Voisitteko lopettaa tuon huostaanotolla uhkailun

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti esimerkiksi nuorisopsykan puolella on nähtävissä se, että huostaanottoja jätetään tekemättä vaikka niille olisi selvä tarve.

Kannattaa aina miettiä jokaisen nuoren kohdalla huostaanoton hyödyt ja haitat. Varsinkin jos nuorella kuitenkin on perhe jossa asiat edes joten kuten hallinnassa. Huostaanotto on monelle traumaattinen kokemus, siellä ei ole ns. parhaassa vertaisseurassa jos asuu esim. huumeita käyttävien tai rikoskierteessä olevien muiden nuorten kanssa. Nuori joutuu eroon itselleen tärkeistä ihmisistä, omasta kodista ja kavereista. Joskus kaikki tämä on pakko tehdä jos tilanne on tosi kriittinen, mutta kyllä siihen pitää olla painavat perusteet. Varsinkin tuo huono seura nuorisolaitoksissa on iso ongelma. Toinen kysymys on sitten se kuka kuuluisi terveydenhuollon piiriin ja kuka lastensuojeluun. Lastensuojelussa hoidetaan usein lapsia ja nuoria joiden ongelmat vaatisivat enemmänkin psykiatrista hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä oma kokemukseni: Ex mies teki kiusaamistarkoituksessa ilmoituksen. Sain soiton lasusta, jossa työntekijä kertoi tuntevansa minun kaltaiset naiset ja että jos en ala toimia niin kuin lasteni isä sanoo minulta voidaan mahdollisesti huostaanottaa lapset. En ollut ikinä aiemmin ollut missään tekemisissä koko laitoksen kanssa. Jos tämä ei pelottaisi ihmistä niin ihmettelen. Minä pelästyin ainakin vaikka ole järkevä ja maltillinen ihminen.

Munkin exä yritti tuota. Otin yhteyttä lasusta takaisin ja kukaan ei ollut soittanut. Exän uusi oli soiton takana.

Itselläni ystävä josta myös tehty kiusaamismielessä lastensuojeluilmoitus. Sosiaalityöntekijät olivat perheeseen yhteydessä ja totesivat ettei lastensuojelulle ole tarvetta. Kyseessä oli perhe, missä erityislapsi ja turvaverkkojakin hyvin vähän. Tilanne kuitenkin perheellä ja lapsella hyvä, joten ei ilmoitus mitään sen enempää aiheuttanut.

Ystäväni ei kokenut yhteydenottoa sosiaalityöntekijöiden osalta millään tavoin kamalana, erityislapsen kanssa hän on tottunut asioimaan erilaisten tukitoimitahojen kanssa.

Se mistä tuossa tulee inhottava olo, on sen kiusaajan toiminta ja ilkeys.

Ystävästäsi ei ole tehty ilmoutusta, jos hän oli täysi- ikäinen.

Eikö alottaja voisi vaan vaivautua ja alouttaa lukemalla kirjan, jonka on nirjoittanut asianajaja, varatuomari Leeni Ikonen?

Ehkä tulisi uusia näkökulmia.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti esimerkiksi nuorisopsykan puolella on nähtävissä se, että huostaanottoja jätetään tekemättä vaikka niille olisi selvä tarve.

Voinet kertoa seikkaperäsemmin miten huostaanotto auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä oma kokemukseni: Ex mies teki kiusaamistarkoituksessa ilmoituksen. Sain soiton lasusta, jossa työntekijä kertoi tuntevansa minun kaltaiset naiset ja että jos en ala toimia niin kuin lasteni isä sanoo minulta voidaan mahdollisesti huostaanottaa lapset. En ollut ikinä aiemmin ollut missään tekemisissä koko laitoksen kanssa. Jos tämä ei pelottaisi ihmistä niin ihmettelen. Minä pelästyin ainakin vaikka ole järkevä ja maltillinen ihminen.

Munkin exä yritti tuota. Otin yhteyttä lasusta takaisin ja kukaan ei ollut soittanut. Exän uusi oli soiton takana.

Itselläni ystävä josta myös tehty kiusaamismielessä lastensuojeluilmoitus. Sosiaalityöntekijät olivat perheeseen yhteydessä ja totesivat ettei lastensuojelulle ole tarvetta. Kyseessä oli perhe, missä erityislapsi ja turvaverkkojakin hyvin vähän. Tilanne kuitenkin perheellä ja lapsella hyvä, joten ei ilmoitus mitään sen enempää aiheuttanut.

Ystäväni ei kokenut yhteydenottoa sosiaalityöntekijöiden osalta millään tavoin kamalana, erityislapsen kanssa hän on tottunut asioimaan erilaisten tukitoimitahojen kanssa.

Se mistä tuossa tulee inhottava olo, on sen kiusaajan toiminta ja ilkeys.

Ystävästäsi ei ole tehty ilmoutusta, jos hän oli täysi- ikäinen.

Ilmoitus toki lapsesta, kiusa kohdistettu ystävääni.

SUatana kun vainoovat aina mun viinapullojani. Mitä se kellekkää kukkahatulle kuuluu mitä meillä juodaan. Suomalaiseen perinne kulttuuriin kuuluu alkoholilla rentoutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa näistä asioista totta, osa vähän liioiteltua. Mutta vinkkikolmonen kaikille: hoitakaa vanhemmuus kunnolla, niin lastensuojelua ei kiinnosta teidän elämä lainkaan... 

Suomessa tehdään vuosittain sata tuhatta aiheetonta lasua. Eli sinne pääsee ihan viattomatkin kuulusteluihin koko ajan.

Pelkästä lasusta ei pääse lastensuojelun asiakkaaksi, vaan lasut menevät nykyisin perhesosiaalityön arviointiin... Jos lastensuojeluun siirtyy, niin yleensä huolet ihan todellisia. Ihmiset eivät vaan halua myöntää ongelmiaan. 

Koko arvio on mutua. Perheillä ei oikeusturvaa. Kyllä niitä kyyliä menee runsain joukoin myös ihan syyttömien koteihin ”huolestumaan” lisää.

Sinulla on outo asenne. Suomessa on paljon heitteillä olevia teinejä, kun vanhempia kiinnostavat ihan muut asiat. Näissä piireissä oppivelvollisuuden jatkuminen peruskoulun jälkeen koetaan lähinnä uhaksi.

Peruskoulun jälkeen ei ole oppivelvollisuutta.

Mitä oikein tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä oma kokemukseni: Ex mies teki kiusaamistarkoituksessa ilmoituksen. Sain soiton lasusta, jossa työntekijä kertoi tuntevansa minun kaltaiset naiset ja että jos en ala toimia niin kuin lasteni isä sanoo minulta voidaan mahdollisesti huostaanottaa lapset. En ollut ikinä aiemmin ollut missään tekemisissä koko laitoksen kanssa. Jos tämä ei pelottaisi ihmistä niin ihmettelen. Minä pelästyin ainakin vaikka ole järkevä ja maltillinen ihminen.

Munkin exä yritti tuota. Otin yhteyttä lasusta takaisin ja kukaan ei ollut soittanut. Exän uusi oli soiton takana.

Itselläni ystävä josta myös tehty kiusaamismielessä lastensuojeluilmoitus. Sosiaalityöntekijät olivat perheeseen yhteydessä ja totesivat ettei lastensuojelulle ole tarvetta. Kyseessä oli perhe, missä erityislapsi ja turvaverkkojakin hyvin vähän. Tilanne kuitenkin perheellä ja lapsella hyvä, joten ei ilmoitus mitään sen enempää aiheuttanut.

Ystäväni ei kokenut yhteydenottoa sosiaalityöntekijöiden osalta millään tavoin kamalana, erityislapsen kanssa hän on tottunut asioimaan erilaisten tukitoimitahojen kanssa.

Se mistä tuossa tulee inhottava olo, on sen kiusaajan toiminta ja ilkeys.

Ystävästäsi ei ole tehty ilmoutusta, jos hän oli täysi- ikäinen.

Jaaha. Ja tämä häirikkökin saapui.

Lastenkodissa vasta nuori oppiikin kaikki metkut. Toki käy koulua mutta siihen se jääkin.

Tupakka, alkoholi ja näpistely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa näistä asioista totta, osa vähän liioiteltua. Mutta vinkkikolmonen kaikille: hoitakaa vanhemmuus kunnolla, niin lastensuojelua ei kiinnosta teidän elämä lainkaan... 

Suomessa tehdään vuosittain sata tuhatta aiheetonta lasua. Eli sinne pääsee ihan viattomatkin kuulusteluihin koko ajan.

Pelkästä lasusta ei pääse lastensuojelun asiakkaaksi, vaan lasut menevät nykyisin perhesosiaalityön arviointiin... Jos lastensuojeluun siirtyy, niin yleensä huolet ihan todellisia. Ihmiset eivät vaan halua myöntää ongelmiaan. 

Niin tämä on nyt uusi systeemi missä mekin oltiin ja ei jouduttu lasuun.

Teini kokeili yhden pullon alkoholia keskellä päivää tai 3 pulloa niillä oli ja kaksi juojaa.

Jäivät kiinni.

Pienistä asioista tehdään niitä ongelmia eli olen aivan eri mieltä kuin sinä.

Mä olin aikoinani lastensuojelussa töissä. Yks perhe ei voinut hyvin ja huostaanoton mahdollisuudesta oltiin puhuttu useasti. Olin jäämässä kesälomalle, joten mä aloitin kyllä kirjoittamaan tarvittavia papereita, jotta mun sijainen osaisi tarvittaessa toimia ja viedä niitä eteenpäin. Mitään sinänsä valmistelua en aloittanut, mutta koska huostaanotossa on lakimääräiset aikarajavelvoitteet oli pakko toimia näin.

Olen "uhkaillut" huostaanotolla, mutta tilanne oli se, että mun oli pakko puhua rehellisesti ja todeta, että mun on aloitettava huostaanoton valmistelu, jos tilanne ei muutu. Perheiden on myös tiedettävä missä mennään.

Ikävää, että moni kokee esim perhetyön epäonnistuneeksi, kun aikoinaan mun perheet tykkäs niistä työntekijöistä paljon ja kokivat ainakin kertomansa mukaan saaneensa apua.

Jos meidän Vili haluaa kokeilla miltä viina maistuu niin ei sen pitäisi olla kenenkään ongelma. Kuka meistä ei olisi nuorena ollut kokeilunhaluinen? Ja paljon parempi, että minä hankin sen pullon niin tiedän ettei ole mitään sekoitettu mukaan. Näin toimii vastuulliset vanhemmat.

Tänä päivänä voi tehdä lastensuojeluilmoituksen mistä vaan.

Kunhan on huoli. Sana jota vihaan ja jota joka paikassa käytetään. Neuvolassa kysytään hymyilevään ja ylimairealla äänellä "onko huolta jostain?"

Kouluterveydenhuolto jatkaa samaa linjaa "onko teillä huolta jostain asiasta?"

Siinä kun sanoo, että on huoli, niin siihen tartutaan.

Sanan huoli kun muistaa laittaa lasuunkin, niin kyllä on lastensuojelun suurennuslasin alla.

Aiheettomia, kiusallaantehtyjä lasuja on helppo tehtailla. Ja jääkin perheen todistustaakaksi todentaa olevansa kunnon perhe, joja pystyy huokehtimaan lapsestaan.

Vierailija kirjoitti:

Hitto kasvattakaa niitä lapsianne, niin ei tarvi huostaanottoja murehtia!

Kun siinä raivoit lasvattamisesta, niin kerro kikka kolmoset.

Ei voi komentaa, koska PurjoPutteri voi pahoin. Et pysty rajottaan, koska PurjoPutteri voi pahoin. Ja sitten menee valittaan masennusta rai pahaa oloonsa kuraattorille tai psykologille. Hups vaan perhe huomaa olevansa lastensuojelun asiakas.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aikoinani lastensuojelussa töissä. Yks perhe ei voinut hyvin ja huostaanoton mahdollisuudesta oltiin puhuttu useasti. Olin jäämässä kesälomalle, joten mä aloitin kyllä kirjoittamaan tarvittavia papereita, jotta mun sijainen osaisi tarvittaessa toimia ja viedä niitä eteenpäin. Mitään sinänsä valmistelua en aloittanut, mutta koska huostaanotossa on lakimääräiset aikarajavelvoitteet oli pakko toimia näin.

Olen "uhkaillut" huostaanotolla, mutta tilanne oli se, että mun oli pakko puhua rehellisesti ja todeta, että mun on aloitettava huostaanoton valmistelu, jos tilanne ei muutu. Perheiden on myös tiedettävä missä mennään.

Ikävää, että moni kokee esim perhetyön epäonnistuneeksi, kun aikoinaan mun perheet tykkäs niistä työntekijöistä paljon ja kokivat ainakin kertomansa mukaan saaneensa apua.

Pakkohan siitä kammottavasta perhetyöstä on valhdella että juu oli niin hyödyllistä, nyt on kaikki hyvin! Jotta pääsee siitä paskasta eroon. Muuten siellä alkaa seuraavaks sijoituksilla uhkailu kun ei perhetyö auttanut.

Olipa olkiukko.

Täällä on viime viikkoina ollut paljon kritiikkiä ls toimintaa kohtaan. Tätä hyvin monipuolista kritiikkiä ei todellakaan voi tiivistää noin kuin AP.

Sosiaalitoimi ahdistelee tuhansia perheitä ja huostaanotot ovat vain yksi osa-alue tässä. Tietysti kaikkein järkyttävin. Pitää silti tajuta Aapeenkin, että maitolasistakin saadaan ammennettua ihan tarpeeksi pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa näistä asioista totta, osa vähän liioiteltua. Mutta vinkkikolmonen kaikille: hoitakaa vanhemmuus kunnolla, niin lastensuojelua ei kiinnosta teidän elämä lainkaan... 

Suomessa tehdään vuosittain sata tuhatta aiheetonta lasua. Eli sinne pääsee ihan viattomatkin kuulusteluihin koko ajan.

Mutta lapsia ei kuitenkaan huostaanoteta jos vanhemmat ovat hyviä ja lapsilla hyvä ja turvallinen ympäristö.

Onko se turvallinen ympäristö, että sosiaalityöntekijät poliisin kanssa tulee vittuilemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa näistä asioista totta, osa vähän liioiteltua. Mutta vinkkikolmonen kaikille: hoitakaa vanhemmuus kunnolla, niin lastensuojelua ei kiinnosta teidän elämä lainkaan... 

Suomessa tehdään vuosittain sata tuhatta aiheetonta lasua. Eli sinne pääsee ihan viattomatkin kuulusteluihin koko ajan.

Pelkästä lasusta ei pääse lastensuojelun asiakkaaksi, vaan lasut menevät nykyisin perhesosiaalityön arviointiin... Jos lastensuojeluun siirtyy, niin yleensä huolet ihan todellisia. Ihmiset eivät vaan halua myöntää ongelmiaan. 

Lasusta alkaa arviointi, joka lähes aina rikkoo perheen perusoikeuksia. Sillä lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kiireellinen sijoitus tapahtuu nimenomaan yhden.- oikean tai virheellisen - päätöksen pohjalta. Muuttaisin lakia niin, että sosiaalityöntekijän subjektiuvinen huolen kokemus ei voisi olla peruste vaan asiat tulisi tutkia.

No miten pitkään odottaisit, jos lapsi on kotona päihteitä käyttävien vanhempien kanssa? Tai vanhemmilla mielenterveysongelmia ja lapsi ilman ruokaa, puhtaita vaatteita, peseytymättä ties miten pitkään aikaan? Montako viikkoa pitäisi kerätä aineistoa?? Ja todellako jättäisit pienen lapsen tuollaisten vanhempien vastuulle? Kiireellinen sijoitus tarkoittaa kiireellistä tilannetta. Ei ne kuule työntekijöidenkään lempitilanteita ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kiireellinen sijoitus tapahtuu nimenomaan yhden.- oikean tai virheellisen - päätöksen pohjalta. Muuttaisin lakia niin, että sosiaalityöntekijän subjektiuvinen huolen kokemus ei voisi olla peruste vaan asiat tulisi tutkia.

No miten pitkään odottaisit, jos lapsi on kotona päihteitä käyttävien vanhempien kanssa? Tai vanhemmilla mielenterveysongelmia ja lapsi ilman ruokaa, puhtaita vaatteita, peseytymättä ties miten pitkään aikaan? Montako viikkoa pitäisi kerätä aineistoa?? Ja todellako jättäisit pienen lapsen tuollaisten vanhempien vastuulle? Kiireellinen sijoitus tarkoittaa kiireellistä tilannetta. Ei ne kuule työntekijöidenkään lempitilanteita ole.

Mitä ihmettä? Lapselle on aina trauma joutua eroon vanhemmista. Tottakai ensin pitää opastaa vanhempia ja antaa mahdollisuus muuttua. Koko sossun mielikuvakin voi olla virheellinen. Näitä tapahtuu ja ne on surullista. Lapsi riistetty perheestään ilman oikeaa syytä tai väärinkäsityksen vuoksi.