***3-kuumeilijat***-viikko 26
Kommentit (43)
Ollut pari päivää oikein p***maisia päiviä oman mielialan suhteen. Ilmeisesti stressaan nyt noita syksyn opiskeluasioiden järjestelyjä /taloudellista puolta, pitäis miettiä lomareissua tarkemmin(kamppeita yms) ja kakkosen synttäreitä ja sitten vielä valvon ihan liian pitkään. Koko ajan on ihan täpinäolo negatiivisessa mielessä niin että tietää että nukkumaan mennessä sitten vain piehtaroi hikisissä lakanoissa. Siispä en ole mennyt sänkyyn ja tällänen olo sitten seuraa. HÖLMÖ.
Että eipä muuta. Laskeskelin, että jos ovis tulee vanhojen kiertojen mukaan (eli olisi viimein normalisoitunut) niin sitten pitäisi puuhastella reissussa. Mitenköhän se järkätään, lasten silmien alla hotellihuoneessa vai omien vanhempien silmien alla mökillä... Kyllä tässä touhussa saa venyttää mielikuvitusta vimmatusti.
Sori tästä omasta navasta nyt, purin vaan hiukan mieltä ennen kuin ryykään koiran kanssa ulos ulvovien hyttysten jalkoihin.
yk7, kp3/25-?
Kovin on hiljasta täällä, onks kaikki jossain lomareissuilla? Mulla alkaa loma vasta reilun kahden viikon päästä ja suunnittelin jo etukäteen sieltä päivän jona sitten testaan... :) Pääsis nyt vaan tekopuuhiin, mut kun monta monta, liian monta päivää vielä odotettava! Oikeesti, mun alkaa mennä hermot tähän odottamiseen... Eix nyt joku vois testata tai jotain, et saatais vähän säpinää tänne... :-) Käyn joka päivä tuolla odotus-puolella lukemas niitten juttuja ihan kateellisena, kun ne siä jo odottelee synnytykseen pääsyä ja kohta niillä on jo vaavit sylissä. Epistä...
Kärsivänä odottaen Luna76
yk 1, kp 6/29-30
Johan tätä päivää on odotettu kuin kuuta taivaalta.
Mutta sitten täytyy todeta et oon itse varmaan hieman hullu ja sekopää... Nimittäin heti kun mies oli sanonut sanansa niin mulla iski kauhee paniikki et mitä nyt sitten on tapahtumassa ja mihin olen itseni oikein laittamassa. No tämä on varmaan kaikille tuttua ja kuuluu varmaan tähän vaiheeseen.
No ei muuta tällä kertaa kun plussasäteitä kaikille! Ja testailijat tulkaahan kertomaan uutisia!
yk 1, kp 8/28-33
Täällä sitä aamukaffetta nautin ja tulin tsekkaamaan mitä meille kuumeilijoille kuuluu. Vautsi vau LapaLepa!!! Hieno homma!! Mukava saada tällaisia uutisia heti aamusta :)
Mitäs meitille. Muksut oli siis yötä mun porukoilla silloin ma-ti ja miehen kanssa käytiin kalassa (arvatkaa oliko itikat innoissaan, kun siellä rantsussa oltiin...) ja illalla nautittiin sitten toisistamme. On se niin erilaista kun muksut ei oo kotona, niin ei tarvii puolella korvalla kuunnella ja toisella silmällä katsella, et miten lapset. Ens viikolla pitäis sitten olla ovis. Ainakin toivotaan niin. Oon tässä tikutellut, että tiedän tuleeko ovista, kun eihän synnytyksestä ole kuin pikkasen reilu 3 kk.
Ois kyllä siitäkin kiva, että tärppäis heti, niin ei äippälomien väliin jäis pitkää taukoa, ei tarttis miettiä meenkö töihin jne. Nyt äippäloma tammikuun alkuun-07.
Mites te, joilla oli niitä sukupuolitoiveita? Aioitteko jotenkin nyt sitten ottaa asian huomioon? Meillä vähän niinkuin poikatoive, mutta aateltiin, että tulee kumpi tulee. Aluksi suunnittelin kaiken maailman poppakonstit, mutta olkoon. Kolmas tyttö on ihan yhtä tervetullut.
Miehellä iltavuoro ja täytynee keretä kaupassa käydä ennen lähtöä. Joten hyvää torstaita kaikille kuumeilijoille!!
AIHA
Yk 1, kp 8/28-30
Onnistuit puhumaan miehellesi ' järkeä' päähän :). Ihana kuulla että jollain on samanlaisia ajatuksia.. itsekin ajattelin juuri eilen että mihin sitä on ryhtymässä. Mies on kyllä ollut koko ajan kiikun kaakun kolmospäätöksensä kanssa.. Eilen kuitenkin sanoi että ei niitä pillereitä tarvitse lisää käydä ostamassa :) Kuukauden päästä alkaa yritys siis. Kyllähän se jännittää ja ajatuksia pyörii päässä niin paljon..
AIHA: Meillä toivotaan poikaa, mutta tuskin mitään poppaskonsteja otetaan kehiin :) Kolmas tyttö on ihan yhtä ihana! Kyllähän se poika toisi hieman vaihtelua ja mies voisi sitten toteuttaa niitä poikienjuttuja, joista nuo prinsessat ei oikein välitä :b
Nyt on hetki omaa aikaa, kun neidit nukkuu päikkäreitä. Täytyy ottaa ilo irti. :) Vaikka siivoomista kyllä riittää..
Mulla kävi kanssa sama homma, kun vihdoin sain mieheltä suostumuksen lähes vuoden jankutuksen jälkeen, niin tuli ihan iik-olo, että mitäs nyt tuli tehtyä! No se kesti onneks vaan hetken ja sit olin innoissani.
AIHA kyseli noista kikkakolmosista ja mä kyllä aion kokeilla ihan kaikkea mitä tiedän tytöntekoa avittavan, eli sitruunamehut kehiin (sitä ei siis juoda vaan tuolta alempaa sisään...), ennen ovista pupuilu, miehen saunotus ja tiheät siemensyöksyt ja mitä niitä nyt muita olikin... Kaikki kokeillaan, että olis tulos taattu. Molemmat toivotaan tyttöä ihan hirmusti. Mies jo esikoista odotettaessa puheli, et hän haluaa kauniin tyttären :) Oon jo ostellut muutaman vaaleenpunasen vaatteenkin valmiiks, kun tarvi johonkin saada kauheeta kuumettaan puretuksi tossa talvella... Välillä niitä hiplailen ja koitan kuvitella sen vauvan sinne sisään :) Ihan sekoa! Mihinköhän mä nekin sit hukkaan jos poika tuleekin...
Onneks tuli taas aurinkoiset kelit, tuntu niin masentavalta tää turhauttava odottelu noina sadepäivinä. Meinas vallan usko loppu, et ens viikko sieltä ikinä tulee, nyt alkaa jo helpottaa kun enää yks työpäivä ja sit ollaan jo viikonlopussa. Alkuviikosta päästään vihdoin vauvahommiin!
Hieman toiveikkaana Luna76
yk 1, kp 7/29-30
Palailtiin reissusta tuossa reilu tunti sitten ja sain kuin sainkin hermoni kestämään enkä testannut reissussa vaikka testin ostin jo lähtiessä ihan täältä kotikaupungin apteekista samalla kun kävin ostamassa muitakin tykötarpeita (haavanhoitojuttuja). Testi pysyi matkalaukussa vaikka mielessähän se oli joka päivä noin 1000 kertaa. No, alunperinhän meinasin testata huomenaamulla ihan aamupissasta vaan ihan sinne asti ei pinna kestänyt. Lapset lähti heti kavereineen ulos, kun kotiuduttiin ja minä sanoin miehelle että nyt menen testaamaan. Tein testin ja katselin 3 minuuttia sujuvasti pitkin seiniä, niin paljon jänskätti. Ja kun sitten sydän läpättäen ja kädet vapisten sitä vilkaisin, niin meinas maa hävitä jalkojen alta: Siis sehän oli p-o-s-i-t-i-i-v-i-n-e-n!!!!! Ryntäsin veskistä miehen luo ja eipä ollut riemullamme rajoja. Ihan ei ole vielä tajuntaan mennyt, mutta jospa se tästä vähitellen. Kuopus täytti ihan äskettäin 6v, että on kuin olis ihan uuden asian edessä kun on niin kauan raskaana olosta. Testitulos oli hyvin selkeä, ei mikään haamu. Tänään olis ollu kp 38/35 ja ekan testin tein kp 29. Uskookohan tätä nyt vai pitääkö vielä huomenna ostaa toinen testi? Kädet tärisee tässä kirjoittaessakin, niin on outo olo:) Ja sekin tuntuu uskomattomalle, että miten tärppäs jo yk 2, kun edellisillä kerroilla on mennyt kuukausitolkulla yrittäessä?! Että tämmöstä tänne.
Rouvar
Ihanaa että saitte jo näin pian kaksi viivaa testiin :) Toivottavasti me muut tullaan perässä :)
Voi kun ihanaa, olen niin iloinen sun puolesta! Meilläkin on kuopus just täyttänyt 6 v. ja tuntuu aika epätodelliselta näin pitkän ajan jälkeen alkaa taas vauvapuuhiin. Mutta on se niin ihanaa, toivottavasti täältä tullaan pian perässä! Etpä sä sit kauaa kerennyt täällä kuumeilijoissa pyörimään... :-)
Lisää tälläisiä viestejä,
toivoopi Luna76
Enpä tosiaan kerenny kauan teidän porukassa olemaan, vaikka luulin että olen tasan se viimeinen joka täällä ikuisuuksienkin päästä vielä plussaa odottaa. Tällä porukalla on kyllä niin kivat jutut, että lukemassa pitää käydä ja saako joskus kirjotellakin? Äidille äsken soitin, eipä juuri muille vielä viiti kertoa. Äidille voi kertoa, koska se sitten myös tukee koko matkan ajan, niin huonoina kuin hyvinäkin hetkinä. Mies tietysti myös, mutta äiti on vähän eri juttu. Ymmärrättekö mitä tarkotan? Palauttelin tossa äsken mieleen, että mitä ruoka-aineita sitä pitäis nyt välttää ja mitä pitäis nauttia runsaasti. Kyllä tämä on niin ihmeellistä :)
Rouvar
Ja LapaLepalle onnittelut miehen käännytyksestä! Meillä hannas ensin mies, sit mäkin jo ajattelin et kyl kax riittää, mut sit tuo ukko " näki valon" !
Nyt kaikki ahkerasti pupuilemaan, tehdään oikein iso 3-kasa odotuspuolelle!! =) Loppukuussahan piinailijoita piisaa, menee la:t maalis-huhtikuun vaihteeseen aika monella, jos nyt tärppää.
Mielettömän ihana uutinen! *halaus*
Ja kirjoittelehan kuulumisia, vaikka taidat siirtyä tuonne odotuspuolelle! Mutta voitaishan me hei perustaa sinne oma porukka, kun tässä sinne pikkuhiljaa KAIKKI perässä hipsitään. Ja toivottavasti moni jo loppukuusta (itseni tietenkin mukaan lukien ;)
Wautsi vau..
AIHA
Yk1, kp 8/28-30
pakko liittyä joukon jatkoksi (ainakin just tänään). Haaveiluasteella on kolmonen. Tänään kun kuulin, että ystäväni haaveilee nelosesta sain lisäintoa omiin vauvahaaveisiini. Meillä lapsoset syntyneet 01 ja 03. Miehelle olen jo " tunnustanut" että haluaisin tulla raskaaksi jne. Hän ei ole valitettavasti yhtä innoissaan...Käännytystä en ala harrastamaan.. Toivon, että jonain päivänä hänelle syttyisi ihan omakin halu siihen vaaveliin. Katsotaan nyt minne olemme menossa tässä asiassa...Toukovauva vaan olisi niin ihana:).
Niin ja tervetuloa mukaan joukkoon uusille! Täällä sitä ainakin kuumeen viimeistään nousemaan ja voimistumaan ihan taivaisiin.
Mä olen ihan intona ja samalla paniikissa vieläkin kun mies nyt sitten kerran suostui mukaan tähän hommaan. Täytyy kattoa et tuottaako tulosta. No ehkä tämä on vielä ennemmänkin tjot meininkiä eli ei mitään paniikkia oteta asiasta.
yk 1, kp 9/28-33
eli mkä tää mehujuttu on? Tiedän kyl et tyttö- ja poikasimpat tykkää erilaisista olosuhteista, hapan-emäs. Saisko tähän mehun käyttöön jonkunlaisia ohjeita? Siis tyttömallisia! =)
Kiva sit nähdä auttaako keinot eli saadaanko me Lunan kanssa ne typykät?! =) Ja saako AIHA poitsun!
Mukavia uutisia.
Mulla tää oma olo (väsy ja hormonit ja stressi- hiukan samanlainen efekti kuin sillä Sekaisin Marystä elokuvan pahimmalla sekopäällä) sai eilen aikaan sen, että aamulla tein kanssa testin... IDIOT, I know, mutta kun lämmöt ei ota laskeakseen (edes vielä kp 5), näppyjä naama täynnä, masu oli hassu ja mielialat myllää ja puolikas testi ihan selvästi oli menossa happamaksi kaapissa... Seli seli. Nega, tietty, mutta kun reissuun lähössä niin kiva tietää varmasti. Sen verran tässä sekokierroissa testiä tehneenä vissiin mennyt maku testaamisestakin, ei jänskättänyt yhtään. Toi rouvarin kuvailema jännityshän siinä testatessa on se homman suola.
Onnea teille keillä mieskin nyt innostui.
Hyvä että jollain on uskoa, että me kaikki vielä odottajiin päädytään. Mulla on tällä hetkellä usko nollilla omalta kohdalta, on sellanen olo että vielä kaheksankymppisenäkin kitisen miehelle, että koitetaas nyt viimein saada se kolmonen aluille. Että meillä ei mitään kikkoja, kunhan edes touhutaan.
yk 7, kp5/25-?
täällä piina jatkuu,ovulaatiosta (jonka 99% tunnistin) on tänään 12vrk.normaalisti kierto ollut 28-30..mammaksin testin siis jo malttamattomuuden huippuna tein,negaahan se näytti.
tiedä,alkaako tää " kuumeilu" jo heti alussa ottaa pinnan päälle,vai miksi koko muu perhe tuntuu niiiiin rasittavalta? tietty se myös varma merkki menkoista on..kuvo olo on kyllä ollut pari päivää ja tissejäkin vielä juilii.saapa nähdä.ehkä kuitenkin maltan mieleni sunnuntaihin ellei vuoto ala..sen jo päätin,että mikäli nyt ei onnista,lakkaan miettimästä päiviä ja vuotoja yms.huomatavasta helpommalla pääsee silloin itse.ja helvammalla ; )
aurinkoista viikonloppua tytöille!
Onhan tänään perjantai? On päivät ihan sekaisin kun olimme viikon mökillä eikä siellä tule niin päivienkulua seurattua. Nyt olemme taas sivistyksen parissa ja heti piti tulla kurkkaamaan mitä kaikille teille kuuluu. Onnea rouvarille plussasta! Tervetuloa kaikki uudet joukkoon ja pahoittelut kaikille joilla kp humpsahti ykköseksi!
Tuo kiertopäivien ja yrityskiertojen ilmoittaminen on muuten hyvä idea, pysyy tässä harvapäisempikin paremmin muiden kuulumisissa. ;0)
Me täällä olemme uutta yrityskiertoa aloittelemassa. Molemmat olemassa olevat lapset ovat saaneet alkunsa 2. kierrosta. Esikoinen vuosien e-pillereiden syömisen jälkeen ja kuopus sen jälkeen kun esikoisen imetys loppui. Katsellaan nyt sitten seuraako tämä toiveissa oleva kolmas isompien esimerkkiä. :0) Minuakin vähän turhauttaa kun tälle asialle ei sinäänsä voi tehdä itse mitään ennen ovista ja aina kierron alussa niille tärppipäiville tuntuu olevan älyttömän pitkä aika. Mitenkään en tähänmennessä ole ovista kyttäillyt, enkä kyllä sitä varmaan edes tunnista...Välillä on käynyt mielessä tilata ovistestejä ihan mielenkiinnon vuoksi, mutta sitten taas en tiedä repisinkö siitä vaan turhaa stressiä. Seurailetteko te muut ovulaatiota ja mistä tunnistatte sen?
Meidän perheessä on tässä viime aikoina tehty muitakin isoja päätöksiä kuin tämä kolmosen yrittäminen. Päätin nimittäin lähteä syksyllä töihin. Lapset pääsevät hyvälle hoitajalle ja ajattelin lähteä vähän päivittämään taas ammattitaitoa ajantasalle kun niin vähän on työuraa takana (huimat 4kk). Sijaisuuksia (sh) täytyy mennä tekemään, mutta niitä varmaan riittää ihan kiitettävästi. Vähän kaihertaa tuo lasten hoitoonlaittaminen, mutta uskon sen olevan hyvä ratkaisu sekä tulevaisuuden että oman nupin kannalta. Voin taas sitten hyvin mielin jäädä kotiin vaikka vähän pidemmäksikin aikaa kun on töissä taas tullut käännyttyä. :0) Eikähän tästä taas pitkä työrupeama edes tulisi kun uusi äitiysloma taas odottelee...toivottavasti.
adalat, yk 2, kp 10/28-?
Onpa mykistävän ihanaa lukea plussauutisia näin viikonlopunkin kunniaksi :)
Kuten ylempänäkin jo kirjoitettiin niin itsellä myös toivo ihan kadoksissa tämän kolmannen suhteen. Itse asiassa alkaa jo hätäännyttää (onkohan tuokaan edes sana..), koska menkkoja ei näy eikä kuulu vieläkään. Ei edes tunnu siltä että olis alkamaisillaankaan :(
Pillereiden lopettamisesta tulee kuluneeksi tänään 20 päivää ja pelkään pahoin että koko keho on ihan sekaisin noista minipillereistä. En tiedä koska pitäisi mennä lääkäriin tästä vai voiko nekään tietty edes tehdä mitään asialle, ei kait.
Sitten kaiken kivan lisäksi meillä oli ukkokullan kanssa kamala riita eilen puhelimitse (kun on viikot tien päällä). Ahdistaa kaikki ja mielialat on ihan sekaisin ja päälaellaan. Ja niinkuin tämä kaikki ei olisi ollut tarpeeksi niin sitten repsahdin vielä polttamaan sen tupakan vaikka olen ollut lakossa jo kuukauden (tai 3.7. olis tullut kuukausi täyteen..)
Lakkoa aloittaessa oli mielialat korkealla koska ajattelin että kohta lopetan pillerit ja vauva saa tulla mutta nyt kun niitä menkkojakaan ei näy niin raskautuminen on hivenen vähän hankalaa. Sitten valtasi mielen epäusko ja ajattelin että mitä sitä tupakointiakaan edes lopettaa kun ei raskaaksikaan pääse :( Typerää, tiedän.
Pojallakin on kamala silmätulehdus ja isosisko koettele äidin muutenkin tiukkoja hermoja aika lailla, taitaa joku mielenkiintoinen 5-vuotiaan uhma nostaa päätään.
Voi kamala mitä valitusta tästä tuli. Sorry, ei ollut tarkoitus ihan noin vuodattaa. Helpotti vain kummasti.
Kovasti nyt mieluisia plussasäteitä silti kaikille ja hekumaalista ovulaatiota tai sen odottelua!
Ansku vähän allapäin tänään
Yk 1 ja kp20?/28?
moip!
laskeskelin tarkemmin,niin oviksesta olisikin tänään vasta 9pvää.turhaa olen siis hermoillut ja ajatellut menkkojen alkavan jo perjantaina.tod näk mennee maanantaille mahd alkaminen.tai sitten ei..
mullakin tosiaan 9-vuotias esikoinen,jolloin ei mitään oviksia tms mietitty,pillerit lopetin ja seur kierrosta tulin raskaaksi.näytteen vein terkkariin,kun menkat myöhässä.viime raskaus (poika 7/05) alkoi kolmannessa kierrossa.tuolloinkaan mitään laskeskellut.testin tein sinä pvänä kun piti alkaa,kun tissit tuntui niin aroilta.
nyt tehtiin " lapsi-päätös" viime kuussa ja tarkkaan mietin koska ovulaatio.oireita olen tarkkaillut siitä lähtien,ja ollut koko ajan varma että nippailee tai turvottaa siihen malliin.. ; ) mammaksin testin tein eilen-negaa näytti.vaan ei kai sit ihme,jos oviksesta vasta 8 pvää oli.oireita kyllä ihan oikeasti tuntuu olevan,ellei raskaudesta niin mahtimenkoista..tissit,varsinkin toinen on jatkuvasti kipeä.vihloo jotenkin kainalosta,tai ihan särkee.pää on toisinaan jotenkin " huojuva" .vatsaa turvottaa ja välistä vihloo.
omituista itsestäni on se,miten tärkeä asia tästä yllättäen muodostuikaan..hullua.
nyt päätin,että ellei ennen sunnuntaita mitään kuulu,testaan maanantaina,kun olemme lähdössä miehen kanssa kahdestaan tallinnaan,rakkauslomalle.. : )
super-jane
yk0,kp 27/?