Voisitteko lopettaa tuon huostaanotolla uhkailun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän itse suvussa yh-äidin joka on joutunut käymään paljon kamalia asioita lävitse, ei ole aina jaksanut lapsia hoitaa ja jne. Häneltä on otettu vain yksi lapsi 5:stä lapsesta huostaanottoon hänen itsensä pyynnöstä. Muuten hän on saanut apua keskusteluapuna, siivousapuna ja rahallisesti apua.

Olen kuunnellut muutamaa youtube henkilöä, jotka aikoinaan tekivät videoita siitä miten heidän lapsi oli joko huostaanotettu tai että sosiaalityöntekijät eivät antaneet tavata lapsia kuin valvotusti (eräs isä), mutta kyllä heistä näki ja heidän jutuista kuuli, että tuo huostaanotto tai lapsen valvottu tapaaminen oli ihan lapsen omaksi parhaaksi.

Valvotut tapaamiset liittyvät aina väkivaltaan eikä niihin mennä ihan pienist syistä. 

Päihdeongelmaisille valvotut tapaamiset ovat myös todella yleisiä, näin voidaan taata että lapsi ei joudu olemaan päihtyneen vanhemman seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kyllä tehdään.

Jos sossu on mätä niin sillä mennään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kyllä tehdään.

Jos sossu on mätä niin sillä mennään

Tämä on juuri sitä provosoitumista mistä joku tuolla aiemmin kirjoitti. Mitä "mädällä" nyt sitten tarkoitetaankin. Tahdonvastaisen huostaanottopäätöstä ei tee yksikään sosiaalityöntekijä yksin. Samoin hallinto-oikeuden tuomari vaatii päätöksen tueksi vahvaa näyttöä.

Lapset myös pyritään sijoittamaan lähipiiriin, jos siihen vain on mahdollisuus.

Hitto kasvattakaa niitä lapsianne, niin ei tarvi huostaanottoja murehtia!

Vierailija kirjoitti:

Tässä oma kokemukseni: Ex mies teki kiusaamistarkoituksessa ilmoituksen. Sain soiton lasusta, jossa työntekijä kertoi tuntevansa minun kaltaiset naiset ja että jos en ala toimia niin kuin lasteni isä sanoo minulta voidaan mahdollisesti huostaanottaa lapset. En ollut ikinä aiemmin ollut missään tekemisissä koko laitoksen kanssa. Jos tämä ei pelottaisi ihmistä niin ihmettelen. Minä pelästyin ainakin vaikka ole järkevä ja maltillinen ihminen.

Munkin exä yritti tuota. Otin yhteyttä lasusta takaisin ja kukaan ei ollut soittanut. Exän uusi oli soiton takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä oma kokemukseni: Ex mies teki kiusaamistarkoituksessa ilmoituksen. Sain soiton lasusta, jossa työntekijä kertoi tuntevansa minun kaltaiset naiset ja että jos en ala toimia niin kuin lasteni isä sanoo minulta voidaan mahdollisesti huostaanottaa lapset. En ollut ikinä aiemmin ollut missään tekemisissä koko laitoksen kanssa. Jos tämä ei pelottaisi ihmistä niin ihmettelen. Minä pelästyin ainakin vaikka ole järkevä ja maltillinen ihminen.

Munkin exä yritti tuota. Otin yhteyttä lasusta takaisin ja kukaan ei ollut soittanut. Exän uusi oli soiton takana.

Itselläni ystävä josta myös tehty kiusaamismielessä lastensuojeluilmoitus. Sosiaalityöntekijät olivat perheeseen yhteydessä ja totesivat ettei lastensuojelulle ole tarvetta. Kyseessä oli perhe, missä erityislapsi ja turvaverkkojakin hyvin vähän. Tilanne kuitenkin perheellä ja lapsella hyvä, joten ei ilmoitus mitään sen enempää aiheuttanut.

Ystäväni ei kokenut yhteydenottoa sosiaalityöntekijöiden osalta millään tavoin kamalana, erityislapsen kanssa hän on tottunut asioimaan erilaisten tukitoimitahojen kanssa.

Se mistä tuossa tulee inhottava olo, on sen kiusaajan toiminta ja ilkeys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kiireellinen sijoitus tapahtuu nimenomaan yhden.- oikean tai virheellisen - päätöksen pohjalta. Muuttaisin lakia niin, että sosiaalityöntekijän subjektiuvinen huolen kokemus ei voisi olla peruste vaan asiat tulisi tutkia.

Vierailija kirjoitti:

Lapset myös pyritään sijoittamaan lähipiiriin, jos siihen vain on mahdollisuus.

Näin laissa sanotaan, mutta tämä ei toteudu, jos sosiaalityöntekijä jostain syystä ei halua. Lähipiirissäni on tapaus, jossa viikottain lasta tapaava etävanhempi, isovanhemmat, tädit ja yms. eivät kelvanneet, koska ovat ”liian etäisiä”. (Kaikilla läheinen suhde lapseen, kellään ei päihde- tms. ongelmia.) Ammattisijaisperhe, joka ei ollut tavannut lasta koskaan, oli sitten läheisempi?

Minun oikeudentajuni on sen verran vahva että en helvetissäkään suosittele kajoamaan perheisiin millään tavalla.

Miksi ihmiset on niin hampaattomia...

Kyllä herra.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kyllä tehdään.

Jos sossu on mätä niin sillä mennään

Tämä on juuri sitä provosoitumista mistä joku tuolla aiemmin kirjoitti. Mitä "mädällä" nyt sitten tarkoitetaankin. Tahdonvastaisen huostaanottopäätöstä ei tee yksikään sosiaalityöntekijä yksin. Samoin hallinto-oikeuden tuomari vaatii päätöksen tueksi vahvaa näyttöä.

Lapset myös pyritään sijoittamaan lähipiiriin, jos siihen vain on mahdollisuus.

Tämä on täyttä pötyä.

En usko että perusteettomat huostaanotot on kovin yleisiä mutta kyllä mua huolettaa perheiden oikeusturva lastensuojeluasioissa. Päätöksiä saattaa tehdä ihminen joka ei ole koskaan tavannut perhettä tai lasta, kirjauksia tekee lukuisat ja vaihtuvat ihmiset jotka referoivat toisiaan ja niistä puuttuu avoimuus, edes asiavirheitä ei välttämättä korjata. Tämä "huoli" on äärimmäisen epämääräinen käsite, jota käytetään ilman selkeää määrittelyä ja jolla voi perustella milloin mitäkin.

Mulla ei ole lapsia, mutta itseäni pelottaisi eniten kasvottomaan viranomaisprosessiin joutuminen ja se että en tietäisi mitä päätetään, kuka päättää ja millä perusteilla. Karmea ajatus esimerkiksi se että lapsen huostaanottopäätöksen tekisi henkilö joka ei ole tavannut koskaan lasta, jonkun lähihoitajan muistiinpanojen perusteella.  Ei ihme että perheitä pelottaa lastensuojelu.

Mielestäni olisi hyvä käytäntö esimerkiksi se, että perhe saisi aina luettavakseen heistä tehdyt kirjaukset tai yhteenvedot ja heillä olisi oikeus antaa niihin oma vastineensa. Toki tästä voisi tapauskohtaisesti poiketa jos olisi jotain erityisiä perusteita. Nuo kirjaukset on kuitenkin viime kädessä se dokumentaatio jolla lapsen asioista tehdään päätöksiä.

Itselleni on esimerkiksi terveydenhuollossa käynyt niin, että potilastietoihini on merkitty täysin väärä ammatti ja allergioita, todennäköisesti sekoitettu johonkin toiseen potilaaseen. Tämä selvisi vasta vahingossa pitemmän ajan päästä, näitä oli sitten referoitu kirjauksissa vanhempien tietojen pohjalta. Lastensuojelussa on varmasti samankaltaisia sekaannuksia ja rikkinäistä puhelinta.

Lastensuojelussa ongelma on kieli. Mystinen huoli, tuki, apu,yhteistyö jne -kieli joka todellisuudessa tarkoittaaihsn jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olisi hyvä käytäntö esimerkiksi se, että perhe saisi aina luettavakseen heistä tehdyt kirjaukset tai yhteenvedot ja heillä olisi oikeus antaa niihin oma vastineensa. Toki tästä voisi tapauskohtaisesti poiketa jos olisi jotain erityisiä perusteita. Nuo kirjaukset on kuitenkin viime kädessä se dokumentaatio jolla lapsen asioista tehdään päätöksiä.

Itselleni on esimerkiksi terveydenhuollossa käynyt niin, että potilastietoihini on merkitty täysin väärä ammatti ja allergioita, todennäköisesti sekoitettu johonkin toiseen potilaaseen. Tämä selvisi vasta vahingossa pitemmän ajan päästä, näitä oli sitten referoitu kirjauksissa vanhempien tietojen pohjalta. Lastensuojelussa on varmasti samankaltaisia sekaannuksia ja rikkinäistä puhelinta.

Tämän lisäksi perheille pitäisi antaa heti enemmän tietoa heidän oikeuksistaan, mielellään ihan kirjallisesti jo ensimmäisen lastensuojeluilmoituksen yhteydessä. Mitkä ovat heidän juridiset oikeutensa, mitä tietoja he ovat oikeutettuja saamaan ja mistä, keneen he voivat olla yhteydessä jos kokevat että prosessi hoidetaan epäasiallisesti tai jos heillä on kysyttävää. Suurin osa perheistä on ihan pihalla näistä asioista ja pahinta on jos heihin suhtaudutaan vihamielisesti tai leimataan yhteistyökyvyttömiksi jos käyttävät lakiin perustuvia oikeuksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan, että aiheutetaan paniikkia siitä, että sinusta on tehty ilmoitus. Nyt lapsesi otetaan huostaan. Ja ihmiset pelkäävät ihan paniikissa, että lapsi otetaan huostaan jonkun pienen huolen vuoksi. Kyllä kotiolot ovat aivan todella vaikeat, jos lapsi otetaan huostaan. Niin että lapsen terveys ja hyvinvointi on vakavasti uhattuna tai lapsi vahingoittaa vakavasti omaa terveyttään. Kyllä sosiaalihuolto tämän osaa arvioida. Ei se aiheudu yhdestä maitolasista tai sukasta.

Ap

Täällä palstalla on sossu kuvaillut että lapsi eli niin järkyttävissä oloissa. Nukkui patjalla. Se kuulemma kertoi ettei vanhemmat arvosta lasta. Kummasti ne päiväkodissakin saa nukkua patjoilla.

Kun kaikki arviointi on kiinni sossun omasta mutuilusta eikä yhtenäisiä kriteerejä ole on se ongelmallista.

Miten jaksaa vääntää tuota patjajuttua joka keskusteluun? Yksikään sossu ei ole tuollaista puhunut vaan siinä ketjussa oli puhe että muiden seikkojen kanssa YHDESSÄ se patjalla nukkuminen voi kertoa siitä että lapsen tarpeita ei huomioida riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

En usko että perusteettomat huostaanotot on kovin yleisiä mutta kyllä mua huolettaa perheiden oikeusturva lastensuojeluasioissa. Päätöksiä saattaa tehdä ihminen joka ei ole koskaan tavannut perhettä tai lasta, kirjauksia tekee lukuisat ja vaihtuvat ihmiset jotka referoivat toisiaan ja niistä puuttuu avoimuus, edes asiavirheitä ei välttämättä korjata. Tämä "huoli" on äärimmäisen epämääräinen käsite, jota käytetään ilman selkeää määrittelyä ja jolla voi perustella milloin mitäkin.

Mulla ei ole lapsia, mutta itseäni pelottaisi eniten kasvottomaan viranomaisprosessiin joutuminen ja se että en tietäisi mitä päätetään, kuka päättää ja millä perusteilla. Karmea ajatus esimerkiksi se että lapsen huostaanottopäätöksen tekisi henkilö joka ei ole tavannut koskaan lasta, jonkun lähihoitajan muistiinpanojen perusteella.  Ei ihme että perheitä pelottaa lastensuojelu.

Lastensuojelun dokumentaation tulee olla huolellista ja objektiivista tosiseikkojen kirjausta. Päätöksenteko perus- ja ihmisoikeuksiin kajoavissa asioissa ei saa perustua epämääräisiin huolenaiheisiin, mahdollisiin uhkakuviin, tarkistamattomiin oletuksiin ja muihin tulkinnanvaraisiin tuntemuksiin. Kadotetutlapset.fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia virheitä voi olla vaikea myöntää.

Tämä koskee myös lastensuojelua. Missä tahansa ammatissa tapahtuu virheitä. Virheellisen sijoitus- tai huostaanottopäätöksen seuraukset lapselle ovat niin kamalat, että lakia tulisi muuttaa, jotta sellaisia virheitä ei tapahtuisi.

Miten muuttaisit lakia?

Huostaanotto, erityisesti tahdonvastainen, on sen verran pitkä prosessi että siinä ei yhden virheellisen päätöksen (eikä yhden päätöksentekijän) pohjalta ratkaisuja tehdä.

Kyllä tehdään.

Jos sossu on mätä niin sillä mennään

Tämä on juuri sitä provosoitumista mistä joku tuolla aiemmin kirjoitti. Mitä "mädällä" nyt sitten tarkoitetaankin. Tahdonvastaisen huostaanottopäätöstä ei tee yksikään sosiaalityöntekijä yksin. Samoin hallinto-oikeuden tuomari vaatii päätöksen tueksi vahvaa näyttöä.

Lapset myös pyritään sijoittamaan lähipiiriin, jos siihen vain on mahdollisuus.

Tämä on täyttä pötyä.

Mikä kohta? Kaikki em. on kirjattu lakiin.

Oikeasti esimerkiksi nuorisopsykan puolella on nähtävissä se, että huostaanottoja jätetään tekemättä vaikka niille olisi selvä tarve.