Lue keskustelun säännöt.
Haaveilen kotivaimona olemisesta ja miehestä, joka elättäisi minua
04.03.2020 |
Olisi ihanaa vain keskittyä kotitöihin, ruuanlaittoon ja siivoamiseen. Mies kävisi töissä ja saapuisi kotiin niin, että koti olisi puhdas ja ruoka odottaisi pöydässä. Istuisimme yhdessä keskustelemaan päivän kuulumiset ja sitten hieroisin miehen hartioita työpäivän päätteeksi. Mies siis tienaisi elannon ja minä hoitaisin kotia (ja pieniä lapsia kotona). En ole koskaan ollut uraihminen eikä mikään työura kiinnosta vaikka tällä hetkellä töissä käyn. Olen enemmän perhekeskeinen ihminen vahvalla hoivavietillä.
Haaveileeko kukaan muu enää tästä ja onko tuollainen parisuhdemalli nykyään edes tavoitettavissa?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan haaveillut, vaikka mulla on ulkomaalainen, varakas mies, jolle kotiäiteily sopisi paremmin kuin hyvin. Testasin, kun lapset olivat pieniä mutta olin kuolla tylsyyteen. Kaikki muut naiset ovat Suomessa töissä eli oli tosi yksinäistä hommaa olla kotirouvana.Jos oikein haluaisi kotiäitiydestä uran luoda, pitää muuttaa johonkin maahan, jossa se on tavanomaista niin, että olisi harrastus- ja lounaskavereita. Muuten joudut yksiksesi tiskailemaan kotona ja siitä on glamour kaukana. Nyt kun lapset ovat jo kasvaneet, olisi kuolettavan tylsää, jos ei pääsisi töihin tekemään jotain kiinnostavaa ja merkittävää.
Etkö sinä osaa tehdä mitään mielenkiintoista muutoin kuin töissä? Siitä voi sitten syyttää mielikuvituksen puutetta ja omaa saamattomuutta.
Voi pojat, että minulla on ollut mielenkiintoinen elämä vaikka kotirouvana olenkin ollut, se on ollut sitä muidenkin mielestä. Olen saanut toteuttaa itseäni, maailma on tullut tutuksi, monet mielenkiintoiset ihmiset myös. Olenkin monesti todennut, että vaikka olisin kuollut jo vuosia sitten, olisin kuitenkin ehtinyt kokea enemmän kuin useimmat ihmiset koskaan elinikänsä aikana. Ja vertaan siis ihan hyvin toimeen tuleviin suomalaisiin ihmisiin, enkä mihinkään kehitysmaihin.
Nykyään voi jo palstaillakin, kun ikää on tullut eikä viitsi koko aikaa mennä ja tulla. Aiemmin tähän ei todellakaan olisi ollut aikaa tai mielenkiintoa. Nytkin tämä menee suurimmaksi osaksi hämmästellessä juttujen tasoa, koronahysteriaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä haaveilenko mutta jos asiat menisi noin kuten ap esittää niin olisin siitä kyllä valmis maksamaan muutaman tonnin kuussa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä haaveilenko mutta jos asiat menisi noin kuten ap esittää niin olisin siitä kyllä valmis maksamaan muutaman tonnin kuussa.
Mikäli olet tosissaan tuon asian kanssa niin tule ihmeessä sinäkin linjoille. Viimeistään naapurimaalainen nappaa sinut parempaan talteen ja tämä on varmaa. Joku sanoi täällä kerran hyvin, idän ihmeen kanssa solmittu kauppa kannattaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on hieno pirre. Paljon puhutaan suvaitsevaisuudesta, mutta kuten tästäkin keskustelusta näkyy, niin ei sellaista juuri ole.
Ei jokaisen tarvitse haluta olla rintaliivejä polttava feministi. "Perinteisissä arvoissa" on myös paljon hyvää, varsinkin lasten kannalta, jolloin se äiti on aina kotona pitämässä huolta ja kasvattamassa, varsinkin kun nykyään on paljon adhd lapsia, niin uskoisin, että suurin osa heistä hyötyisi paljon tästä mallista.Siinähän uskot. Uskomuksesi tueksi ei ole tutkimustietoa. Patalaiskoja ihmisiä ei myöskään ole mitään tarvetta suvaita, jos ei huvita.
Hae itse niitä töitä, et kai muuten palstalle keskellä päivää...
Eli luulet voivasi antaa minulle vaihtoehdoiksi joko laiskurien hyväksymisen tai palstailun vasta klo 16 jälkeen. Arvaa mitä? Sääntösi eivät kiinnosta.
Huh, millainen ihminen. Aivan kuin teini-ikäinen, joka ensin haukkuu kotiäitejä patalaiskoiksi ja sitten kapinoi sanomalla, että häntä edeltäneen kommentoijan "säännöt" eivät häntä kiinnosta, minkä jälkeen kuvaannollinen ovi pamahtaa perässä kiinni. Aikuisuuteen kuuluu kyky hyväksyä, että ihmiset ovat erilaisia ja haluavat erilaisia asioita. Asioista saa olla eri mieltä, mutta niistä pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti.
Meillä on tällainen suhde ja suhde alkoi jo opiskeluaikana - aluksi suhteemme käsitti pieniä roolileikkejä seksin aikana, joissa alistuin miehelleni. Olen aina haaveillut alistumisesta ja se kiihottaa paljon. Myöhemmin huomasin, ettei humanistitutkinnollani saa töitä mistään ja ehdotin miehelleni, että jäisin täysin kotiin. Näin tehtiinkin ja asiasta laadittiin tarkat kirjalliset sopimukset, joissa sovittiin minulle maksettavasta palkasta jne. Aikana ennen lapsia meillä oli myös erilaisia roolileikkejä tyyliin saatoin olla päivän sisäkön uniformussa tehden kotitöitä ja sitten töistä tultuaan mies kävi paikat läpi ja jos en ollut tehnyt kunnon jälkeä sain piiskaa tai jonkun muun rangaistuksen.
Ensimmäisen lapsen synnyttyä 5 vuotta sitten lopetimme avoimet ja pitkäkestoiset roolileikit ja nyt olen normaali kotiäiti. Nykyään leikimme joskus viikonloppuisin lasten ollessa hoidossa. Olen onnellinen, kun vertaa kavereihini, jotka pakertavat töitä määräaikaisina pienellä palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen aina haaveillut mutta en ole sitä koskaan uskaltanut ääneen sanoa.
Kyllä huomaa käytöstavoista, että kotirouvailu on persunaisten haave.