Onko mulla persoonallisuushäiriö?
Olen aika sanaton. Yritin googlettaa omaa äkkipikaisuuttani, ja sieltä ensimmäisenä lävähtää kasvoille epävakaa persoonallisuushäiriö.
Joskus tulistun herkästi varsinkin silloin, kun saan kritiikkiä joka osuu syvälle tai kun kohtaan epäoikeudenmukaisuutta esim. Näin kun joku mies löi koiraansa ja suutuin tästä aika lailla.
Ihmissuhteissani se näkyy niin, että sanon välillä hyvinkin painokkaasti oman kantani, ja teen selväksi kun rajojani on rikottu. Välillä kyllä turhan kärkkäästi, myönnän. Jos kohtaan epäreilua kohtelua suhtaudun siihen aika vakavasti.
Muuten olen kiltti, empaattinen ja ystävällinen persoona ja minulla on paljon ystäviä vuosikymmenienkin takaa.
Onko äkkipikaisuus/temperamentti normaalia vai merkki jostain vakavasta ongelmasta?
Kommentit (46)
Itselläkin hermot menee narsistien seurassa, kukaan muu ei saa minua niin raivoihini kuin eräs narsistisukulaiseni: jankkaa ja lespaa kuin lapselle, kontrolloi ja käskyttää aina niin kauan, että lopulta räjähdän tälle. Sitten pakottaa minut pyytämään häneltä anteeksi ja haukkuu (raivo)hulluksi. Normaalisti olen tasainen, jopa ujo, hyväntahtoinen rauhallinen jne. Lopulta kun aloin puolustaa itseäni, narsistit eivät kestä sitä, vaan kääntävät sinut hulluksi ja rakastavat riitoja ja draamaa joita kylvävät ympärilleen. Jos tulisutu vain näitten narsistien seurassa, se on ihan normaali reaktio ja suosittelen pysymään kaukana tällaisista myrkkykäärmeistä jatkossa, itse tuhlasin elämääni ihan likka näiden seurassa:(
Tuo koiraesimerkkisi on huono. Tavalliset perusihmiset eivät pidä siitä, että eläintä satutetaan tahallaan. Tuo esimerkkisi on tässä tilanteessa erityisen huono myös siltä kannalta, että tiedustelet, onko sinulla persoonallisuushäiriötä x, mutta suuntaat esimerkilläsi huomion jonnekin aivan toisaalle.
Aloitustekstistäsi ei kauheasti saa irti, mutta jotain ajatuksia heräsi. Äkkipikaisuus on normaalia jossain määrin. Toki epämiellyttävää, mutta normaalia - ellei se mene yli äyräiden. Kritiikinsietokykyäsi voit yrittää kehittämällä kehittää, sillä sen puuttuminen voi aiheuttaa elämässä hankaluuksia. Samaten kärkkäästi sanominen, sitä voisit yrittää kehittää. Persoonallisuushäiriökysymykseen ei voi tässä vastata. Saattaa olla sinulla sellainen, tai saattaa olla, että ei ole. Jos saisit tietää sinulla olevan sellainen, miten suhtautuisit? Muuttuisiko suhtautumisesi omaan itseesi?
Jos pinna palaa pieneistä asioista, niin sellainen on muille ihmisille TOSI raskasta. Tiedän kokemuksesta. Ehdottaisin sinulle jonkinlaista tunteenhallintamenetelmää kokeiltavaksi. Siihen pitäisi sitoutua, koska muuten siitä ei ole suuttuessa mitään hyötyä. Luultavasti olet joskus yrittänyt laskea kymmeneen ennen kuin sanot mitään tms. Kokeile ennemmin laskea päässäsi vaikkapa kahdeksan kertotaulu aina ylöspäin 8*30 asti, tämä aktivoi loogista aivoaluetta paremmin, vie sinut ehkä pois dominoivalta tunneaivoalueelta.
Jos koet olevasi empaattinen, voisit hyödyntää sitä empaattisuuttasi hermostuessasi. Esim. jos henkilö sanoo jotain syrjivää kommenttia, voisit miettiä, miksi henkilö sanoo sellaista, onko hänellä kenties jotain ongelmia ollut tms. Siis hyödynnä sitä empaattisuuttasi muulloinkin kuin vain valikoivasti. Sitten voit ottaa keskusteluun osaa rauhallisesti ja selittäen, ei kärkkäästi huutaen.
Ehkäpä tämä palsta ei ole kaikkein paras paikka kysellä persoonallisuutensa mahdollisista häiriöistä...
Epävakaan elämä on tuskaista, ap ei kuulosta siltä.
Mustavalkoinen persoonallisuus 💩