyään tämmöistä? En muista omasta lapsuudestani vastaavaa meininkiä.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tytön pk-ryhmässä on yksi poika, joka on oikeasti vaaraksi muille lapsille. Käy arvaamatta kimppuun, uhri voi olla kuka tahansa samanikäisistä vauvoihin. Yhdessä vaiheessa tyttöni oli tämän idiootin kohteena paljonkin, ja menin keskustelemaan pojan käytöksestä päiväkotiin. Pk-aikuinen totesi että "tällä pojalla on OIKEUS olla ryhmässä ilman että häntä leimataan". No sepä kiva juu, minunkin lapsellani on oikeus olla päiväkodissa ilman alituista väkivallan uhkaa!
En voi uskoa tätä tekstiä...
Miksi et usko? Jos tällä väkivaltapetterillä on diagnoosi, niin hänellä todellakin on "oikeus" olla ryhmän täysivaltaisena jäsenenä. Ja koska häntä ei saa rajoittaa ja rangaista muuta kuin lässytyksellä, niin hänelle ei voida mitään. Itse opetan yläkoulussa ja tänne nuo sitten päätyvät täysin oppineina häiriköinä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän tytön pk-ryhmässä on yksi poika, joka on oikeasti vaaraksi muille lapsille. Käy arvaamatta kimppuun, uhri voi olla kuka tahansa samanikäisistä vauvoihin. Yhdessä vaiheessa tyttöni oli tämän idiootin kohteena paljonkin, ja menin keskustelemaan pojan käytöksestä päiväkotiin. Pk-aikuinen totesi että "tällä pojalla on OIKEUS olla ryhmässä ilman että häntä leimataan". No sepä kiva juu, minunkin lapsellani on oikeus olla päiväkodissa ilman alituista väkivallan uhkaa!
Tällä pojalla on kohta oikeus käydä koulua, vieläpä yleisopetuksessa.
Muilla lapsilla on oikeus olla hakattavana. Ei se väkivalta sinne päiväkotiin jää.
Joo piti aikoinaan tapella koko ajan päiväkodissa vaikka en olisi halunnut. Minulla oli suojelijakin (siis toinen lapsi) mutta kun tämä ei ollut paikalla niin piti tapella. Jatkuva pelko ja tappeleminen tämän yhden pojan kanssa ja sitten hoitajat torui että taasko sitä pitää tapella.
Kukaan aikuinen ei auttanut, vain tämä yksi lapsi.
Jatkoin tappelua ala-asteella jonkun vuoden, oli sen verran hyvät pohjat alla. Elämän kovinta aikaa se lastentarha oli, siitä ei pääse mihinkään.
Jonkinlainen trauma jäi, ahdistus vaivaa ajoittain. Jos nyt pitäisi tapella aikuisena löytäisin sen saman tunteen taas.
Päikyn tätinä olen myös huomannut saman ilmiön useissa päiväkodeissa ja harmittaa kovasti, että itselläkään ei ole keinoja puuttua ja toimia niin kuin pitäisi ja miten oma moraali määärittelisi, vaan täytyy mennä nykyaikaisen vasun mukaan. Kädet ovat sidotut ja se tekee työn todella epämotivoivaksi. Lapsille pitää vaan lässyttää tunteista jne. Todella harmi päästää nämä häiriköt tuonne koulumaailmaan, jossa opettajilla vielä isommat ryhmät ja vähemmän kykyä keskittyä häirikkötapauksiin.
On ihan tuttua saada nyrkistä mahaan ja tappouhkauksia jo päiväkoti-ikäisiltä lapsilta. Silti lapsi on kuningas eikä saa tuntea häpeää tai kokea mitään rangaistusta. Aaargh.
Nykyinen vapaa kasvatus ja lasten hyysaaminen tulee vielä kostautumaan ja pahasti... Olemme kasvattamassa uutta sukupolvea narsisteja, joilla ei ole velvollisuuksia, ainoastaan oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Pitkänlinjan opettajat ovat kertoneet , että viimeisten vuosien aikana lapsille (ala-asteella) on ilmaantunut tosi paljon häiriökäyttäytymistä, mielenterveysongelmia, Opettajilta loppuvat keinot, ei heillä ole psykologin tai terapeutin koulutusta. Vanhemmuus tuntuu olevan ihan hukassa.
No ei siihen tarvita psykologin koulutusta että lapsi nostetaan kurkusta seinälle ja huudetaan hiljaiseksi. Jos meno jatkuu niin viedään toiseen huoneeseen ja hakataan vitsalla perse verille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päikyn tätinä olen myös huomannut saman ilmiön useissa päiväkodeissa ja harmittaa kovasti, että itselläkään ei ole keinoja puuttua ja toimia niin kuin pitäisi ja miten oma moraali määärittelisi, vaan täytyy mennä nykyaikaisen vasun mukaan. Kädet ovat sidotut ja se tekee työn todella epämotivoivaksi. Lapsille pitää vaan lässyttää tunteista jne. Todella harmi päästää nämä häiriköt tuonne koulumaailmaan, jossa opettajilla vielä isommat ryhmät ja vähemmän kykyä keskittyä häirikkötapauksiin.
On ihan tuttua saada nyrkistä mahaan ja tappouhkauksia jo päiväkoti-ikäisiltä lapsilta. Silti lapsi on kuningas eikä saa tuntea häpeää tai kokea mitään rangaistusta. Aaargh.
Nykyinen vapaa kasvatus ja lasten hyysaaminen tulee vielä kostautumaan ja pahasti... Olemme kasvattamassa uutta sukupolvea narsisteja, joilla ei ole velvollisuuksia, ainoastaan oikeuksia.
Eipä vanhemmilla ole yhtään sen enempää keinoja. Vain se tunteiden sanottaminen. Jäähykin on nykyään traumatisoivaa.
Voin kertoa, että ilmiö on havaittavissa jo yläkoulunkin puolella. 5%ihmisistä ol sopeutumattomia, narsistisia, pahansuopia ja väkivaltaisia m*lkkuja. Ennen heidän suljettiin kasvatuslaitoksiin, tarkkiksille ja ylipäänsä eristettiin pois pilaamasta suuren enemmistön arkea.
Nyt heillä on OIKEUS olla osa ryhmää, heille ei mahda kukaan mitään. Jos puhut tästä ääneen, niin olet ihmisoikeuksia rikkova n*tsi.
Pyörtyisitte, jos tietäisitte miten iso osa koulujen resursseista käytetään näiden häiriintyneiden lasten paapomisen. Ja tuleeko tulosta? Ei, sillä perseily sen kun pahenee, sillä mitä enemmän sikailet sitä enemmän saat huomioita ja erityisoikeuksia.
t. Väsynyt ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähiöissä meno rikkaampaa, kiitos rikastuttajat!
Meidän päiväkodissa hankalimmat ja väkivaltaisimmat ovat ihan suomalaisia. Ja ihan hyvällä asuinalueella.
Olen itse vaka-ope, ja täytyy todeta, että ”kyllä maalla on mukavaa”. Olen työskennellyt suuren kaupungin lähiössä, ja nyt täällä kehyskunnassa. Täytyy sanoa, että eroa on kuin yöllä ja päivällä. Elämänrytmi on jo itsessään jotenkin verkkaisempaa, ja se selvästi vaikuttaa lapsiin.
Lisäksi yksikkö pieni, vanhemmat tuntevat aika hyvin toisiaan ja häiriöiden vähyydestä johtuen myös resursseja puuttua on enemmän. Täällä ei ole ongelmia ymmärtää vanhempien ja lasten äidinkieltä. Toki joukosta löytyy niitä vaativampia lapsia ja perhetilanteita, mutta eri mittakaavassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveän monella päiväkodinjohtajalla tuntuu olevan tuo "kaikkien kuuluu saada olla samassa ryhmässä"-filosofia. Vaikka lapsia lähetetään viikottain sairaalaan, niin sitä pitää sääliä ja ymmärtää, jonka päässä heittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkänlinjan opettajat ovat kertoneet , että viimeisten vuosien aikana lapsille (ala-asteella) on ilmaantunut tosi paljon häiriökäyttäytymistä, mielenterveysongelmia, Opettajilta loppuvat keinot, ei heillä ole psykologin tai terapeutin koulutusta. Vanhemmuus tuntuu olevan ihan hukassa.
No ei siihen tarvita psykologin koulutusta että lapsi nostetaan kurkusta seinälle ja huudetaan hiljaiseksi. Jos meno jatkuu niin viedään toiseen huoneeseen ja hakataan vitsalla perse verille.
No mutta tähän päästäksen pitäisi palata jotain 100 vuotta taakse päin. Nykyään jos ope noin tekee, niin edessä on työn menetys, isot sakot, ehkä vankeustuomiokin riippuen mitä tekee, ja ainakin rikosrekisteri, joka estää opettajan työn loppuelämäksi. Niin että et voi ainakaan opettajia syyllistää "kurin pidon puutteesta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveän monella päiväkodinjohtajalla tuntuu olevan tuo "kaikkien kuuluu saada olla samassa ryhmässä"-filosofia. Vaikka lapsia lähetetään viikottain sairaalaan, niin sitä pitää sääliä ja ymmärtää, jonka päässä heittää.
Ei se ole heidän oma filosofiansa, vaan heidät on lainsäädännöllä määrätty näin sanomaan ja toimimaan.
Ongelmia on eniten siksi kuin erityislapset on integroitu näihin ryhmiin mukaan, missä on niitä lapsia, joilla mitään erityistä tuen tarvetta ei ole. Tästä yleensä kärsii kaikki, erityislapsi ei saa riittävästi tukea ja muut lapset joutuvat kärsimään kun yhden lapsen perään ei voida katsoa riittävän hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevia ganstereita. Asiaan pitäisi puuttua jo varhain.
Näitähän oli jo 90-luvulla ja lama vain lisäsi löylyä.
Itse olin samalainen. Minun taltuttamiseen tarvittiin neljä hoitajaa että saivat rauhalliseksi. Lastensuojelu tai muu ei auttanut. Mummo kuunteli heviä ja poltteli pilveä parvekkeella. Tuli sitten nauramaan sosiaaliviranomaisille ja haistatteli avoimesti näille. Muistan hyvin kun olin jo kolmannella silloin.
Äiti ja isä oli lähtenyt baariin.
Muutenkin äiti tai isä aina haki humalassa minut päivähoidosta.
Mummo piti minusta aina huolen. Hän oli aina kotona läsnä.
Myöhemmin tuli kuudennella mopovarkaudet ja nuorten sekä heidän vanhempien kiristäminen.
Kävimme myös jengin kanssa rikkaiden alueilla perimässä veroa muiden lasten iseiltä.
Isit osteli laittomuuksia meiltä ja päätettiin että ei se siihen yhteen maksuun jää. Otettiin vähän veroa aina ja kun joku iseistä alkoi räyhää niin pistettiin maahan rauhoittumaan.
Siinä aika monella miehellä loppui keinot lyhyeen. Isot miehet lankesivat polvilleen autotallin edessä itkuun.
Myöhemmin jätin alamaailman ollessani 13 vanha ja riparilla tulin uskoon.
Nykyään jatkan Jeesuksen työtä. Se mitä tiedän vanhasta porukasta, niin ei ole yhtäkään elossa. Vain minä olen ja Jeesuksen armosta.
Todennäköisesti meno on nykyään paljon hurjempaa ja vanhemmat on täysin kädettömmiä näiden suhteen. Kukapa edes fyysisesti kykenee pistämään hanttiin 50kg jannuille? Kun ei hoitajat saa edes 20kg lasta kiinni raivokohtauksen tullessa.
Tätä se on kun Jeesus on unohdettu. Eletään kylmien arvojen aikakautta.
Muutos on mahdollista. kirjoitti:
Tulevia ganstereita. Asiaan pitäisi puuttua jo varhain.
Näitähän oli jo 90-luvulla ja lama vain lisäsi löylyä.
Itse olin samalainen. Minun taltuttamiseen tarvittiin neljä hoitajaa että saivat rauhalliseksi. Lastensuojelu tai muu ei auttanut. Mummo kuunteli heviä ja poltteli pilveä parvekkeella. Tuli sitten nauramaan sosiaaliviranomaisille ja haistatteli avoimesti näille. Muistan hyvin kun olin jo kolmannella silloin.
Äiti ja isä oli lähtenyt baariin.
Muutenkin äiti tai isä aina haki humalassa minut päivähoidosta.
Mummo piti minusta aina huolen. Hän oli aina kotona läsnä.
Myöhemmin tuli kuudennella mopovarkaudet ja nuorten sekä heidän vanhempien kiristäminen.
Kävimme myös jengin kanssa rikkaiden alueilla perimässä veroa muiden lasten iseiltä.
Isit osteli laittomuuksia meiltä ja päätettiin että ei se siihen yhteen maksuun jää. Otettiin vähän veroa aina ja kun joku iseistä alkoi räyhää niin pistettiin maahan rauhoittumaan.
Siinä aika monella miehellä loppui keinot lyhyeen. Isot miehet lankesivat polvilleen autotallin edessä itkuun.
Myöhemmin jätin alamaailman ollessani 13 vanha ja riparilla tulin uskoon.
Nykyään jatkan Jeesuksen työtä. Se mitä tiedän vanhasta porukasta, niin ei ole yhtäkään elossa. Vain minä olen ja Jeesuksen armosta.
Todennäköisesti meno on nykyään paljon hurjempaa ja vanhemmat on täysin kädettömmiä näiden suhteen. Kukapa edes fyysisesti kykenee pistämään hanttiin 50kg jannuille? Kun ei hoitajat saa edes 20kg lasta kiinni raivokohtauksen tullessa.
Tätä se on kun Jeesus on unohdettu. Eletään kylmien arvojen aikakautta.
Ruotsissahan on tätä ollut jo pitkään.
Jeesus on unhoitettu. Tästä seuraa rikollisuus, päihteet ja vanhempia ei enää kunnioiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella hyvä päiväkoti muuten, mutta joukossa on yksi poika, joka väkivaltaisuudellaan pilaa tunnelman. Pojan perhe ei ole tasapainoinen ja ns. normaali, joten ei ihme että hänellä on häiriökäyttäytymistä.
Miten tiedät perheestä noin paljon? Minä en tunne edes lapsen päiväkotikaverien perheitä saati ei-kaverien.
En ole se jolle vastaat, mutta ainakin oman lapseni päiväkodissa suurin osa lasten vanhemmista tietää/tuntee toistensa. Tiedän että joissakin päiväkodeissa vanhemmilla on omat face/whatsapp ryhmät ja yhteydenpito saattaa olla tiivistäkin.
Muutos on mahdollista. kirjoitti:
Tulevia ganstereita. Asiaan pitäisi puuttua jo varhain.
Näitähän oli jo 90-luvulla ja lama vain lisäsi löylyä.
Itse olin samalainen. Minun taltuttamiseen tarvittiin neljä hoitajaa että saivat rauhalliseksi. Lastensuojelu tai muu ei auttanut. Mummo kuunteli heviä ja poltteli pilveä parvekkeella. Tuli sitten nauramaan sosiaaliviranomaisille ja haistatteli avoimesti näille. Muistan hyvin kun olin jo kolmannella silloin.
Äiti ja isä oli lähtenyt baariin.
Muutenkin äiti tai isä aina haki humalassa minut päivähoidosta.
Mummo piti minusta aina huolen. Hän oli aina kotona läsnä.
Myöhemmin tuli kuudennella mopovarkaudet ja nuorten sekä heidän vanhempien kiristäminen.
Kävimme myös jengin kanssa rikkaiden alueilla perimässä veroa muiden lasten iseiltä.
Isit osteli laittomuuksia meiltä ja päätettiin että ei se siihen yhteen maksuun jää. Otettiin vähän veroa aina ja kun joku iseistä alkoi räyhää niin pistettiin maahan rauhoittumaan.
Siinä aika monella miehellä loppui keinot lyhyeen. Isot miehet lankesivat polvilleen autotallin edessä itkuun.
Myöhemmin jätin alamaailman ollessani 13 vanha ja riparilla tulin uskoon.
Nykyään jatkan Jeesuksen työtä. Se mitä tiedän vanhasta porukasta, niin ei ole yhtäkään elossa. Vain minä olen ja Jeesuksen armosta.
Todennäköisesti meno on nykyään paljon hurjempaa ja vanhemmat on täysin kädettömmiä näiden suhteen. Kukapa edes fyysisesti kykenee pistämään hanttiin 50kg jannuille? Kun ei hoitajat saa edes 20kg lasta kiinni raivokohtauksen tullessa.
Tätä se on kun Jeesus on unohdettu. Eletään kylmien arvojen aikakautta.
No älkää nyt mitään Jeesusta tähän keskusteluun sotkeko. Ei ihmisten hyvyys tai pahuus johdu uskosta tai sen puutteesta. Pysykää asiassa kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Muutos on mahdollista. kirjoitti:
Tulevia ganstereita. Asiaan pitäisi puuttua jo varhain.
Näitähän oli jo 90-luvulla ja lama vain lisäsi löylyä.
Itse olin samalainen. Minun taltuttamiseen tarvittiin neljä hoitajaa että saivat rauhalliseksi. Lastensuojelu tai muu ei auttanut. Mummo kuunteli heviä ja poltteli pilveä parvekkeella. Tuli sitten nauramaan sosiaaliviranomaisille ja haistatteli avoimesti näille. Muistan hyvin kun olin jo kolmannella silloin.
Äiti ja isä oli lähtenyt baariin.
Muutenkin äiti tai isä aina haki humalassa minut päivähoidosta.
Mummo piti minusta aina huolen. Hän oli aina kotona läsnä.
Myöhemmin tuli kuudennella mopovarkaudet ja nuorten sekä heidän vanhempien kiristäminen.
Kävimme myös jengin kanssa rikkaiden alueilla perimässä veroa muiden lasten iseiltä.
Isit osteli laittomuuksia meiltä ja päätettiin että ei se siihen yhteen maksuun jää. Otettiin vähän veroa aina ja kun joku iseistä alkoi räyhää niin pistettiin maahan rauhoittumaan.
Siinä aika monella miehellä loppui keinot lyhyeen. Isot miehet lankesivat polvilleen autotallin edessä itkuun.
Myöhemmin jätin alamaailman ollessani 13 vanha ja riparilla tulin uskoon.
Nykyään jatkan Jeesuksen työtä. Se mitä tiedän vanhasta porukasta, niin ei ole yhtäkään elossa. Vain minä olen ja Jeesuksen armosta.
Todennäköisesti meno on nykyään paljon hurjempaa ja vanhemmat on täysin kädettömmiä näiden suhteen. Kukapa edes fyysisesti kykenee pistämään hanttiin 50kg jannuille? Kun ei hoitajat saa edes 20kg lasta kiinni raivokohtauksen tullessa.
Tätä se on kun Jeesus on unohdettu. Eletään kylmien arvojen aikakautta.
Ruotsissahan on tätä ollut jo pitkään.
Jeesus on unhoitettu. Tästä seuraa rikollisuus, päihteet ja vanhempia ei enää kunnioiteta.
miksikähän just näiden jotka älähtää äänekkäimmin että meidän muksua ei sitten ole lupa mihinkään kirkkovierailuihin tai seurakuntajuttuihin osallistua, niin just niiden muksut on niitä pahimpia kahjoja muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele. Seurasin tänään viiden aikaan kahden lapsiperheen menoa paikallisessa Prismassa. Tai no en seuraamalla seurannut mutta eipä siltä oikein voinut välttyäkään.
Toinen äiti repi ja raahasi haalarin kauluksista n. 4-5v. lastaan kun tämä ei kuulemma liikkunut tarpeeksi nopeasti ja riuhtoi häneltä kovakouraisesti ja suurielkeisesti jogurttipurkin kädestä ja laittoi kärryyn kun lapsi ei laittanut sitä tarpeeksi nopeasti.
Toinen matami taas karjui naama punaisena päiväkoti-ikäiselle lapselleen, en tiedä mitä lapsi oli tehnyt kun hän ei kiukutellut, riehunut tms. Ikävä kyllä kotoa nämä käytösmallit opitaan.
Tämä on yksi tie. Toinen on sitten se, että jos 2-4-vuotias ikätyypillisesti turvautuu fyysisiin keinoihin, äiti syöksyy helmat lepattaen lässyttämään että voi voi kulta mussukka, haamittiko kun et saanu punasta lapioo, niin tuli paha mieli, ei se mitään, ei saa töniä, mutta äiti auttaa kultamurunen! Eli aggressiivisella käytöksellä saa huomiota ja läheisyyttä eikä kukaan viesti että lapselta itseltään odotettaisiin muunlaista käytöstä. Meillä on tuttavapiirissä tällainen ihan uskomaton tapaus, joka esim. lohdutteli lasta ja pyyteli tältä anteeksi kun lapsi (6v) oli vetänyt nyrkillä toista lasta ohi juostessaan, "anteeksi kun äiti ei tajunnut, äitin olisi pitänyt nähdä että oot jo niin väsynyt, ei mitään hätää rakas, nyt äiti auttaa sua nyt". Tämä äiti selvästi pelkää että lapsen itsetunto romuttuu ja lapsi tuntee itsensä ei-rakastetuksi, joten ei mielellään toru, ja jos toruu, niin hukuttaa sen sellaiseen siirappiin ja silityksiin ja sylissä keinutuksiin että pointti menee ohi. Sama meno jatkuu nyt kouluiässä.
Huom: minä kannatan tunteiden sanoittamista, lapsen kuuntelua, lapselle hyväksynnän ja lapsen puolella olemisen viestimistä myös huonoilla hetkillä, mutta samalla pitää tehdä jämäkästi selväksi mitä lapselta odotetaan ja mitä käytöstä ei hyväksytä.
Ryhmäavustajaa tai henk-koht.ohjaajaa vaadittava paikalle tuollaiselle lapselle !
Voi tehdä poliisille pahoinpitelylmoituksen pk aikana, niin pk saa vauhtia.