Ihastuneen toiveajattelusta, mitä mieltä ilmiöstä
Tälläkin palstalla on ollut aiheita, joissa nainen ikään kuin houkuttelee tai "pakottaa" miestä olemaan kanssaan ja kun tämä kohteliaisuuttaan ja kiltteyttään vastaa flirttiin ja lopulta suostuu seksiin, niin nainen pitää sitä merkkinä rakkaudesta.
Tunnusmerkki näissä on se, että nainen kuvittelee hyvin pienistä tai olemattomista merkeistä, että mies vastaa tunteisiin kuten pitkät katseet, jutteleminen, vitsailu. Sitten nainen alkaa lähetellä viestejä ja ottaa yhteyttä, mies vastaa arvaten saavansa helppoa seksiä, mutta naisen mukaan on alkanut suhde. Yhteydenpito on yksipuolista, eli nainen lähettää viestiä, mies vastaa joskus ja viiveellä.
Jos mies on liian kiltti ja ilman parisuhdetta, niin voi alkaa jopa parisuhde, missä nainen joutuu huonosti kohdelluksi, koska mies ei yksinkertaisesti rakasta naista. Sitten nainen valittaa, miten kaikki miehet ovat k-päitä. Nainen ei malta odottaa sellaista miestä, joka olisi hänestä kiinnostunut, vaan pommittaa viesteillä sellaisia, jotka eivät selvästikään ole kiinnostuneita.
Ymmärtääköhän kukaan millaisesta ilmiöstä puhun? Totta kai on vastaavia miehiä, mutta naiset eivät anna seksiä säälistä tai ryhdy helppoon seksiin sellaisen kanssa, johon eivät tunne vetoa tai se on aika harvinaista. Siksi haluaisin tietää, mitä muut ajattelevat, mitä naisen päässä liikkuu tai tunnistatko itsesi tuosta? Ajatteleeko nainen, että ottaa ne muruset mitä saa vai onko oikeasti sitä mieltä, että välinpitämätön ja pahimmillaan hyväksikäyttävä mies kuitenkin jollain tasolla rakastaa häntä? Mistä tämä ilmiö johtuu? Tavallaan liian hyvä itsetunto, joka ei vastaa tosiasioita.
Kommentit (54)
Kaikkiin tällaisiin ongelmiin on olemassa hyvin helppo ratkaisu: selibaatti.
Sinkkuna ei nussita ympäriinsä ja tapailua harkitaan vain sopivan kumppanin kanssa, jonka kanssa seurustellaan vakavasti vähintään 6 kk ennen seksiä.
Karsii jyvät ja akanat hyvin.
Jos ei siihen kykene, niin sekoilu jatkukoon.
Jatkakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tuollaisesta kuullut enkä nähnyt. Siis mies ei vaan saa sanottua, että ei kiitos, en halua seukata? Ja flirttaa ja tuijottaa? No, jos joku muu saisi kiinni ilmiöstä...
Et ole koskaan kuullut yhden illan suhteita etsivistä miehistä ja naisista, jotka ajattelevat sen olevan rakkautta?
En. Jos olisin etsimässä kertahoitoa, en todellakaan ajattelisi sen olevan rakkaussuhde. Ei niin, että olisin. Tuollaista varten täytyy kai olla todella hyväuskoinen. Tiedän kyllä yhden, joka kuvitteli kaikenlaisia juttuja niin ihmissuhteista kuin muistakin, sairasti skitsofreniaa.
Ei ole mistään sairaudesta kyse, mutta hyväuskoisuudesta tai toiveajattelusta kyllä. Se on hyvin inhimillistä ja tavallistakin, varsinkin nuorena. Suurin osa naisista kuitenkin jossain vaiheessa oppii läksyn, etä kun mies harrastaa seksiä, niin se ei tarkoita välttämättä, että olisi ihastunut.
Tuohan taas ei ole mitenkään sukupuolisidonnaista. Sekä miehet, että naiset harrastavat seksiä ilman ihastusta ja toisaalta aina löytyvät ne miehet ja naiset jotka puolikkaasta sanasta kuvittelevat päässään vuosisadan rakkaustarinan.
Itse olen törmännyt enemmän miehiin jotka takertuvat ja rakentavat ajatusta rakkaudesta ja suhteesta, vaikka kuinka sanotaan, ettei kiinnosta. En silti lähtisi sukupuolittamaan tätä käytöstä, saati ilmiöksi kutsumaan.
Vierailija kirjoitti:
Moni (naiset ja miehet tasapuolisesti) kyllä todella tuntuu perustelevan vastapuolen kylmyyttä sillä, että se nyt vaan on luonteeltaan sellainen. Vaikka se kylmyys olisi juurikin tarkoituksellinen viesti, että meidän välillämme ei ole eikä tule olemaan mitään.
Ensimmäinen joka ymmärsi mitä tässä haen. Molemmilla sukupuolilla on ihan samaa, koska se on inhimillistä. Olisin halunnut pohdintaa mistä tämä voi johtua naisen näkökulmasta katsoen, mutta ilmeisesti juuri kukaan ei nyt tiedä millaista suhdetta tarkoitan. Se on hyväksikäyttösuhde jollain tavalla alun perinkin.
Tavallaan se, että moni tässä ketjussa ei ymmärrä miksi toinen lähtee parisuhteeseen rakastamatta toista ON se ilmiö. Jos kuvittelee että kaikki parisuhteet syntyvät rakkaudesta ja molemminpuolisesta kiinnostuksesta, niin silloinhan voi juuri tapahtua se, mistä yritin kertoa.
Mun kaverilla on ollut useampi tuollainen ja on aivan rikki.
Kaffepulla kirjoitti:
Tunnistan ilmiön.
Olen ajatellut, että kyse on naisista, joilla on rikkonaiset taustat ja siksi kiintymyssuhde on turvaton.
Nainen sekoittaa rakastamisen ja kaipaamisen toisiinsa.
Hän saattaa myös kokea, että rakkaus täytyy ansaita.
Hän tavoittelee miehen rakkautta, koska tämä on normaalia hänelle.
Ehkä hän on ei-rakastettu lapsi, joka tavoitteli vanhempiensa rakkautta ja kuvitteli vielä jonain päivänä ansaitsevansa sen.
Nyt hän jatkaa samaa sen unelmiensa miehen kanssa, joka ei välitä hänestä.
Ymmärsit täysin, mitä haen. Psykologista rikkonaisuutta, joka jotenkin on tämän takana, mutta tietämissäni tapauksissa ei ole ainakaan rikkonaisista taustoista kyse. Vaan takana on pitkä rivi vastaavia miessuhteita, että aina yhä uudelleen ei malta odottaa sitä miestä, joka osoittaa vastavuoroista kiinnostusta. Ehkä ajattelee, ettei muunlaista ole olemassakaan? On syntynyt trauma huonojen kokemusten takia ja yrittää korjata traumaa toistamalla samaa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän mitä aloittaja tarkoittaa ja olen ajatellut samaa.
Esimerkiksi useassa tv-hääohjelmassa on ollut ihan suoraan niin, että nainen on alkanut lähetellä viestejä tai ottamaan kontaktia mieheen ja mies ei ole ollut yhtään asiassa mukana. On vietetty yhteisiä öitäkin, mutta mies vain ei sitoudu. Saatetaan erota kin välillä jne. Mies saattaa olla suhteessa johonkin toiseen.
Välillä ihan hävettää kun nainen sanoo, että melkein sitten pakottamalla sai (kiltti)miehen itselleen. No, voihan se kyseinen mies olla renttukin. 😐
Saivat myös usein melko pian lapsen ja useammankin. Ja ne häät telkkarissa.
Juuri tuollaista ilmiötä tarkoitan.
Vierailija kirjoitti:
Mun kaverilla on ollut useampi tuollainen ja on aivan rikki.
Miten olet tukenut häntä ystävänä?
Tyhmiä ihmisiä aina on, ja sellaisia jotka suostuvat hyväksikäytettäväksi.
Turha puhua vain naisista, miehille on tyypillisempää ihastua yksipuolisesti ja päättömästi, ja sitten alkaa vainota kohdetta.
Joo voi ei, tunnen ilmiön. Hirveetä katsoa vierestä kun kaveri ihastuu korviaan myötä johonkin puolilämpimään mieheen. Käyvät joskus treffeillä ja sekstailevat, kaveri toivoo ihan kunnon parisuhdetta muodostuvaksi, mutta mies katoilee kuvioista työkiireisiin yms harrastuksiin vedoten. Vastailee pitkiin viesteihin lähinnä hymiöillä. Sit tää kaveri haluais analysoida tuntikausia että mitäköhän tää miehen lähettämä halihymiö nyt oikeen tarkoittaa. EI MITÄÄN! USKO KUN SANON ETTÄ SE EI OLE SUHUN NIIN IHASTUNUT. Se haluaa vaan pimppaa.
Kannattaisiko katsoa vähemmän telkkaria, ja elää enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tuollaisesta kuullut enkä nähnyt. Siis mies ei vaan saa sanottua, että ei kiitos, en halua seukata? Ja flirttaa ja tuijottaa? No, jos joku muu saisi kiinni ilmiöstä...
Et ole koskaan kuullut yhden illan suhteita etsivistä miehistä ja naisista, jotka ajattelevat sen olevan rakkautta?
En. Jos olisin etsimässä kertahoitoa, en todellakaan ajattelisi sen olevan rakkaussuhde. Ei niin, että olisin. Tuollaista varten täytyy kai olla todella hyväuskoinen. Tiedän kyllä yhden, joka kuvitteli kaikenlaisia juttuja niin ihmissuhteista kuin muistakin, sairasti skitsofreniaa.
Ei ole mistään sairaudesta kyse, mutta hyväuskoisuudesta tai toiveajattelusta kyllä. Se on hyvin inhimillistä ja tavallistakin, varsinkin nuorena. Suurin osa naisista kuitenkin jossain vaiheessa oppii läksyn, etä kun mies harrastaa seksiä, niin se ei tarkoita välttämättä, että olisi ihastunut.
Tuohan taas ei ole mitenkään sukupuolisidonnaista. Sekä miehet, että naiset harrastavat seksiä ilman ihastusta ja toisaalta aina löytyvät ne miehet ja naiset jotka puolikkaasta sanasta kuvittelevat päässään vuosisadan rakkaustarinan.
Itse olen törmännyt enemmän miehiin jotka takertuvat ja rakentavat ajatusta rakkaudesta ja suhteesta, vaikka kuinka sanotaan, ettei kiinnosta. En silti lähtisi sukupuolittamaan tätä käytöstä, saati ilmiöksi kutsumaan.
Aloituksessahan kerroin jo, että molemmilla sukupuolilla on samaa ilmiötä, jos luet sen vielä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Joo voi ei, tunnen ilmiön. Hirveetä katsoa vierestä kun kaveri ihastuu korviaan myötä johonkin puolilämpimään mieheen. Käyvät joskus treffeillä ja sekstailevat, kaveri toivoo ihan kunnon parisuhdetta muodostuvaksi, mutta mies katoilee kuvioista työkiireisiin yms harrastuksiin vedoten. Vastailee pitkiin viesteihin lähinnä hymiöillä. Sit tää kaveri haluais analysoida tuntikausia että mitäköhän tää miehen lähettämä halihymiö nyt oikeen tarkoittaa. EI MITÄÄN! USKO KUN SANON ETTÄ SE EI OLE SUHUN NIIN IHASTUNUT. Se haluaa vaan pimppaa.
Niin siinä se ongelma on ystävän näkökulmasta katsottuna, kun ei millään haluaisi toisen saavan sydänsuruja taas kerran.
En lue uudelleen, lue itse se kohta kun piti keskustella nimenomaan tyhmistä naisista.
Naiset ei sentään murhaa niitä yksipuolisen pakkomielteensä kohteita.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsit täysin, mitä haen. Psykologista rikkonaisuutta, joka jotenkin on tämän takana, mutta tietämissäni tapauksissa ei ole ainakaan rikkonaisista taustoista kyse. Vaan takana on pitkä rivi vastaavia miessuhteita, että aina yhä uudelleen ei malta odottaa sitä miestä, joka osoittaa vastavuoroista kiinnostusta. Ehkä ajattelee, ettei muunlaista ole olemassakaan? On syntynyt trauma huonojen kokemusten takia ja yrittää korjata traumaa toistamalla samaa?
Kiva kuulla, että olin oikeilla jäljillä.
Itse uskon, että taustalla on lapsuudessa koetut asiat ja niistä seurannut arvottomuuden kokemus.
Rakkaus on saatava aikaiseksi roikkumalla ja väkisin vääntämällä, koska nainen ei pohjimmiltaan usko, että joku voisi ihan vapaasta tahdostaan häntä rakastaa.
Naisen pitää varmistella asiaa koko ajan.
Nainen puhuu suhteesta, vaikka miehen mielestä he ovat vain panneet joskus.
Nainen rakentelee pilvilinnoja. Ns. toisissa naisissa on usein tätä piirrettä.
Pahimmassa tapauksessa juttu menee tosi painostavaksi ja naisen toiminta saa stalkkaamisen piirteitä.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiin tällaisiin ongelmiin on olemassa hyvin helppo ratkaisu: selibaatti.
Sinkkuna ei nussita ympäriinsä ja tapailua harkitaan vain sopivan kumppanin kanssa, jonka kanssa seurustellaan vakavasti vähintään 6 kk ennen seksiä.
Karsii jyvät ja akanat hyvin.
Jos ei siihen kykene, niin sekoilu jatkukoon.
Jatkakaa.
Kyllä se riittäisi, että malttaisi odottaa merkkejä myös toisen vastavuoroisesta kiinnostuksesta jonkun aikaa. Niin miesten kuin naistenkin kohdalla on varmaan kyse myös itsepetoksesta, jonka avulla suojaa itseään pettymyksiltä ja pyrkii selittämään kaikki parhain päin. Se on hyväkin asia, koska kaikkihan välillä saavat nenilleen rakkaudessa.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsit täysin, mitä haen. Psykologista rikkonaisuutta, joka jotenkin on tämän takana, mutta tietämissäni tapauksissa ei ole ainakaan rikkonaisista taustoista kyse. Vaan takana on pitkä rivi vastaavia miessuhteita, että aina yhä uudelleen ei malta odottaa sitä miestä, joka osoittaa vastavuoroista kiinnostusta. Ehkä ajattelee, ettei muunlaista ole olemassakaan? On syntynyt trauma huonojen kokemusten takia ja yrittää korjata traumaa toistamalla samaa?
Kiva kuulla, että olin oikeilla jäljillä.
Itse uskon, että taustalla on lapsuudessa koetut asiat ja niistä seurannut arvottomuuden kokemus.
Rakkaus on saatava aikaiseksi roikkumalla ja väkisin vääntämällä, koska nainen ei pohjimmiltaan usko, että joku voisi ihan vapaasta tahdostaan häntä rakastaa.
Naisen pitää varmistella asiaa koko ajan.
Nainen puhuu suhteesta, vaikka miehen mielestä he ovat vain panneet joskus.
Nainen rakentelee pilvilinnoja. Ns. toisissa naisissa on usein tätä piirrettä.
Pahimmassa tapauksessa juttu menee tosi painostavaksi ja naisen toiminta saa stalkkaamisen piirteitä.
Olet varmasti oikeassa, tuollaista en ollut ajatellutkaan. Ja tuo on varmaan totta, että toisissa naisissa on ihan samaa, varmaan enemmänkin. Siis jos vuosikaudet ollaan salasuhteessa ja tyydytään murusiin, mitä voi saada. Sitten uhkaillaan paljastuksilla lopuksi ja ties mitä.
Tuo parhain päin selittely on hyvä pointti. Hauras itsetunto suojautuu valheilla, sillä totuus sattuisi liikaa ja muistuttaisi jostain kauheasta, jo aiemmin koetusta.
Kyseessä on kyvyttömyys kohdata pettymyksiä.
Rakastetuksi ja arvokkaaksi itsensä tunteva ihminen ei mene pettymyksestä rikki, vaan hän toipuu siitä ja ajattelee, että vielä kohtaan sen oikean.
Arvoton ja hylätty taas ei kestä ajatustakaan siitä, että menettää toisen. Vaikka ei ole koskaan toista itselleen oikeasti edes saanut.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Tuo parhain päin selittely on hyvä pointti. Hauras itsetunto suojautuu valheilla, sillä totuus sattuisi liikaa ja muistuttaisi jostain kauheasta, jo aiemmin koetusta.
Kyseessä on kyvyttömyys kohdata pettymyksiä.
Rakastetuksi ja arvokkaaksi itsensä tunteva ihminen ei mene pettymyksestä rikki, vaan hän toipuu siitä ja ajattelee, että vielä kohtaan sen oikean.
Arvoton ja hylätty taas ei kestä ajatustakaan siitä, että menettää toisen. Vaikka ei ole koskaan toista itselleen oikeasti edes saanut.
Mitä sinä sanoisit ystävälle, joka olisi kokenut tällaisia suhteita vuosikymmenten ajan? Miten häntä voisi tuke löytämään parempia suhteita vai onko vain parempi antaa olla? Olen joskus hyvin kauan sitten sanonut ensin varovasti ja sitten melko suoraankin, että ei kannattaisi uskoa tuon miehen kanssa syntyvän mitään hyvää suhdetta, mutta se on ollut turhaa.
Ahaa, puhutaan siis suhteista, jotka ovat ”työvoitto”. Toinen sinnikkäästi tavoittelee ja ”rakentaa” suhdetta. Ajattelee, että toi nyt on vähän tommonen ujo ja viilee kookospähkinä tai juro mörökölli. Huolimatta siitä, että sillä toisella juttu lentää hyvin jonkun muun seurassa (se on mustasukkaisuuden aihe tai selitetään silmänlumeeksi). Ja suostutellaan... ethän sä nyt mitenkään voi olla lähtemättä mun kanssa edes kahville, voinko istua lähempänä, mitä tarkoittaa, kun sun silmänurkka nykäsee noin, voinko pitää sua hetken kädestä...
Jatkosta en ole samaa mieltä. Ei ole sanottua, etteikö sinnikästä yrittäjää voisi vilpittömästi rakastaa, sukupuolet kummin päin hyvänsä. Usein hanskojen tiputtaja on työvoittaja itse.
Tarkemmin ajateltuna tiedän tällaisia pareja nuoruudesta, mutta en löydä yhteyttä Tinder-ilmiöihin. Nämä ihmiset yleensä tuntevat jo valmiiksi.
Ymmärrän mitä aloittaja tarkoittaa ja olen ajatellut samaa.
Esimerkiksi useassa tv-hääohjelmassa on ollut ihan suoraan niin, että nainen on alkanut lähetellä viestejä tai ottamaan kontaktia mieheen ja mies ei ole ollut yhtään asiassa mukana. On vietetty yhteisiä öitäkin, mutta mies vain ei sitoudu. Saatetaan erota kin välillä jne. Mies saattaa olla suhteessa johonkin toiseen.
Välillä ihan hävettää kun nainen sanoo, että melkein sitten pakottamalla sai (kiltti)miehen itselleen. No, voihan se kyseinen mies olla renttukin. 😐
Saivat myös usein melko pian lapsen ja useammankin. Ja ne häät telkkarissa.